Usein uskonno(i)sta puhuttaessa ei nähdä metsää puilta. Eli unohdetaan yhteisö yksilöistä. Kristinuskonto oli ensimmäinen maailman laajuinen ihmisyhteisö, ja se on itsessään erikoisuus.
Kristinuskoa voitaisiin kutsua näytelmäksi, eli jokaisella on/oli oma rooli. Yksilö toimi kuvion mukaan. Kristityille on jostain syystä tärkeää kuulua yhteisöön joka kuuluu edelleen maailmanlaajuiseen yhteisöön.
Myös tieteen teko on yhteisöllisyyttä. Kaipa sitä voi verrata kristillisiin yhteisöihin. Nimittäin ihminen joka toimii yksilöllisesti, omiin havaintomaailmoihin luottaen, ei ole TEHOKAS tieteentekijä.
Vasta silloin kun viikinkikansat siirtyivät kristinuskoon, alkoi ilmetä tuloksia.
Kristinuskoa voitaisiin kutsua näytelmäksi, eli jokaisella on/oli oma rooli. Yksilö toimi kuvion mukaan. Kristityille on jostain syystä tärkeää kuulua yhteisöön joka kuuluu edelleen maailmanlaajuiseen yhteisöön.
Myös tieteen teko on yhteisöllisyyttä. Kaipa sitä voi verrata kristillisiin yhteisöihin. Nimittäin ihminen joka toimii yksilöllisesti, omiin havaintomaailmoihin luottaen, ei ole TEHOKAS tieteentekijä.
Vasta silloin kun viikinkikansat siirtyivät kristinuskoon, alkoi ilmetä tuloksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskonto on läpeensä maallinen asia.
"Uskonto on läpeensä maallinen asia."
Enpä usko. Luonnontieteemme ei osoita tuollaista.
Osoittaako sinusta luonnontiede uskonnon olevan ylimaallinen asia?
Olen ymmärtänyt että luonnontiede osoittaa uskonnon etenevän viruksen kaltaisesti ihmisissä. Ihmisillä on luonnollinen alttius saada tartunta. Toisaalta ihmisen on joskus edullista uskoa siihenkin mitä ei näe, kuten sähkövirran erilaisiin olomuotoihin.
Mutta luonnontiede ei kerro mitä se uskonto oikeastaan on? Onko se esimerkiksi perimätietoa tai -taitoa? Onko se keino säilyä hengissä vai keino alistaa? Onko uskonto tietoinen olento. Jos se on tietoinen, niin sitä voisi sanoa ylimaalliseksikin.
Kiinnostava aihe...
http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#1116