Yleisurheilu on paitsi fyysisesti myös henkisesti armottoman kova urheilumuoto. Se johtuu siitä, että tulos on aina mitattavissa ja kaikkien arvioitavissa.
Ajatellaanpa, että teini-ikäinen yleisurheilijapoika on hypännyt pituudessa ennätyksekseen 591. Pari viikkoa myöhemmin hän voittaa kilpailun tuloksella 557. Tutut alkavat kysellä, miksi hyppäsit niin huonosti. Hän oli kuitenkin voittanut, eikä lehdestä välttämättä näy, että kisan aikana satoi, oli kylmä ja tuulikin oli hankala. Lisäksi hän saattoi hypätä yhden tosi hyvän hypyn, joka olisi ollut yli 580, mutta se oli puoli senttiä yliastuttu. Eikä oman ennätyksenkään teko aina saa kiitosta, koska tulosta voidaan verrata Suomen ennätykseen tai jopa maailmanennätykseen.
Joukkuelajeissa kentän huonoinkin pelaaja on voittaja, jos joukkue voittaa ottelun. Eikä kukaan kysy, monenneksiko paras pelaaja olet Suomessa tai maailmassa.
Yleisurheilu siis vaatii todella kovaa henkistä kanttia ja jaksamista. On kilpailusta toiseen kestettävä muuttuvat olosuhteet, oman päivittäisen vireen vaihtelut, tekniikan heilahtelut ja muiden kommentit. Olen niin kauan ollut syvällisesti mukana yleisurheilun maailmassa, että en herkästi lähde syyttämään ja tuomitsemaan ketään urheilijaa, jos ei aina onnistu.
Ajatellaanpa, että teini-ikäinen yleisurheilijapoika on hypännyt pituudessa ennätyksekseen 591. Pari viikkoa myöhemmin hän voittaa kilpailun tuloksella 557. Tutut alkavat kysellä, miksi hyppäsit niin huonosti. Hän oli kuitenkin voittanut, eikä lehdestä välttämättä näy, että kisan aikana satoi, oli kylmä ja tuulikin oli hankala. Lisäksi hän saattoi hypätä yhden tosi hyvän hypyn, joka olisi ollut yli 580, mutta se oli puoli senttiä yliastuttu. Eikä oman ennätyksenkään teko aina saa kiitosta, koska tulosta voidaan verrata Suomen ennätykseen tai jopa maailmanennätykseen.
Joukkuelajeissa kentän huonoinkin pelaaja on voittaja, jos joukkue voittaa ottelun. Eikä kukaan kysy, monenneksiko paras pelaaja olet Suomessa tai maailmassa.
Yleisurheilu siis vaatii todella kovaa henkistä kanttia ja jaksamista. On kilpailusta toiseen kestettävä muuttuvat olosuhteet, oman päivittäisen vireen vaihtelut, tekniikan heilahtelut ja muiden kommentit. Olen niin kauan ollut syvällisesti mukana yleisurheilun maailmassa, että en herkästi lähde syyttämään ja tuomitsemaan ketään urheilijaa, jos ei aina onnistu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuntuu olevan enemmän sitä henkistä kanttia. Mistähän sitä sais, ja mihin hintaan? Rahaahan Suomen urheiluliitoilla on! Tämä tuntuu olevan kansallinen häpeä, josta ei paljon puhuta, eikä kirjoitella!
Kirjoitin yleisurheilusta lajina noin yleisesti, en varsinaisesti Ruotsi-ottelusta. Minusta on hienoa, että maaottelu on tiukka ja välillä voittaa Suomi, välillä Ruotsi. Siitähän tämä upea tapahtuma juuri elää. Minusta olisi äärimmäisen tylsää, jos Suomi napsisi kolmoisvoittoja lajissa kuin lajissa.
Tuo ei nyt sentään pidä paikkaansa. Tottakai huippujen tekemisiä arvostellaan, mutta ei sentään juniorien, ei edes tutut.
Paljon rankempaa se on joukkuelajeissa, jos esim. missaa hyvän maalipaikan saa siitä kyllä kuulla jälkeenpäin. Joukkueen voitto voi olla koko joukkueen voitto, mutta häviö voi olla yhden mokanneen häviö. Yleisurheilussa pitäisi olla paljon vähemmän paineita, koska kysymys on vain omasta itsestä.
Jostain syystä kuitenkin monet nuoret yleisurheilijat siirtyvät joukkuelajeihin, harvemmin toisin päin.
Se taitaa enimmäkseen mennä niin, että ensin harrastavat samanaikaisesti sekä joukkue- että yksilölajeja, sitten kun ei aika enää riitä kaikkeen valitaankin se joukkuelaji, mutta muutaman vuoden päästä ainakin osa on palaamassa yksilölajeihin. Ainakin täällä pk-seudulla on viime vuosina ollut tulossa futiksesta yleisurheiluun aika paljon 14-16 vuotiaita poikia ja tyttöjä. Lätkästä ei niinkään.
kyl pidemmän päälle alkaa hapettaa hommelit ku on liikkeellä suomalaisella geeniperimällä. Osittain on niinkuin joku on hyvin sanonut. että vain lahjattomat treenaa. uskallan paukauttaa näin että usein Suomessa voittaa lahjakkuudellakin, se sinänsä vaadi aina ponnisteluita. lahjakkuutta on myös viitsiä jatkaa ja löytää urheilusta uusia vinkkeleitä vaikka menestystä ei tule.
todelliset lahjakkuudet kuten paskanpuhujatkin kuten muuten vain hyvät tyypit joilla olisi jatkaessaan chänssejä mihin vain lopettaa yleensä myöskin suhteellisen nuorena.
vaatii henkistä kanttia jaksaa painaa, vaikka kunnioitusta, menestystä tms ei tulisikaan. kiinnitin huomiota sanomaasi: "Olen niin kauan ollut syvällisesti mukana yleisurheilun maailmassa, että en herkästi lähde syyttämään ja tuomitsemaan ketään urheilijaa, jos ei aina onnistu."
tiedät mistä puhut kun olet asioita seurannut. niin olen minäkin. läheltä myös. aika moni puhuu alentavaan sävyyn hieman lahjattomammista urheilijoista ja ymmärrystä on usein turha odottaa. menestyvän on aina helppo sivuuttaa sivustapuhelujutut kun selkääntaputtajia riittää. jos joku tästä provosoituu nii siitä vaan.