Rakennekaavan piirtämisestä pari perustavanlaatuista kysymystä:
Mistä tietää vai pitääkö muistaa ulkoa että kummalle puolelle (lineaarista hiiliketjua) substituentti tulee, esim. 2-klooributaani (ylä vai alapuolelle)?
Jos täytyy nimetä/piirtää rengasrakenteisia/aromaattisia yhdisteitä niin mistä kohdasta numeroita (1,2,3...) aletaan laskea? bentseenissä ylimmästä lähtien? Entä "muissa" rengasrakenteisissa? Vai onko tässä jotenkin sama sääntö kuin lineaarisessa mallissa että pienin mahdollinen kokonaisluku tms..
Mistä tietää vai pitääkö muistaa ulkoa että kummalle puolelle (lineaarista hiiliketjua) substituentti tulee, esim. 2-klooributaani (ylä vai alapuolelle)?
Jos täytyy nimetä/piirtää rengasrakenteisia/aromaattisia yhdisteitä niin mistä kohdasta numeroita (1,2,3...) aletaan laskea? bentseenissä ylimmästä lähtien? Entä "muissa" rengasrakenteisissa? Vai onko tässä jotenkin sama sääntö kuin lineaarisessa mallissa että pienin mahdollinen kokonaisluku tms..
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Mistä tietää vai pitääkö muistaa ulkoa että kummalle puolelle (lineaarista hiiliketjua) substituentti tulee, esim. 2-klooributaani (ylä vai alapuolelle)?"
Sama molekyylihän se on riippumatta siitä kummalle puolelle substituentti piirretään. Alapuolelle olen ainakin nähnyt piirrettävän, mutta liekö sillä sitten väliä.
"Jos täytyy nimetä/piirtää rengasrakenteisia/aromaattisia yhdisteitä niin mistä kohdasta numeroita (1,2,3...) aletaan laskea? bentseenissä ylimmästä lähtien? Entä "muissa" rengasrakenteisissa? Vai onko tässä jotenkin sama sääntö kuin lineaarisessa mallissa että pienin mahdollinen kokonaisluku tms.."
Pienin mahdollinen kokonaisluku noin yleensä, mutta aromaattisilla yhdisteillä on muitakin nimeämistapoja. Esim. dimeetyylibentseenistä, eli ksyleenistä, voidaan käyttää nimeä orto-, meta- ja paraksyleeni riippuen siitä missä hiiliatomeissa substituentit ovat kiinni... Näistä aromaattisten- ja rengasrakenteisten yhdisteiden nimeämisestä kannattaa lukea ihan itse kirjasta.