Nasan uuden kuuraketin kanssa ongelmia. Syönyt liikaa polttoainetta ja raketin ohjaaminen kuun kraateriin niin että se tuhoutuu samalla on vaakalaudalla.
Ihme juttu, kun 60-luvulla oli naurettavan helppoa ajaa kuurallia kuun pinnalle ihan tosta vaan. Ja laskeutuminen oli lasten leikkiä ihan pehmeästi;))
Ihme juttu, kun 60-luvulla oli naurettavan helppoa ajaa kuurallia kuun pinnalle ihan tosta vaan. Ja laskeutuminen oli lasten leikkiä ihan pehmeästi;))
Vastaukset 15
Vanhimmat
60-luvulla oltiin paljon edellä nykypäivää. Silloin kuussa käyminen oli lasten leikkiä. Toista se on nyt, kun raketin ohjaaminen tiettyyn paikkaan kuussa tuntuu mahdottomalta. Pullamössö sukupolvi ei osaa mitään.
Aikoinaan kultaisella 60-luvulla Wernher von Braun uskoi aivan vakavissaan, että Venuksen ohi lennettäisiin jo 70-luvulla ja 80-luvulla päästäisiin jo Marsiin. Siihen aikaan mentiin eikä meinattu. Ei pelätty riskejä, ei ajateltu että uhraukset eivät olisi tulosten arvoisia. Rämäpäiset koelentäjät ohjasivat raketteja kuin hävittäjäkoneita. NASAn "teräskatseiset ohjusmiehet" pitivät itseään valmiina ratkaisemaan minkä ongelman tahansa. Se oli suurta aikaa, suurta aikaa...
Mutta sitten kaikki lopahti: Skylab, avaruussukkula, kansainvälinen avaruusasema. Tyhjän nyhjäämistä. Muutamia luotaimia silloin tällöin. Avaruusteleskooppi jota ei saatu edes toimivana kiertoradalle, piti käydä jälkeenpäin korjaamassa. Minne unohtui Mars-lento? Mihin katosi NASAn rahoitus? Mihin katosi haave AVARUUDEN VALLOITTAMISESTA? Miksi miehitettyjä avaruuslentoja pidetään nykyisin jopa MORAALISESTI TUOMITTAVINA? Nehän ovat hienoimpia asioita mitä ihmiskunta on saanut aikaan! Kuvitelkaa, jos USA käyttäisi pankkituki- ja sotarahansa avaruuslentoihin, niin kuin silloin ennen... Oi niitä aikoja.
"Ihme juttu, kun 60-luvulla oli naurettavan helppoa..."
Mistähän olet moisen keksinyt? Vertailepa vähän kuuohjelmien budjetteja ja henkilömääriä. Tai lue joku historiikki aiheesta.
Ei ollut helppoa 60-luvullakaan. Kuuohjelma maksoi nykyrahassa yli 100 mrd dollaria, lähes yhtä paljon kuin avaruussukkula on tullut tähän mennessä maksamaan. Sukkulaohjelmaa pidetään kalliina, mutta siinä on kuitenkin tehty toista sataa lentoa. Kuussa käytiin "vain" 9 kertaa, joista 6:lla kerralla kuun pinnalla.
60-luvun tietokoneiden hinnalla saisi varmaan kaikki maailman nykyiset tietokoneet. 40 vuodessa tekniikka on edennyt samaa vauhtia. Miksi sitten nyt homma on niin vaikeaa?
Samaisen Lunar Reconnaissance Orbiterin ottamia kuvia Apollo-lentojen laskeutumispaikoista:
http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/multimedia/lroimages/apollosites.html
http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/multimedia/lroimages/lroc_20090820_apollo14.html
Unohtakaa jo nuo Nasan kuvat laskeutumispaikoista. Ei kai kukaan ole niin idiootti että uskoo niihin. Sitten kun Kuubalaiset ottavat nuo kuvat ihmiset voivat uskoa.
vaikeaa kommunistilla länsivihaajalla... Pitää saada itsestäänselvyyksiinkin todisteet Kuubasta, tai Pohjois-Koreasta...
"60-luvun tietokoneiden hinnalla saisi varmaan kaikki maailman nykyiset tietokoneet"
Mitähän tarkoitat? Eikö sinulla ole minkäänlaista suhteellisuudentajua? Kuinkahan paljon rahaa liikkuu IT-teollisuudessa nykyään? Olisikohan hieman enemmän kuin esim. Apollo-ohjelmassa.
"40 vuodessa tekniikka on edennyt samaa vauhtia"
...kuin tietotekniikka? Ei ole, kyllä tietotekniikan kehitys on aivan omassa luokassaan. Kuuhun ei kuitenkaan tietokoneilla mennä. Toki tietotekniikka helpottaa merkittävästi uuden avaruustekniikan suunnittelua.
"Miksi sitten nyt homma on niin vaikeaa?"
Se on nyt teknisesti paljon helpompaa kuin 60-luvulla. Nyt vain yritetään tehdä enemmän halvemmalla kuin silloin ensimmäisellä kerralla ja luultavasti turvallisuusnäkökohdat ovat vieläkin tärkeämpiä.
Miksi kirjoitat pelkkää soopaa? Lyhyessä viestissäsi on kaikki väärin.
Rakettitekniikassa ei ole tapahtunut mitään vallankumousta sitten Apollon päivien. Miehitetyt avaruuslennot ovat edelleen kalliita ja riskialttiita. Riittävän uskottavat maksumiehet ovat myös aika harvassa.
Onkos faktat ny ihan selvät? Ei tuollaista ole uutisoitu, mutta sen sijaan on uutisoitu NASAn LCROSS-kuuiskeytyjän ongelmista.
Muutama päivä sitten LCROSS-tiimi havaitsi anturivian, joka oli eri kommervenkkien seurauksena johtanut raketin työntömoottorien ylenmääräiseen toimintaan, jonka aikana polttoainetta hukattiin merkittävästi.
LCROSS-tiimi kertoo uskovansa kaikesta huolimatta, että vikaantuminen ei estä tehtävän onnistunutta suorittamista, sillä polttoainetta on riittävästi jäljellä.
Mitä tutkitaan kuuiskeytyjällä? Mitä tietoa sillä saadaan, jos 60-luvulla kuussa ajettiin jo rallia?
Kaikki tähänastiset kuulennot on tehty lähelle Kuun päiväntasaajaa. Sen jälkeen on huomattu, että Kuun navoilla ikuisessa pimennossa olevissa kraaterien pohjissa saattaa olla vettä. Kuuiskeytyjällä törmätään sellaiseen paikkaan ja törmäyksen seurauksena nousevasta pilvestä pystytään tutkimaan sen sisältämät aineet.
Kyllä ne sinne pääsee, ole huoleti. Jos eka raketti menee roimuksi, niin ehkä sitä seuraava sitten jo toimii.
Tuo oli idea myös Apollo-ohjelmassa! Ennemmin tai myöhemmin jokin lukuisista yrityksistä on tuomittu ONNISTUMAAN! Ja siksi niitä laitettiin sinne saman tien isompi joukko.
Nykyään tunnustetaan realiteetit ja ihan reilusti yritetään vaan osua kuuhun. Ilman mitään laskeutumisia tai haaveita, että raketti edes osuisi johonkin kohtaan kuuta ei toitoteta. Nykyään jo ala-asteella lapset tietävät mikä on mahdollista. Nykyajan ala-asteella oleva on 60-luvun insinööri.
Ranger ja Surveyor luotaimista!
Ranger program
http://en.wikipedia.org/wiki/Ranger_program
Surveyor Program
http://en.wikipedia.org/wiki/Surveyor_program