Kuinka moni on tutustunut teistisen filosofian "renessanssiin", joka anglo-amerikkalaisessa filosofisessa kentässä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Ateisti Quentin Smithinkin mukaan "ehkä noin yksi kolmasosa tai yksi neljäsosa tämän päivän filosofian professoreista on teistejä, joista useimmat oikeaoppisia kristittyjä" (Philo 4/2001, Metaphysics of Naturalism).
Nimet kuten Alvin Plantinga, William P. Alston, Nicholas Wolterstorff, Robert Merrihew Adams, Richard Swinburne, Peter van Inwagen, Dallas Willard, Eleanore Stump ym. kirjoittajat tällä hetkellä uskonnonfilosofiasta, teistisestä tietoteoriasta, uskonnollisista kokemuksista ja Jumalasta yleensä tiukasti analyyttisen filosofian keinoin. Verrattuna 50 -60-lukujen verifikationismiin, jonka mukaan puhe Jumalasta ei tarkoittanut sen enempää kuin siansaksa, muutos on ällistyttävä. Teismi ei ole vain ok, se on kuuma ja suosittu aihe tämän hetken analyyttisessä filosofiassa. Kuinka moni on tutustunut tähän?
Mitä olette mieltä esim. Plantingan, Alstonin ja Wolterstorffin argumentaatiosta, jonka mukaan tietoteoria vaatii teististä perustaa? Naturalismi ei anna mitään perustaa järkemme, muistimme ja havaintomme luotettavuuteen, ja se osoittautuu jopa itsensäkumoavaksi (Plantingan EAAN). Mielestäni heidän argumentaationsa on vahvaa, ainakin vahvempaa kuin sille esitetty kritiikki.
Kolmanneksi kysyisin vielä mielipidettä Plantingan argumentaatiolle siitä, että usko Jumalaan on perususkomus, jota ei tarvitse tukea argumenteilla ollakseen järjellisissä oikeuksissaan, aivan kuin usko toisiin mieliin. Plantingan God and Other Mindsin loistava loppupäätelmä onkin, että argumentit uskoon Jumalaan ja toisiin mieliin epäonnistuvat samalla tavalla, joten ne ovat "samassa epistemologisessa veneessä". Mutta usko toisiin mieliin on silti eittämättä järjellistä, ja koska Jumalusko on samssa veneessä, niin sekin on järjellistä. Usko Jumalaan on perususkomus, joka itsessään muodostaa sisäisen kumoajan kumoajan kaikille sille esitetyille kumoajille (esim. kärsimyksen ongelma.) Joten teisti on täysin järjellisissä oikeuksissaan uskoa Jumalaan puhtaasti välittömän kokemuksen kautta saamansa perususkomuksen perusteella.
Siis, ajattelin vain tehdä pienen "surveyn" siitä, miten suomi24 palstan filosofiasta kiinnostuneet tuntevat teistisen filosofian tänä päivänä. Yhteenvetona vielä kolme kysymystäni:
1. Tunnetteko tai oletteko tietoisia teistisen filosofian "renessanssista"?
2. (Jos tunnette) Mitä olette mieltä etenkin Plantingan väitteestä, että tietoteoria vaatii teististä perustaa?
3. Mitä olette mieltä teismistä perususkomuksena (properly basic belief), johon voi järjellisesti uskoa ilman argumenttejakin (analogia: toiset mielet). Huom. tämä ei ole fideistinen näkemys, sillä tämä perususkomus tulee asettaa jatkuvasti kumoajille pluralistisessa dialogissa.
Nimet kuten Alvin Plantinga, William P. Alston, Nicholas Wolterstorff, Robert Merrihew Adams, Richard Swinburne, Peter van Inwagen, Dallas Willard, Eleanore Stump ym. kirjoittajat tällä hetkellä uskonnonfilosofiasta, teistisestä tietoteoriasta, uskonnollisista kokemuksista ja Jumalasta yleensä tiukasti analyyttisen filosofian keinoin. Verrattuna 50 -60-lukujen verifikationismiin, jonka mukaan puhe Jumalasta ei tarkoittanut sen enempää kuin siansaksa, muutos on ällistyttävä. Teismi ei ole vain ok, se on kuuma ja suosittu aihe tämän hetken analyyttisessä filosofiassa. Kuinka moni on tutustunut tähän?
Mitä olette mieltä esim. Plantingan, Alstonin ja Wolterstorffin argumentaatiosta, jonka mukaan tietoteoria vaatii teististä perustaa? Naturalismi ei anna mitään perustaa järkemme, muistimme ja havaintomme luotettavuuteen, ja se osoittautuu jopa itsensäkumoavaksi (Plantingan EAAN). Mielestäni heidän argumentaationsa on vahvaa, ainakin vahvempaa kuin sille esitetty kritiikki.
Kolmanneksi kysyisin vielä mielipidettä Plantingan argumentaatiolle siitä, että usko Jumalaan on perususkomus, jota ei tarvitse tukea argumenteilla ollakseen järjellisissä oikeuksissaan, aivan kuin usko toisiin mieliin. Plantingan God and Other Mindsin loistava loppupäätelmä onkin, että argumentit uskoon Jumalaan ja toisiin mieliin epäonnistuvat samalla tavalla, joten ne ovat "samassa epistemologisessa veneessä". Mutta usko toisiin mieliin on silti eittämättä järjellistä, ja koska Jumalusko on samssa veneessä, niin sekin on järjellistä. Usko Jumalaan on perususkomus, joka itsessään muodostaa sisäisen kumoajan kumoajan kaikille sille esitetyille kumoajille (esim. kärsimyksen ongelma.) Joten teisti on täysin järjellisissä oikeuksissaan uskoa Jumalaan puhtaasti välittömän kokemuksen kautta saamansa perususkomuksen perusteella.
Siis, ajattelin vain tehdä pienen "surveyn" siitä, miten suomi24 palstan filosofiasta kiinnostuneet tuntevat teistisen filosofian tänä päivänä. Yhteenvetona vielä kolme kysymystäni:
1. Tunnetteko tai oletteko tietoisia teistisen filosofian "renessanssista"?
2. (Jos tunnette) Mitä olette mieltä etenkin Plantingan väitteestä, että tietoteoria vaatii teististä perustaa?
3. Mitä olette mieltä teismistä perususkomuksena (properly basic belief), johon voi järjellisesti uskoa ilman argumenttejakin (analogia: toiset mielet). Huom. tämä ei ole fideistinen näkemys, sillä tämä perususkomus tulee asettaa jatkuvasti kumoajille pluralistisessa dialogissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihan hyvä aihe.
Onko 1970-luvun luonnonsuojeluajattelulla yhteys renessanssiin?