Mikä on valonnopeus sillä hetkellä kun sen "suunta" muuttuu esim. peilistä?
Siis valo osuu peiliin TÄYSIN kohtisuoraan ja heijastuu takaisin.
Kun vaan tuntuu että pitäähän sen valonkin tuossa "pysähtyä".
Siis valo osuu peiliin TÄYSIN kohtisuoraan ja heijastuu takaisin.
Kun vaan tuntuu että pitäähän sen valonkin tuossa "pysähtyä".
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heijastuva valo ei ole se sama valonsäde joka peiliin tulee, sen suunta ei siis vaihdu. Tuleva valo absorboituu, jasiitä seuraava aineen energiatilan nousu purkautuu uutena säteilynä.
Ootko ihan varma? Joka tapauksessa vaikuttaa tosi hienosti sanotulta.
Näin vähän simppelimmin sanottuna: valonsäde (eli siis fotoni, valokvantti tms) kulkee AINA täsmälleen suoraan. Kaikiissa niissä tapauksissa missä valo näyttää kääntyvän vanhat fotonit tuhoutuvat ja uusia syntyy.
(ja niille jotka tietävät että fotonit kääntävät suuntaansa painovoiman vaikutuksesta, "suora" tarkoittaa geodeettista rataa)
ohuen populatistisen läsyn QED. Enpä muista R:n maininneen fotonien tuhoutumista heijastuksen yhteydessä. Snellin (Snelliuksen) lakikin oli muistaakseni osoitettu useiden mahdollisten kulkuteiden summan vaikutuksesta muodostuvaksi.
Voitko heittää viitettä, jonka mukaan heijastava pinta aiheuttaa aaltofunktion romahtamisen. Jos näin on, niin minun pitänee diletanttina kiiruusti päivitää tietojani.
Kiitän linkistä jo ennakkoon. Ktos.
Esineiden värit johtuvat siitä että ne heijastavat eri aallonpituuksia eri tavalla. Johonkin siis siinä fotoneita katoaa, muutenhan heijastuva valo olisi sama kuin saapuva valo ja värejä olisi olemassa vain yksi.
Heijastus tapahtuu ymmärtääkseni eritysesti metalleissa niin että metallin elektronit virittyvät, saavat liike-energiaa fotoneilta. Tila on epävakaa ja siksi purkautuu välittömästi, materiaalista sitten riippuu kuinka se purkautuu ja mikä energia (aallonpituus) syntyvällä fotonilla on. Heijastukseen kuluva aika on joissain kokeissa onnistuttu mittaamaan. Aika riippuu materiaalista ja lienee joitain femtosekunteja.
Saman energiset ja samoin polarisoituneet fotonithan ovat identtisiä, joten yleensä tuo tuhoutuminen ei ole kovin relevanttia.
Olen kyllä ymmärtänyt niin, ettei (ainakaan omasta mielestäni) ole mitään järkeä puhua fotonin "reitistä" jos ajatellaan fotonin kulkevan kaikkia mahdollisia polkuja pitkin. Tämä toteutuu myös teorian matematiikassa: ei ole enää järkevää kysyä "millä todennäköisyydellä hiukkanen kulkee reittiä S?" vaan kysymys on "jos havaitsen hiukkasen pisteessä x1, millä todennäköisyydellä havaitsen sen myöhemmin pisteessä x2?"
Varmaankin voisi ajatella niin, että fotoni kulkee jotain tiettyä polkua pitkin, ja tätä ei yksinkertaisesti voi mitata. Tämä ei tosin ainakaan omasta mielestäni kyllä ole filosofisesti erityisen miellyttävä ajatus.
selittyvät kai myös lyhimmän matkan tai pienimmän energian ajatuksella. Optisissa rajapinnoissa taittumiset tapahtuvat niin, että kuljettu reitti on ajallisesti lyhin mahdollinen ja näin energiataloudellisin.
QED-läsyssä F selitti asiaa muistaakseni pyörivillä vektoreilla. Kaikki reitit ovat sallittuja, mutta lyhimmällä reitillä (kokonaisheijastuksessa tulokulma on lähtökulma) vektorit summautuvat.
Valo ei kulje suoraan, vaan se kulkee kaikki mahdollisia reittejä.
Me havainnoimme keskimäärin sitä reittiä joka kulkee täsmälleen suoraan.
Valon vaihe muuttuu, kun se heijastuu pinnasta (180 astetta), ja puolet sen energiasta katoaa. Valon nopeus pysyy aina samana.