Milloin koulutus on mennyt hukkaan?

Ainoastaan koulutusta vastaavaa. Alani on sellainen, että jos on hiukankaan alemman tason kokemusta (siivooja)joutuu naureskelun uhriksi. Ehkä on aika luovuttaa.

sad but true kirjoitti:

Ainoastaan koulutusta vastaavaa. Alani on sellainen, että jos on hiukankaan alemman tason kokemusta (siivooja)joutuu naureskelun uhriksi. Ehkä on aika luovuttaa.

jättämään pois ansioluettelostani kaikki opiskeluaikaiset siivoukset.

Itselläni meni heti valmistumisen jälkeen vuosi, ennen kuin sain sijaisuuden ja nyt ei hajuakaan kuinka paljon menee, vaikka hakeekin aika aktiivisesti.

e kirjoitti:

jättämään pois ansioluettelostani kaikki opiskeluaikaiset siivoukset.

Mutta se johtuu siitä, että esimerkiksi oma CV:ni olisi kaikkien "olin yläasteella kiireapulaisena kaupassa" -tarinoiden kanssa romaani eikä 1-2 sivua pitkä esittelykirje.

Sinänsä työnantajat eivät katso pahalla, vaikka olisi ollut opiskelijana siivoamassa tai vaikka maalaamassa aitaa. Mutta eiväthän ne siitä osaamisesta ja ammattitaidosta mitään kerro, ja pari vuotta valmistumisen jälkeen CV:n pitäisi olla täynnä oman alan tavaraa.

Ei saa haukkua edellistä työnantajaa työhaastattelusssa. Eihän kukaan uskalla palkata tyyppiä, joka haukkuu ex-pomonsa prsoonallisuushäiriöiseksi.

Näkemyksemme eivät kohdanneet kirjoitti:

Ei saa haukkua edellistä työnantajaa työhaastattelusssa. Eihän kukaan uskalla palkata tyyppiä, joka haukkuu ex-pomonsa prsoonallisuushäiriöiseksi.

...että oli työhaastattelussa edellistä työnantajaansa haukkunut ?

Ottaen huomioon, että vuonna 2007 akateemisten työttömyys oli reilut 4%, ei vielä ihan katastrofista puhuta. Tottakai lama näkyy myös akateemisilla työmarkkinoilla.

Mikään ala ei ole niin hyvä, että työllistäisi kaikki. Ei ainakaan nyt.

Hei! kirjoitti:

Ottaen huomioon, että vuonna 2007 akateemisten työttömyys oli reilut 4%, ei vielä ihan katastrofista puhuta. Tottakai lama näkyy myös akateemisilla työmarkkinoilla.

Mikään ala ei ole niin hyvä, että työllistäisi kaikki. Ei ainakaan nyt.

Lue lisää

Akateemisten työttömyys tosiaan oli se neljä, mutta ongelma on, ettei kaikki akateemiset tee koulutuksensa arvoista työtä. Minun näkökulmasta siivooja akateemikko on melkein sama kuin pitkäaikais työtön.

kaaaaarle kirjoitti:

Akateemisten työttömyys tosiaan oli se neljä, mutta ongelma on, ettei kaikki akateemiset tee koulutuksensa arvoista työtä. Minun näkökulmasta siivooja akateemikko on melkein sama kuin pitkäaikais työtön.

Lue lisää

on tilastoja. Ehdottomasti enin osa akateemisista tekee koulutusta vastaavaa työtä. Humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä ja taidealoilla on muita enemmän sellaisia, jotka ovat työttömiä tai tekevät koulutusta vastaamatonta työtä, mutta jopa humanistinen koulutus työllistää suurimman osan valmistuneista ns. oman alan hommiin.

Olin eräässä suuressa siivousyrityksessä töissä 4v vuosituhannen vaihteen jälkeen ennen kun menin yliopistoon ja sitten opiskellessa. Ei siellä maistereita mopin varressa näkynyt yhtäkään. Opiskelijoita sitäkin enemmän, sillähän se firma käytännössä pyöri. Siivoava maisteri lienee harvinaisempi kun työtön maisteri.

Tuo 4% on sinänsä vanhentunut, että tällä hetkellä kun akateemisten työttömyys on tuplaantunut, työttömiä akateemisia lienee jo 8%. Tämä on normaalia kehitystä laman aikana, vaikka vittumaiselta kuulostaakin. Pitää huomioida, että maisterien työttömyys on nyt suurinpiirtein sillä tasolla millä vähemmän koulutettujen työttömyys oli nousukauden aikaan. Ehkä hieman korkeampi, mutta melkoisen siedettävä silti. Näyttää siis siltä, että koulutus tosiaan edelleen suojaa työttömyydeltä.

Ymmärrän toki, että työttömäksi joutunut maisteri haluaa etsiä vertaistukea hokemalla kuinka yleistä on maisterien työttömyys ja kuinka paljon maistereita on mopin varressa. Todellisuus ei kuitenkaan toimi noin. Yliopistot seuraavat valmistuneiden työllisyystilannetta, ja kuka tahansa voi googlettaa katsomaan miltä tilanne näyttää oikeasti.

Hei! kirjoitti:

on tilastoja. Ehdottomasti enin osa akateemisista tekee koulutusta vastaavaa työtä. Humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä ja taidealoilla on muita enemmän sellaisia, jotka ovat työttömiä tai tekevät koulutusta vastaamatonta työtä, mutta jopa humanistinen koulutus työllistää suurimman osan valmistuneista ns. oman alan hommiin.

Olin eräässä suuressa siivousyrityksessä töissä 4v vuosituhannen vaihteen jälkeen ennen kun menin yliopistoon ja sitten opiskellessa. Ei siellä maistereita mopin varressa näkynyt yhtäkään. Opiskelijoita sitäkin enemmän, sillähän se firma käytännössä pyöri. Siivoava maisteri lienee harvinaisempi kun työtön maisteri.

Tuo 4% on sinänsä vanhentunut, että tällä hetkellä kun akateemisten työttömyys on tuplaantunut, työttömiä akateemisia lienee jo 8%. Tämä on normaalia kehitystä laman aikana, vaikka vittumaiselta kuulostaakin. Pitää huomioida, että maisterien työttömyys on nyt suurinpiirtein sillä tasolla millä vähemmän koulutettujen työttömyys oli nousukauden aikaan. Ehkä hieman korkeampi, mutta melkoisen siedettävä silti. Näyttää siis siltä, että koulutus tosiaan edelleen suojaa työttömyydeltä.

Ymmärrän toki, että työttömäksi joutunut maisteri haluaa etsiä vertaistukea hokemalla kuinka yleistä on maisterien työttömyys ja kuinka paljon maistereita on mopin varressa. Todellisuus ei kuitenkaan toimi noin. Yliopistot seuraavat valmistuneiden työllisyystilannetta, ja kuka tahansa voi googlettaa katsomaan miltä tilanne näyttää oikeasti.

Lue lisää

Ei koulutus itseasiassa suojaa työttömyydeltä, koska siihen vaikuttavat muutkin seikat. Jos on uuno kouluun mennessä ja uuno sieltä tullessa, niin koulutus ei pelasta.

Monella alalla on suorastaan maisteritulva ja yliopistopaikkakunnilla kuten Jyväskylässä ja Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on ainoastaan kasvanut. Tilannetta ei juuri auta se, että AMK:sta tulee omat vuosikertansa.

"Ymmärrän toki, että työttömäksi joutunut maisteri haluaa etsiä vertaistukea hokemalla kuinka yleistä on maisterien työttömyys ja kuinka paljon maistereita on mopin varressa. Todellisuus ei kuitenkaan toimi noin."

No kerro meille miten se todellisuus toimii. Maisterintutkinto ei välttämättä ole se graalinmalja, josta ammentaa. Kerro ihmeessä se ehdoton totuus.

"Yliopistot seuraavat valmistuneiden työllisyystilannetta, ja kuka tahansa voi googlettaa katsomaan miltä tilanne näyttää oikeasti."

Heh heh ei paljon jotain työtöntä korkeakoulutettua lämmitä ajatus, että asiaa seuraa joku apuraha tutkija jossain yliopistolla.

welcome to kela kirjoitti:

Ei koulutus itseasiassa suojaa työttömyydeltä, koska siihen vaikuttavat muutkin seikat. Jos on uuno kouluun mennessä ja uuno sieltä tullessa, niin koulutus ei pelasta.

Monella alalla on suorastaan maisteritulva ja yliopistopaikkakunnilla kuten Jyväskylässä ja Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on ainoastaan kasvanut. Tilannetta ei juuri auta se, että AMK:sta tulee omat vuosikertansa.

"Ymmärrän toki, että työttömäksi joutunut maisteri haluaa etsiä vertaistukea hokemalla kuinka yleistä on maisterien työttömyys ja kuinka paljon maistereita on mopin varressa. Todellisuus ei kuitenkaan toimi noin."

No kerro meille miten se todellisuus toimii. Maisterintutkinto ei välttämättä ole se graalinmalja, josta ammentaa. Kerro ihmeessä se ehdoton totuus.

"Yliopistot seuraavat valmistuneiden työllisyystilannetta, ja kuka tahansa voi googlettaa katsomaan miltä tilanne näyttää oikeasti."

Heh heh ei paljon jotain työtöntä korkeakoulutettua lämmitä ajatus, että asiaa seuraa joku apuraha tutkija jossain yliopistolla.

Lue lisää

"Ei koulutus itseasiassa suojaa työttömyydeltä, koska siihen vaikuttavat muutkin seikat. Jos on uuno kouluun mennessä ja uuno sieltä tullessa, niin koulutus ei pelasta."

Oho, olet oppinut jotain hyödyllistä. Tämä on nimittäin ihan totta. Koulutus antaa kuitenkin tilastojen mukaan keskimäärin paremmat valmiudet toimia työelämässä. Tämä näkyy siinä, että maistereita on vähemmän työelämän ulkopuolella ja palkkataso on keskimäärin parempi. Jos olet lukenut akateemisen tutkinnon, ymmärtänet että sanat "keskimäärin", "vähemmän" ja "keskimäärin" viittaavat siihen, että aina näin ei ole. Vaan "yleensä", joka sekään ei sanana kata kaikkia maan maistereita.

"Monella alalla on suorastaan maisteritulva ja yliopistopaikkakunnilla kuten Jyväskylässä ja Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on ainoastaan kasvanut. Tilannetta ei juuri auta se, että AMK:sta tulee omat vuosikertansa."

Edelleen, YLEENSÄ maisteritulvasta huolimatta maisterit saavat töitä. Lama on JOSSAIN MÄÄRIN pahentanut tilannetta, mutta silti USEIMMAT saavat ja tekevät oman alan töitä.

"No kerro meille miten se todellisuus toimii. Maisterintutkinto ei välttämättä ole se graalinmalja, josta ammentaa. Kerro ihmeessä se ehdoton totuus."

Kerroin jo mikä on akateemisten tämänhetkinen työttömyysprosentti. Se on totuus eikä muutu miksikään siitä, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Se, että on akateemisia työttömiä ylipäätään todistaa jo, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Daa.

"Heh heh ei paljon jotain työtöntä korkeakoulutettua lämmitä ajatus, että asiaa seuraa joku apuraha tutkija jossain yliopistolla."

Mikä nyt on pointtisi? Se, että sinua ei lämmitä ajatus siitä että tilannetta seurataan? Tällä on tekemistä sen kanssa, että seuranta on osoittanut että työtön korkeakoulututkinnon suorittanut on melko harvinainen... Niin mitä? Mitä kommentillasi on tekemistä asian kanssa? Jos nyt tiedetään, että vaikka Helsingin valtsikasta valmistuneista X määrä on työttömiä ja X määrä koulutustaan vastaamattomassa työssä, niin millä tapaa tämän pitäisi lämmittää sinua? Ne luvut ovat tärkeitä siksi, että opiskelijat voivat tehdä koulutusvalintoja noiden tietojen perusteella. Eivät siksi, että sinä et onnistunut. Sinä olet tilastopoikkeus.

Tilastopilkunviilaaja kirjoitti:

"Ei koulutus itseasiassa suojaa työttömyydeltä, koska siihen vaikuttavat muutkin seikat. Jos on uuno kouluun mennessä ja uuno sieltä tullessa, niin koulutus ei pelasta."

Oho, olet oppinut jotain hyödyllistä. Tämä on nimittäin ihan totta. Koulutus antaa kuitenkin tilastojen mukaan keskimäärin paremmat valmiudet toimia työelämässä. Tämä näkyy siinä, että maistereita on vähemmän työelämän ulkopuolella ja palkkataso on keskimäärin parempi. Jos olet lukenut akateemisen tutkinnon, ymmärtänet että sanat "keskimäärin", "vähemmän" ja "keskimäärin" viittaavat siihen, että aina näin ei ole. Vaan "yleensä", joka sekään ei sanana kata kaikkia maan maistereita.

"Monella alalla on suorastaan maisteritulva ja yliopistopaikkakunnilla kuten Jyväskylässä ja Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on ainoastaan kasvanut. Tilannetta ei juuri auta se, että AMK:sta tulee omat vuosikertansa."

Edelleen, YLEENSÄ maisteritulvasta huolimatta maisterit saavat töitä. Lama on JOSSAIN MÄÄRIN pahentanut tilannetta, mutta silti USEIMMAT saavat ja tekevät oman alan töitä.

"No kerro meille miten se todellisuus toimii. Maisterintutkinto ei välttämättä ole se graalinmalja, josta ammentaa. Kerro ihmeessä se ehdoton totuus."

Kerroin jo mikä on akateemisten tämänhetkinen työttömyysprosentti. Se on totuus eikä muutu miksikään siitä, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Se, että on akateemisia työttömiä ylipäätään todistaa jo, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Daa.

"Heh heh ei paljon jotain työtöntä korkeakoulutettua lämmitä ajatus, että asiaa seuraa joku apuraha tutkija jossain yliopistolla."

Mikä nyt on pointtisi? Se, että sinua ei lämmitä ajatus siitä että tilannetta seurataan? Tällä on tekemistä sen kanssa, että seuranta on osoittanut että työtön korkeakoulututkinnon suorittanut on melko harvinainen... Niin mitä? Mitä kommentillasi on tekemistä asian kanssa? Jos nyt tiedetään, että vaikka Helsingin valtsikasta valmistuneista X määrä on työttömiä ja X määrä koulutustaan vastaamattomassa työssä, niin millä tapaa tämän pitäisi lämmittää sinua? Ne luvut ovat tärkeitä siksi, että opiskelijat voivat tehdä koulutusvalintoja noiden tietojen perusteella. Eivät siksi, että sinä et onnistunut. Sinä olet tilastopoikkeus.

Lue lisää

Minä olen asian sisäistänyt niin, että ihmiset kuitenkin näillä palstoilla kertovat enemmän itsestään kuin ymmärtävätkään. Muita väheksyvä yleinen asenne kertoo ainoastaan kirjoittajasta itsestään ja hänen omasta mielentilasta ja sekä ongelmista. Ehkä myös tarpeesta osoittaa olevansa parempi kuin "sinä" ja "ne kaikki muut".

Toivotan sinulle onnea.

welcome to kela kirjoitti:

Minä olen asian sisäistänyt niin, että ihmiset kuitenkin näillä palstoilla kertovat enemmän itsestään kuin ymmärtävätkään. Muita väheksyvä yleinen asenne kertoo ainoastaan kirjoittajasta itsestään ja hänen omasta mielentilasta ja sekä ongelmista. Ehkä myös tarpeesta osoittaa olevansa parempi kuin "sinä" ja "ne kaikki muut".

Toivotan sinulle onnea.

Lue lisää

Kyllä ne siellä Tilastokeskuksissa, ammattiliitoissa ja yliopistoilla ovat ilkeitä ja ylimielisiä, kun eivät tuota tilastoja joita sinä haluaisit heidän tuottavan.

Eikö niin?

Sain kyllä päivän parhaat naurut, ei siinä mitään.

Tilastopilkunnussija kirjoitti:

Kyllä ne siellä Tilastokeskuksissa, ammattiliitoissa ja yliopistoilla ovat ilkeitä ja ylimielisiä, kun eivät tuota tilastoja joita sinä haluaisit heidän tuottavan.

Eikö niin?

Sain kyllä päivän parhaat naurut, ei siinä mitään.

Lue lisää

Naurureaktio on defenssi.

Eipä siitä sen enempää.

Se myös KESKIMÄÄRÄISESTI pidentää ikää, kuten myös SEKSI. Eli ilmeisesti JOSSAIN MÄÄRIN keskustelupalstoilla päteminen toimii YLEISESTI OTTAEN oivana korvikkeena.

Eläköön pyhä keskimääräisyys.

welcome to kela kirjoitti:

Naurureaktio on defenssi.

Eipä siitä sen enempää.

Se myös KESKIMÄÄRÄISESTI pidentää ikää, kuten myös SEKSI. Eli ilmeisesti JOSSAIN MÄÄRIN keskustelupalstoilla päteminen toimii YLEISESTI OTTAEN oivana korvikkeena.

Eläköön pyhä keskimääräisyys.

Lue lisää

Defenssihän se on, että epäloogisuus huvittaa. Ja etenkin se kertoo seksinpuutteesta ja siitä, että nauraja on epäkelpo ihminen. Ennen kaikkea seksin puutetta esiintyy Tilastokeskuksessa, kun eivät perkeleet tajua päivittää niitä tilastojaan kertomaan että 95% akateemisistä on työttömiä ja 5% työskentelee siivoojina. Hyi olkoon, eivät ole varmaan saaneet seksiä koskaan kun kehtaavat väittää että näin EI ole.

Tilastojen ystävä kirjoitti:

Defenssihän se on, että epäloogisuus huvittaa. Ja etenkin se kertoo seksinpuutteesta ja siitä, että nauraja on epäkelpo ihminen. Ennen kaikkea seksin puutetta esiintyy Tilastokeskuksessa, kun eivät perkeleet tajua päivittää niitä tilastojaan kertomaan että 95% akateemisistä on työttömiä ja 5% työskentelee siivoojina. Hyi olkoon, eivät ole varmaan saaneet seksiä koskaan kun kehtaavat väittää että näin EI ole.

Lue lisää

Onkohan sinulla oikeasti kosketuspintaa nykyajan työelämään yleisesti ottaenkaan, koska puhut noin keskimääräisesti joka asiassa?

Ihan tiedoksi, akateemisena sun pitäisi ymmärtää, että keskustelupalstoilla ei puhutakaan absoluuttisia totuuksia vaan yleensä mielipiteitä ja monasti asioista subjektiivisesti.

En tiedä miten paljon täällä pyörijöitä kiinnostaa keskimääräisyydet tms. tilastoluvut. Mutta hauskaa täällä on provoilla.

Epäkelvon repäsit ihan itse. No sovitaanko, että olet aivan mahtava ja keskimääräisesti parempi kuin kaikki muut, niin voidaan tämä nokittelu lopettaa. Ja todennäköisesti akateemikon aurasi suojelee sinua työttömyydeltä.

Huumorintajua...

oh please please kirjoitti:

Onkohan sinulla oikeasti kosketuspintaa nykyajan työelämään yleisesti ottaenkaan, koska puhut noin keskimääräisesti joka asiassa?

Ihan tiedoksi, akateemisena sun pitäisi ymmärtää, että keskustelupalstoilla ei puhutakaan absoluuttisia totuuksia vaan yleensä mielipiteitä ja monasti asioista subjektiivisesti.

En tiedä miten paljon täällä pyörijöitä kiinnostaa keskimääräisyydet tms. tilastoluvut. Mutta hauskaa täällä on provoilla.

Epäkelvon repäsit ihan itse. No sovitaanko, että olet aivan mahtava ja keskimääräisesti parempi kuin kaikki muut, niin voidaan tämä nokittelu lopettaa. Ja todennäköisesti akateemikon aurasi suojelee sinua työttömyydeltä.

Huumorintajua...

Lue lisää

"Onkohan sinulla oikeasti kosketuspintaa nykyajan työelämään yleisesti ottaenkaan, koska puhut noin keskimääräisesti joka asiassa?"

Kyllä on. Pääaineena on ollut matemaatiikkaa soveltava ala. Siitä saan myös palkan.

"Ihan tiedoksi, akateemisena sun pitäisi ymmärtää, että keskustelupalstoilla ei puhutakaan absoluuttisia totuuksia vaan yleensä mielipiteitä ja monasti asioista subjektiivisesti."

Mutta täällä väitetään, että akateeminen työttömyys on yleistä. Se ei ole totta. Sen osoittaa esim. Tilastokeskuksen katsaukset. Väite ei ole subjektiivinen vaan väite on puhdas valhe.

"En tiedä miten paljon täällä pyörijöitä kiinnostaa keskimääräisyydet tms. tilastoluvut. Mutta hauskaa täällä on provoilla."

"Epäkelvon repäsit ihan itse. No sovitaanko, että olet aivan mahtava ja keskimääräisesti parempi kuin kaikki muut, niin voidaan tämä nokittelu lopettaa. Ja todennäköisesti akateemikon aurasi suojelee sinua työttömyydeltä."

Todennäköisesti on niin, että vakituinen työpaikkani yhdistettynä koulutukseen, suhdeverkostoon ja työkokemukseen suojelee minua KESKIMÄÄRÄISTÄ paremmin työttömyydeltä.

"Huumorintajua... "

Sitä kannattaisi joo hankkia. Näiden keskustelupalstojen perusteella tulee vaan sellainen fiilis että työttömät ovat vittumaisia ihmisiä joilla ei sellaista ole.

Päätilastolaskija kirjoitti:

"Onkohan sinulla oikeasti kosketuspintaa nykyajan työelämään yleisesti ottaenkaan, koska puhut noin keskimääräisesti joka asiassa?"

Kyllä on. Pääaineena on ollut matemaatiikkaa soveltava ala. Siitä saan myös palkan.

"Ihan tiedoksi, akateemisena sun pitäisi ymmärtää, että keskustelupalstoilla ei puhutakaan absoluuttisia totuuksia vaan yleensä mielipiteitä ja monasti asioista subjektiivisesti."

Mutta täällä väitetään, että akateeminen työttömyys on yleistä. Se ei ole totta. Sen osoittaa esim. Tilastokeskuksen katsaukset. Väite ei ole subjektiivinen vaan väite on puhdas valhe.

"En tiedä miten paljon täällä pyörijöitä kiinnostaa keskimääräisyydet tms. tilastoluvut. Mutta hauskaa täällä on provoilla."

"Epäkelvon repäsit ihan itse. No sovitaanko, että olet aivan mahtava ja keskimääräisesti parempi kuin kaikki muut, niin voidaan tämä nokittelu lopettaa. Ja todennäköisesti akateemikon aurasi suojelee sinua työttömyydeltä."

Todennäköisesti on niin, että vakituinen työpaikkani yhdistettynä koulutukseen, suhdeverkostoon ja työkokemukseen suojelee minua KESKIMÄÄRÄISTÄ paremmin työttömyydeltä.

"Huumorintajua... "

Sitä kannattaisi joo hankkia. Näiden keskustelupalstojen perusteella tulee vaan sellainen fiilis että työttömät ovat vittumaisia ihmisiä joilla ei sellaista ole.

Lue lisää

Eli olet töissä julkisella sektorilla, joka saa rahoituksensa veronmaksajien kukkarosta ja olet ns. suojatyöpaikassa, jota eivät markkinavoimat suorasti heiluttele. Se tarkoittaa ettei sinulla ole mitään käsitystä nykyajan työelämästä, jossa eletään kvartaalien mukaan. Eli sinun on hyvä heittää keskimääräisyyksiä, kun näet vain lukuja.

Ei kenenkään elämä ole keskimääräistä, ei ainakaan minun. En minä katso tilastoja jos haluan totuuksia. Totuus on suhteellinen asia ja se vaihtelee ihmisestä riippuen. Riippuen alasta se korkeakoulutus ei välttämättä kannata. Ylikoulutusta on paljon ja suomalaiset opiskelevat keskimäärin jopa lähes 30 vuotiaiksi saakka ennenkuin siirtyvät työelämään, kun muissa OECD maissa ollaan töissä jo 20 vuotiaina. Toki edelleen lääkikseen jos pääsee tai valtiotieteelliseen niin todennäköisesti se myös kannattaa, mutta eipä näille aloille taideta kouluttaa niin älyttömiä määriä kuin esim. kaupallisilla aloilla.

Jokin aika sitten oli uutisartikkeleita kuinka korkeakoulutus ei rahallisesti ole tulotasoa merkittävästi juuri nostanut. Jossain määrin on myös ollut keskustelua, että on olemassa myös akateeminen prekariaatti, jolle jo pätkätyö on tosiasia. Työelämä on oikeasti muuttunut sen verran, ettei nuorilla ole enää samoja lähtökohtia kuin esimerkiksi vanhemmillaan joku vuosikymmen sitten. Asiaa tuskin korjaisi itsessään se, jos pyritään 70% kouluttamaan akateemisesti.

Jos vähän kelaat taaksepäin keskustelua, niin viesteissäni on viljelty sarkasmia ja piilohuumoria. Otat melkolailla itseesi.

En edes ole työtön. Hauska hämmentää soppaa. Jatketaan.

polemiikki jatkuu kirjoitti:

Eli olet töissä julkisella sektorilla, joka saa rahoituksensa veronmaksajien kukkarosta ja olet ns. suojatyöpaikassa, jota eivät markkinavoimat suorasti heiluttele. Se tarkoittaa ettei sinulla ole mitään käsitystä nykyajan työelämästä, jossa eletään kvartaalien mukaan. Eli sinun on hyvä heittää keskimääräisyyksiä, kun näet vain lukuja.

Ei kenenkään elämä ole keskimääräistä, ei ainakaan minun. En minä katso tilastoja jos haluan totuuksia. Totuus on suhteellinen asia ja se vaihtelee ihmisestä riippuen. Riippuen alasta se korkeakoulutus ei välttämättä kannata. Ylikoulutusta on paljon ja suomalaiset opiskelevat keskimäärin jopa lähes 30 vuotiaiksi saakka ennenkuin siirtyvät työelämään, kun muissa OECD maissa ollaan töissä jo 20 vuotiaina. Toki edelleen lääkikseen jos pääsee tai valtiotieteelliseen niin todennäköisesti se myös kannattaa, mutta eipä näille aloille taideta kouluttaa niin älyttömiä määriä kuin esim. kaupallisilla aloilla.

Jokin aika sitten oli uutisartikkeleita kuinka korkeakoulutus ei rahallisesti ole tulotasoa merkittävästi juuri nostanut. Jossain määrin on myös ollut keskustelua, että on olemassa myös akateeminen prekariaatti, jolle jo pätkätyö on tosiasia. Työelämä on oikeasti muuttunut sen verran, ettei nuorilla ole enää samoja lähtökohtia kuin esimerkiksi vanhemmillaan joku vuosikymmen sitten. Asiaa tuskin korjaisi itsessään se, jos pyritään 70% kouluttamaan akateemisesti.

Jos vähän kelaat taaksepäin keskustelua, niin viesteissäni on viljelty sarkasmia ja piilohuumoria. Otat melkolailla itseesi.

En edes ole työtön. Hauska hämmentää soppaa. Jatketaan.

Lue lisää

Itse asiassa en ole töissä julkisella.

Mutten vaan tajua, miten joku on niin tyhmä ettei ymmärrä keskimääräisen käsitettä. Noin niinkun keskimäärin.

Keskimääräinen kirjoitti:

Itse asiassa en ole töissä julkisella.

Mutten vaan tajua, miten joku on niin tyhmä ettei ymmärrä keskimääräisen käsitettä. Noin niinkun keskimäärin.

Ja joku on niin tyhmä että kattoo aina tilastosta noin yleisesti ottaen eikä kykene keskusteluun. No tunnen joitain ihmisiä, jotka haluaa aina olla oikeassa ja tyrmätä aina toisen mielipiteen. Taidat olla just sitä ihmistyyppiä.

Jos saat bonusta anonyymisti keskustelupalstalla inttämisestä jonkin tilastojen perään, niin kannattaa harkita esim. jotain uutta harrastusta tylsiin sunnuntaipäiviin.

olet yks iso keskihajonta kirjoitti:

Ja joku on niin tyhmä että kattoo aina tilastosta noin yleisesti ottaen eikä kykene keskusteluun. No tunnen joitain ihmisiä, jotka haluaa aina olla oikeassa ja tyrmätä aina toisen mielipiteen. Taidat olla just sitä ihmistyyppiä.

Jos saat bonusta anonyymisti keskustelupalstalla inttämisestä jonkin tilastojen perään, niin kannattaa harkita esim. jotain uutta harrastusta tylsiin sunnuntaipäiviin.

Lue lisää

sitä samaa sinulle.

Mutta etvaantajuu. On se vaikeeta. :D

Mikä on niin kamalaa myöntää, että työtön maisteri tai siivoava maisteri on poikkeus?

Päätilastolaskija kirjoitti:

"Onkohan sinulla oikeasti kosketuspintaa nykyajan työelämään yleisesti ottaenkaan, koska puhut noin keskimääräisesti joka asiassa?"

Kyllä on. Pääaineena on ollut matemaatiikkaa soveltava ala. Siitä saan myös palkan.

"Ihan tiedoksi, akateemisena sun pitäisi ymmärtää, että keskustelupalstoilla ei puhutakaan absoluuttisia totuuksia vaan yleensä mielipiteitä ja monasti asioista subjektiivisesti."

Mutta täällä väitetään, että akateeminen työttömyys on yleistä. Se ei ole totta. Sen osoittaa esim. Tilastokeskuksen katsaukset. Väite ei ole subjektiivinen vaan väite on puhdas valhe.

"En tiedä miten paljon täällä pyörijöitä kiinnostaa keskimääräisyydet tms. tilastoluvut. Mutta hauskaa täällä on provoilla."

"Epäkelvon repäsit ihan itse. No sovitaanko, että olet aivan mahtava ja keskimääräisesti parempi kuin kaikki muut, niin voidaan tämä nokittelu lopettaa. Ja todennäköisesti akateemikon aurasi suojelee sinua työttömyydeltä."

Todennäköisesti on niin, että vakituinen työpaikkani yhdistettynä koulutukseen, suhdeverkostoon ja työkokemukseen suojelee minua KESKIMÄÄRÄISTÄ paremmin työttömyydeltä.

"Huumorintajua... "

Sitä kannattaisi joo hankkia. Näiden keskustelupalstojen perusteella tulee vaan sellainen fiilis että työttömät ovat vittumaisia ihmisiä joilla ei sellaista ole.

Lue lisää

Kyllähän akateeminen työttömyys on siinä mielessä yleistä, että kun otetaan mukaan laskuihin ne henkilöt, jotka ovat töissä, mutta tekevät töitä, joilla ei ole mitään tekemistä koulutuksensa kanssa (vrt. KTM siivoojana) ja lisätään "aitojen" työttömien määriin, niin siinä on. Tätä olisi vielä erityisen tärkeä peilata viimeisen kahden vuoden aikana valmistuneiden määrin, jolloin saadaan karu todellisuus esiin. On mielestäni aivan merkityksetötnä kaivella jotain 30 vuotta työelämässä olleita maistereita tähän kaavioon, koska heillä työttömyys on olematonta ja ennen kaikkea tehdään todennäköisesti oman alan töitä. Kysymys on nykyhetkestä, jota vääristää esimerkiksi akateemiset ystäväni, jotka työllistyivät heti valmistumisen jälkeen siivoojaksi, kaupan kassaksi, loka-auton kuljettajaksi, aulapalvelijaksi ja lumeyrittäjiksi. He eivät ole työttömiä, mutta minun silmissäni tuolla ei ole mitään tekemistä akateemisuuden kanssa, ts. näitä töitä voisi tehdä ilman ko. koulutustakin. Ennen kaikkea tiedän aika suuren määrän vastavalmistuneista (1-2 v. sisään) olevan työttömiä, joten eiköhän konsensus ole se, että akateeminen työttömyys on melko yleistä, kun siitä puhdistetaan ko. tekijät. On aivan sama mitä tämä merkitsee omalta kannaltani, en jaksa enää pohtia. Tilanne on huono, that´s it.

KooTeeÄm kirjoitti:

Kyllähän akateeminen työttömyys on siinä mielessä yleistä, että kun otetaan mukaan laskuihin ne henkilöt, jotka ovat töissä, mutta tekevät töitä, joilla ei ole mitään tekemistä koulutuksensa kanssa (vrt. KTM siivoojana) ja lisätään "aitojen" työttömien määriin, niin siinä on. Tätä olisi vielä erityisen tärkeä peilata viimeisen kahden vuoden aikana valmistuneiden määrin, jolloin saadaan karu todellisuus esiin. On mielestäni aivan merkityksetötnä kaivella jotain 30 vuotta työelämässä olleita maistereita tähän kaavioon, koska heillä työttömyys on olematonta ja ennen kaikkea tehdään todennäköisesti oman alan töitä. Kysymys on nykyhetkestä, jota vääristää esimerkiksi akateemiset ystäväni, jotka työllistyivät heti valmistumisen jälkeen siivoojaksi, kaupan kassaksi, loka-auton kuljettajaksi, aulapalvelijaksi ja lumeyrittäjiksi. He eivät ole työttömiä, mutta minun silmissäni tuolla ei ole mitään tekemistä akateemisuuden kanssa, ts. näitä töitä voisi tehdä ilman ko. koulutustakin. Ennen kaikkea tiedän aika suuren määrän vastavalmistuneista (1-2 v. sisään) olevan työttömiä, joten eiköhän konsensus ole se, että akateeminen työttömyys on melko yleistä, kun siitä puhdistetaan ko. tekijät. On aivan sama mitä tämä merkitsee omalta kannaltani, en jaksa enää pohtia. Tilanne on huono, that´s it.

Lue lisää

Sinähän voit sanoa, että ihan väärällä alalla työskenteleviä on paljon, mutta opiskelupaikkojen ja muiden tahojen selvitykset eivät tue väitettäsi.

"Ennen kaikkea tiedän aika suuren määrän vastavalmistuneista (1-2 v. sisään) olevan työttömiä, joten eiköhän konsensus ole se, että akateeminen työttömyys on melko yleistä, kun siitä puhdistetaan ko. tekijät."

Eli jos valmistui lamaan on työtön. Oho, otappa karkki. Kenellekään muulle ei olekaan tullut mieleen, että juuri tällä hetkellä työllistyminen voi alasta riippumatta olla pikkasen vaikeeta jos on vastavalmistunut.

Sama kävi viime lamankin aikaan.

Mutta sinun tuttavapiirisi perusteella ei tietenkään voi yleistää. Itse tiedän 1-2v sisään valmistuneita akateemisia, joilla on töitä. En taida tietää yhtäkään työtöntä akateemista.

Tilastoinen kirjoitti:

Sinähän voit sanoa, että ihan väärällä alalla työskenteleviä on paljon, mutta opiskelupaikkojen ja muiden tahojen selvitykset eivät tue väitettäsi.

"Ennen kaikkea tiedän aika suuren määrän vastavalmistuneista (1-2 v. sisään) olevan työttömiä, joten eiköhän konsensus ole se, että akateeminen työttömyys on melko yleistä, kun siitä puhdistetaan ko. tekijät."

Eli jos valmistui lamaan on työtön. Oho, otappa karkki. Kenellekään muulle ei olekaan tullut mieleen, että juuri tällä hetkellä työllistyminen voi alasta riippumatta olla pikkasen vaikeeta jos on vastavalmistunut.

Sama kävi viime lamankin aikaan.

Mutta sinun tuttavapiirisi perusteella ei tietenkään voi yleistää. Itse tiedän 1-2v sisään valmistuneita akateemisia, joilla on töitä. En taida tietää yhtäkään työtöntä akateemista.

Lue lisää

"opiskelupaikkojen ja muiden tahojen selvitykset". Olen lukenut niistä lähes kaiken. Ensinnäkin opiskelupaikkojen selvityksistä tiedän sattuneista syistä aika paljon (tyttöystäväni on hoitanut mm. muutamia), siellä on paljon ongelmakohtia lähinnä sen osalta mikä määritellään oman alan töiksi ja toisekseen, tuntuu kummasti tulevan painetta oppilaitoksilta työllistymisen kaunistelemiseen (mikä onkin aivan ymmärrettävää kun laitokset ovat kilpailutilanteissa). Vielä suurempia ongelmia on esimerkiksi Akavan selvityksissä, sentään oman alan liitto on jollain lailla kärryillä asioissa. Eli kyllä valitettavasti esimerkiksi puhelinmyyjänä työskentely on kaukana oman alan töistä kun puhutaan vaikkapa KTM:stä. Tämä siis räikeimpänä esimerkkinä.

Mitä tulee lamaan, otan karkin kiitos. Lama on pelkästään lisä tähän. Jo ennen lamaa/taantumaa oli maistereilla vaikeuksia työllistyä ja suunta akateemisen tutkinnon aliarvostukseen on selvä sekä suunta kulttuuriseen muutokseen on nähtävissä. Ennen kaikkea tätä on ollut synnyttämässä työmarkkinatilanne; työnantajien markkinat. Työnantajat voivat valita absoluuttisesti parhaat sadoista hakijoista. Ymmärrettävästi tässä tilanteessa akateemisuus ei ole minkään näköinen erottelu- tai arvosteluperuste. Otetaan mielummin alemman tutkinnon suorittanut, jos työkokemusta on enemmän tai otetaan se huippuosaaja akateemisella tutkinnolla, joka on ollut työelämässä 25 vuotta. Ennen tilanne oli toinen; pelkkä akateeminen tutkinto saattoi riittää, koska työnantajilla oli pula työntekijöistä. Eli ajat ovat toiset, eivät pelkästään lamasta johtuen. Suunta huonompaan on selvästi alkanut. Ehkä 20 vuoden kuluttua asia ymmärretään ja silloin on tietenkin myöhäistä yrittää.

KooTeeÄm kirjoitti:

"opiskelupaikkojen ja muiden tahojen selvitykset". Olen lukenut niistä lähes kaiken. Ensinnäkin opiskelupaikkojen selvityksistä tiedän sattuneista syistä aika paljon (tyttöystäväni on hoitanut mm. muutamia), siellä on paljon ongelmakohtia lähinnä sen osalta mikä määritellään oman alan töiksi ja toisekseen, tuntuu kummasti tulevan painetta oppilaitoksilta työllistymisen kaunistelemiseen (mikä onkin aivan ymmärrettävää kun laitokset ovat kilpailutilanteissa). Vielä suurempia ongelmia on esimerkiksi Akavan selvityksissä, sentään oman alan liitto on jollain lailla kärryillä asioissa. Eli kyllä valitettavasti esimerkiksi puhelinmyyjänä työskentely on kaukana oman alan töistä kun puhutaan vaikkapa KTM:stä. Tämä siis räikeimpänä esimerkkinä.

Mitä tulee lamaan, otan karkin kiitos. Lama on pelkästään lisä tähän. Jo ennen lamaa/taantumaa oli maistereilla vaikeuksia työllistyä ja suunta akateemisen tutkinnon aliarvostukseen on selvä sekä suunta kulttuuriseen muutokseen on nähtävissä. Ennen kaikkea tätä on ollut synnyttämässä työmarkkinatilanne; työnantajien markkinat. Työnantajat voivat valita absoluuttisesti parhaat sadoista hakijoista. Ymmärrettävästi tässä tilanteessa akateemisuus ei ole minkään näköinen erottelu- tai arvosteluperuste. Otetaan mielummin alemman tutkinnon suorittanut, jos työkokemusta on enemmän tai otetaan se huippuosaaja akateemisella tutkinnolla, joka on ollut työelämässä 25 vuotta. Ennen tilanne oli toinen; pelkkä akateeminen tutkinto saattoi riittää, koska työnantajilla oli pula työntekijöistä. Eli ajat ovat toiset, eivät pelkästään lamasta johtuen. Suunta huonompaan on selvästi alkanut. Ehkä 20 vuoden kuluttua asia ymmärretään ja silloin on tietenkin myöhäistä yrittää.

Lue lisää

Silti. Kovin moni KTM ei ole puhelinmyyjänä. Olen itsekin ollut mukana selvitystä tekemässä, eikä siitä nyt NIIN kauan ole aikaa. Ihan tämän vuosituhannen puolella.

"Jo ennen lamaa/taantumaa oli maistereilla vaikeuksia työllistyä ja suunta akateemisen tutkinnon aliarvostukseen on selvä sekä suunta kulttuuriseen muutokseen on nähtävissä."

Tämä ei pidä paikkansa. Keskimäärin maisterit ovat ennen lamaa työllistyneet hyvin. Arvostus on toki laskenut jonkun verran, kun tutkintojen määrä on lisääntynyt. Näin käynee myös jatkossa, ellei sisäänottomääriä tarkisteta. Tilanne on kuitenkin ollut ihan hyvä. Akateeminen työttömyys on ollut matalaa, ja selvä enemmistö on työllistynyt oman alan töihin. Alakohtaista vaihtelua toki on paljon.

"Työnantajat voivat valita absoluuttisesti parhaat sadoista hakijoista. Ymmärrettävästi tässä tilanteessa akateemisuus ei ole minkään näköinen erottelu- tai arvosteluperuste. Otetaan mielummin alemman tutkinnon suorittanut, jos työkokemusta on enemmän tai otetaan se huippuosaaja akateemisella tutkinnolla, joka on ollut työelämässä 25 vuotta. Ennen tilanne oli toinen; pelkkä akateeminen tutkinto saattoi riittää, koska työnantajilla oli pula työntekijöistä. Eli ajat ovat toiset, eivät pelkästään lamasta johtuen. Suunta huonompaan on selvästi alkanut. Ehkä 20 vuoden kuluttua asia ymmärretään ja silloin on tietenkin myöhäistä yrittää."

Tässä olet tietyllä tapaa löytänyt porkkanan. Akateemisen työllistymistä auttaa sellainen asia kun suhteet. Ei suhteet koulukavereihin, vaan suhteet työnantajapuoleen. Jos niitä on, työllistyminen on hyvää.

Avoimien paikkojen kautta on todellakin vaikea saada töitä. Monet ellei jopa useimmat akateemisten alojen työpaikat kun menevät hiljaisen haun kautta. Ei välttämättä edes ole mitään avointa työpaikkaa, vaan joku hyväksi koettu henkilö palkataan kun katsotaan, että henkilöstä voisi olla hyötyä organisaatiolle. En tiedä juuri ketään joka olisi saanut työpaikan haun kautta. Niitä töitä on vaan tarjottu vaikka dippatyön tekijälle. Ja niitä töitä tunnetusti taas tarjotaan vain niille, joilla on oikeita suhteita. Akateeminen, joka on avoimien hakujen varassa on todella heikoilla työnhaussa.

Sitä en tiedä, miten ns. piireihin pääsee. Tiedän, miten itse työllistyin ja tiedän joitain muita tarinoita, mutta noin keskimäärin en tiedä miten asia tapahtuu. Paitsi että suhteilla pelataan.

Tilastoa kirjoitti:

Silti. Kovin moni KTM ei ole puhelinmyyjänä. Olen itsekin ollut mukana selvitystä tekemässä, eikä siitä nyt NIIN kauan ole aikaa. Ihan tämän vuosituhannen puolella.

"Jo ennen lamaa/taantumaa oli maistereilla vaikeuksia työllistyä ja suunta akateemisen tutkinnon aliarvostukseen on selvä sekä suunta kulttuuriseen muutokseen on nähtävissä."

Tämä ei pidä paikkansa. Keskimäärin maisterit ovat ennen lamaa työllistyneet hyvin. Arvostus on toki laskenut jonkun verran, kun tutkintojen määrä on lisääntynyt. Näin käynee myös jatkossa, ellei sisäänottomääriä tarkisteta. Tilanne on kuitenkin ollut ihan hyvä. Akateeminen työttömyys on ollut matalaa, ja selvä enemmistö on työllistynyt oman alan töihin. Alakohtaista vaihtelua toki on paljon.

"Työnantajat voivat valita absoluuttisesti parhaat sadoista hakijoista. Ymmärrettävästi tässä tilanteessa akateemisuus ei ole minkään näköinen erottelu- tai arvosteluperuste. Otetaan mielummin alemman tutkinnon suorittanut, jos työkokemusta on enemmän tai otetaan se huippuosaaja akateemisella tutkinnolla, joka on ollut työelämässä 25 vuotta. Ennen tilanne oli toinen; pelkkä akateeminen tutkinto saattoi riittää, koska työnantajilla oli pula työntekijöistä. Eli ajat ovat toiset, eivät pelkästään lamasta johtuen. Suunta huonompaan on selvästi alkanut. Ehkä 20 vuoden kuluttua asia ymmärretään ja silloin on tietenkin myöhäistä yrittää."

Tässä olet tietyllä tapaa löytänyt porkkanan. Akateemisen työllistymistä auttaa sellainen asia kun suhteet. Ei suhteet koulukavereihin, vaan suhteet työnantajapuoleen. Jos niitä on, työllistyminen on hyvää.

Avoimien paikkojen kautta on todellakin vaikea saada töitä. Monet ellei jopa useimmat akateemisten alojen työpaikat kun menevät hiljaisen haun kautta. Ei välttämättä edes ole mitään avointa työpaikkaa, vaan joku hyväksi koettu henkilö palkataan kun katsotaan, että henkilöstä voisi olla hyötyä organisaatiolle. En tiedä juuri ketään joka olisi saanut työpaikan haun kautta. Niitä töitä on vaan tarjottu vaikka dippatyön tekijälle. Ja niitä töitä tunnetusti taas tarjotaan vain niille, joilla on oikeita suhteita. Akateeminen, joka on avoimien hakujen varassa on todella heikoilla työnhaussa.

Sitä en tiedä, miten ns. piireihin pääsee. Tiedän, miten itse työllistyin ja tiedän joitain muita tarinoita, mutta noin keskimäärin en tiedä miten asia tapahtuu. Paitsi että suhteilla pelataan.

Lue lisää

Näinhän se on. Suhteet ratkaisevat, mutta harvoilla on etuoikeus syntyä oikeaan sukuun tai tuntea ratkaisevia henkilöitä. Useimmat, kuten ystäväni, eivät omista "verkostoa", jolla töihin pääsisi. Jatkaisin akateemisten vaikeuksista työllistyä jo ennen lamaa sen verran, että tarkoitin tässä nimenomaan oman alan töitä, tokikin viimeisen kahden vuoden aikana työllistyneet tuttuni ovat työllistäneet itsensä hankalammin kuin esimerkiksi vuosituhannen alun. Eli, jos rehellisesti käytäisiin läpi tilastoja (tai ns. tilastoja) ja puhdistetaan juuri nämä "omalle alalle työllistyneet", niin lukema olisi paljon karumpi. Itsekin kyselyihin vastanneena ja suhteistani johtuen väitän edelleenkin, että oman alan työt ovat muotoiltu aivan liian laveasti ja ennen kaikkea, niistä on monella hyvin kyseenalainen, jopa vääräkin käsitys. Tämä luo selkeän tilastollisen harhan, mikä kaunistaa akateemisten työllistymislukuja. Vrt. loka-auton kuskina tänä päivänä työskentelevä KTM vastasi kyselyssä tekevänsä oman alan töitä, piruuttain. Puhelinmyyjänä työskentelevä KTM oli alussa aidosti sitä mieltä, että hänen työnsä olisi oman alan työtä, ja tätähän eräät kriteerit tarjosivatkin oman alan töiksi. Eräs sähkötekniikan DI keittämässä kahvia ja puhtaaksikirjoittamassa papereita eräässä logistiikan yrityksessä oli valmistuttuaan väittänyt työskentelevänsä oman alan hommissa. Hälyttävintä oli huomata se, että tietyt kyselyt ja tutkimukset antoivat lähtöoletuksia, joilla mielestäni vaikutettiin näkemyksiin omana alan töistä. Esimerkiksi yliopistoni "lähtökysely", joissa oman alan työt kriterisoitiin pitkälti jo valmiiksi niin, että oman alan töiksi valikoitui hyvin monenlaista ei-oman alan töitä. Huolestuttavaa, todella. Tässä on se jutun ydin mitä ajan takaa puhuessani akateemisen työttömyyden todellisuudesta. Kun tähän ynnätään juuri tutkinnon arvon inflatisoituminen, olemme menossa heikompaan suuntaan ei pelkästään työllisyyden vaan myös arvostuksen ja kulttuurin tasoilla.

KooTeeÄm kirjoitti:

Näinhän se on. Suhteet ratkaisevat, mutta harvoilla on etuoikeus syntyä oikeaan sukuun tai tuntea ratkaisevia henkilöitä. Useimmat, kuten ystäväni, eivät omista "verkostoa", jolla töihin pääsisi. Jatkaisin akateemisten vaikeuksista työllistyä jo ennen lamaa sen verran, että tarkoitin tässä nimenomaan oman alan töitä, tokikin viimeisen kahden vuoden aikana työllistyneet tuttuni ovat työllistäneet itsensä hankalammin kuin esimerkiksi vuosituhannen alun. Eli, jos rehellisesti käytäisiin läpi tilastoja (tai ns. tilastoja) ja puhdistetaan juuri nämä "omalle alalle työllistyneet", niin lukema olisi paljon karumpi. Itsekin kyselyihin vastanneena ja suhteistani johtuen väitän edelleenkin, että oman alan työt ovat muotoiltu aivan liian laveasti ja ennen kaikkea, niistä on monella hyvin kyseenalainen, jopa vääräkin käsitys. Tämä luo selkeän tilastollisen harhan, mikä kaunistaa akateemisten työllistymislukuja. Vrt. loka-auton kuskina tänä päivänä työskentelevä KTM vastasi kyselyssä tekevänsä oman alan töitä, piruuttain. Puhelinmyyjänä työskentelevä KTM oli alussa aidosti sitä mieltä, että hänen työnsä olisi oman alan työtä, ja tätähän eräät kriteerit tarjosivatkin oman alan töiksi. Eräs sähkötekniikan DI keittämässä kahvia ja puhtaaksikirjoittamassa papereita eräässä logistiikan yrityksessä oli valmistuttuaan väittänyt työskentelevänsä oman alan hommissa. Hälyttävintä oli huomata se, että tietyt kyselyt ja tutkimukset antoivat lähtöoletuksia, joilla mielestäni vaikutettiin näkemyksiin omana alan töistä. Esimerkiksi yliopistoni "lähtökysely", joissa oman alan työt kriterisoitiin pitkälti jo valmiiksi niin, että oman alan töiksi valikoitui hyvin monenlaista ei-oman alan töitä. Huolestuttavaa, todella. Tässä on se jutun ydin mitä ajan takaa puhuessani akateemisen työttömyyden todellisuudesta. Kun tähän ynnätään juuri tutkinnon arvon inflatisoituminen, olemme menossa heikompaan suuntaan ei pelkästään työllisyyden vaan myös arvostuksen ja kulttuurin tasoilla.

Lue lisää

Olen kahden tutkinnon pitkäaikaistyötön. Ikääkin on jo 34. Omassa elämässäni olen saanut pelkkiä hymähdyksiä ja ivallisia kommentteja osaamisestani. Minun on väitetty syljeskelevän kattoon kun muut tienaa leipänsä töitä tekemällä. Ystäväni kutsuvat minua leikkimielisesti pummiksi, josta tapaan vetää herneen nokkaan.

Tein juuri sen virheen, että ylikouluttauduin nuorena. Olisi pitänyt vain etsiä se työpaikka ja keskittyä olennaiseen. Pahiten minua surettaa se, että vuosien panostus koulutukseen on mennyt hukkaaan. Ilman työn tarjoamaa titteliä olen yhtä kuin sontaa koulutuksineni ja raksamiehiä naurattaa. Monet tavalliset duunarit ovat ehtineet jopa vaurastua tässä ajassa.

Tilastopilkunviilaaja kirjoitti:

"Ei koulutus itseasiassa suojaa työttömyydeltä, koska siihen vaikuttavat muutkin seikat. Jos on uuno kouluun mennessä ja uuno sieltä tullessa, niin koulutus ei pelasta."

Oho, olet oppinut jotain hyödyllistä. Tämä on nimittäin ihan totta. Koulutus antaa kuitenkin tilastojen mukaan keskimäärin paremmat valmiudet toimia työelämässä. Tämä näkyy siinä, että maistereita on vähemmän työelämän ulkopuolella ja palkkataso on keskimäärin parempi. Jos olet lukenut akateemisen tutkinnon, ymmärtänet että sanat "keskimäärin", "vähemmän" ja "keskimäärin" viittaavat siihen, että aina näin ei ole. Vaan "yleensä", joka sekään ei sanana kata kaikkia maan maistereita.

"Monella alalla on suorastaan maisteritulva ja yliopistopaikkakunnilla kuten Jyväskylässä ja Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on ainoastaan kasvanut. Tilannetta ei juuri auta se, että AMK:sta tulee omat vuosikertansa."

Edelleen, YLEENSÄ maisteritulvasta huolimatta maisterit saavat töitä. Lama on JOSSAIN MÄÄRIN pahentanut tilannetta, mutta silti USEIMMAT saavat ja tekevät oman alan töitä.

"No kerro meille miten se todellisuus toimii. Maisterintutkinto ei välttämättä ole se graalinmalja, josta ammentaa. Kerro ihmeessä se ehdoton totuus."

Kerroin jo mikä on akateemisten tämänhetkinen työttömyysprosentti. Se on totuus eikä muutu miksikään siitä, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Se, että on akateemisia työttömiä ylipäätään todistaa jo, että kaikki akateemiset eivät saa töitä. Daa.

"Heh heh ei paljon jotain työtöntä korkeakoulutettua lämmitä ajatus, että asiaa seuraa joku apuraha tutkija jossain yliopistolla."

Mikä nyt on pointtisi? Se, että sinua ei lämmitä ajatus siitä että tilannetta seurataan? Tällä on tekemistä sen kanssa, että seuranta on osoittanut että työtön korkeakoulututkinnon suorittanut on melko harvinainen... Niin mitä? Mitä kommentillasi on tekemistä asian kanssa? Jos nyt tiedetään, että vaikka Helsingin valtsikasta valmistuneista X määrä on työttömiä ja X määrä koulutustaan vastaamattomassa työssä, niin millä tapaa tämän pitäisi lämmittää sinua? Ne luvut ovat tärkeitä siksi, että opiskelijat voivat tehdä koulutusvalintoja noiden tietojen perusteella. Eivät siksi, että sinä et onnistunut. Sinä olet tilastopoikkeus.

Lue lisää

Ne valmistuneiden työllistymistiedot saadaan VAPAAEHTOISISTA KYSELYISTÄ joita lähetetään eri kouluista vastanneille. Mitä luulet, kumpi vastaa kyselyyn mieluummin: suoraan esimiesasemaan valmistumisen jälkeen päässyt vai suoraan kortistoon tai paskaduuniin valmistumisen jälkeen päässyt?
Haloo?!? Et viittis olla noin vitun t y p e r ä.

työtön maisteri kirjoitti:

Ne valmistuneiden työllistymistiedot saadaan VAPAAEHTOISISTA KYSELYISTÄ joita lähetetään eri kouluista vastanneille. Mitä luulet, kumpi vastaa kyselyyn mieluummin: suoraan esimiesasemaan valmistumisen jälkeen päässyt vai suoraan kortistoon tai paskaduuniin valmistumisen jälkeen päässyt?
Haloo?!? Et viittis olla noin vitun t y p e r ä.

Lue lisää

Ei välttämättä saadakaan. Tiedän, että joku vitun urpo jossain on tehnyt tällaisen urpokyselyn työvoimatoimiston kautta ja toinen vitun urpo jonkun vitun urpojen ammattiliiton kautta.

HEI HALOOO!!!!!!!

Ei ne vitun urpot vitun typerät paskamaisterit ole niin vitun urpoja, etteivät työkkäriin ilmoittaudu, vaikka vitun paskaduuni vittuja ovatkin.

KooTeeÄm kirjoitti:

Näinhän se on. Suhteet ratkaisevat, mutta harvoilla on etuoikeus syntyä oikeaan sukuun tai tuntea ratkaisevia henkilöitä. Useimmat, kuten ystäväni, eivät omista "verkostoa", jolla töihin pääsisi. Jatkaisin akateemisten vaikeuksista työllistyä jo ennen lamaa sen verran, että tarkoitin tässä nimenomaan oman alan töitä, tokikin viimeisen kahden vuoden aikana työllistyneet tuttuni ovat työllistäneet itsensä hankalammin kuin esimerkiksi vuosituhannen alun. Eli, jos rehellisesti käytäisiin läpi tilastoja (tai ns. tilastoja) ja puhdistetaan juuri nämä "omalle alalle työllistyneet", niin lukema olisi paljon karumpi. Itsekin kyselyihin vastanneena ja suhteistani johtuen väitän edelleenkin, että oman alan työt ovat muotoiltu aivan liian laveasti ja ennen kaikkea, niistä on monella hyvin kyseenalainen, jopa vääräkin käsitys. Tämä luo selkeän tilastollisen harhan, mikä kaunistaa akateemisten työllistymislukuja. Vrt. loka-auton kuskina tänä päivänä työskentelevä KTM vastasi kyselyssä tekevänsä oman alan töitä, piruuttain. Puhelinmyyjänä työskentelevä KTM oli alussa aidosti sitä mieltä, että hänen työnsä olisi oman alan työtä, ja tätähän eräät kriteerit tarjosivatkin oman alan töiksi. Eräs sähkötekniikan DI keittämässä kahvia ja puhtaaksikirjoittamassa papereita eräässä logistiikan yrityksessä oli valmistuttuaan väittänyt työskentelevänsä oman alan hommissa. Hälyttävintä oli huomata se, että tietyt kyselyt ja tutkimukset antoivat lähtöoletuksia, joilla mielestäni vaikutettiin näkemyksiin omana alan töistä. Esimerkiksi yliopistoni "lähtökysely", joissa oman alan työt kriterisoitiin pitkälti jo valmiiksi niin, että oman alan töiksi valikoitui hyvin monenlaista ei-oman alan töitä. Huolestuttavaa, todella. Tässä on se jutun ydin mitä ajan takaa puhuessani akateemisen työttömyyden todellisuudesta. Kun tähän ynnätään juuri tutkinnon arvon inflatisoituminen, olemme menossa heikompaan suuntaan ei pelkästään työllisyyden vaan myös arvostuksen ja kulttuurin tasoilla.

Lue lisää

Verkostoituminen on todella asia, joka tulee harvalle lahjana. Käytännössä useimmat luovat verkostonsa itse opiskeluaikana ja sen jälkeen. Riittää, että on yksi sellainen tyyppi joka haluaa palkata kun valmistuu. Se on opiskelijan verkostoitumisen tärkein tavoite. Muusta niin väliksi, työelämässä sitten ehtii verkostoitumaan lisää.

Mitä tulee oman alan töihin, niin edelleen valtaenemmistö akateemisista tekee töitä, joihin vaaditaan akateeminen koulutus. Ilmeisesti tunnet paljon poikkeuksia. Minä en tunne puhelinmyyviä ekonomeja. Kyllä tuntemani ekonomit ovat kaupallisen alan töissä.

Kyselyjen luokittelussa pitää huomioida, että ne tosiaan tehdään tahallaan laveiksi. Ei huijaustarkoituksessa, vaan siksi että esimerkiksi ekonomi voi tehdä todella monenlaisia töitä ja olla silti töissä, joihin vaaditaan ekonomin tutkinto. Puhelinmyyntiin ei, mutta tiedän kyllä kovan luokan myyntimiehiä ja markkinoijia, joiden työssä puhelin on todella tärkeä väline. Käytännössä kaikki neuvottelut alustetaan puhelimitse jne. Palkat on hyvät ja ekonomin tutkinto taskussa.

Sitä en tiedä, miten hönö pitää olla jos ekonomi luulee että puhelinmyynti on oman alan töitä. Kyllä mulla oli ainakin aivan selvää tutkinnon suorittamisen jälkeen mikä ei ainakaan ole oman alan työtä. Mitähän siellä koulussa on oppinut, jos luulee että näin on?

Tilasto! kirjoitti:

Verkostoituminen on todella asia, joka tulee harvalle lahjana. Käytännössä useimmat luovat verkostonsa itse opiskeluaikana ja sen jälkeen. Riittää, että on yksi sellainen tyyppi joka haluaa palkata kun valmistuu. Se on opiskelijan verkostoitumisen tärkein tavoite. Muusta niin väliksi, työelämässä sitten ehtii verkostoitumaan lisää.

Mitä tulee oman alan töihin, niin edelleen valtaenemmistö akateemisista tekee töitä, joihin vaaditaan akateeminen koulutus. Ilmeisesti tunnet paljon poikkeuksia. Minä en tunne puhelinmyyviä ekonomeja. Kyllä tuntemani ekonomit ovat kaupallisen alan töissä.

Kyselyjen luokittelussa pitää huomioida, että ne tosiaan tehdään tahallaan laveiksi. Ei huijaustarkoituksessa, vaan siksi että esimerkiksi ekonomi voi tehdä todella monenlaisia töitä ja olla silti töissä, joihin vaaditaan ekonomin tutkinto. Puhelinmyyntiin ei, mutta tiedän kyllä kovan luokan myyntimiehiä ja markkinoijia, joiden työssä puhelin on todella tärkeä väline. Käytännössä kaikki neuvottelut alustetaan puhelimitse jne. Palkat on hyvät ja ekonomin tutkinto taskussa.

Sitä en tiedä, miten hönö pitää olla jos ekonomi luulee että puhelinmyynti on oman alan töitä. Kyllä mulla oli ainakin aivan selvää tutkinnon suorittamisen jälkeen mikä ei ainakaan ole oman alan työtä. Mitähän siellä koulussa on oppinut, jos luulee että näin on?

Lue lisää

niin siis eiköhän väärinkäsitystä ruokita juuri näiden kyselyjenkin reunaehdoilla ja oletuksilla. Esimerkiksi eräässä kyselyssä oli määritelty ihan kylmän viileästi mahdollisia oman alan töitä mm. puhelinmyynti ja sihteerin työ. Ok, on selvää, että jos on kyse esimerkiksi b-to-b myynnistä (vaativasta) voidaan ajatella ko. työn olevan akateemista. Tai jos sihteerin työ tarkoittaa YK:n pääsihteerin työtä, niin ok. Tai vaativaa johdon sihteerin työtä, joka ei tarkoita pelkkiä matka- ja kokousvarauksien hoitamista. Sen sijaan, jos ja kun kyseessä ovat ns. keskimääräiset sihteerin työt, joita olen tarkastellut, eivät nämä vastaa koulutusta lainkaan tai ovat korkeintaan ohuen ohuella (usein näennäisellä) seitillä tähän liitettynä. Kyllähän ekonomikin saattaa tällöin saada käsityksen, että hei minähän teen kuin teenkin oman alan hommia. Samankaltaista johdattelua on ollut myös DI-kyselyissä.

Akavan, alakohtaisten etujärjestöjen ja yliopistojen kyselyissä olisi ehdottomasti tehtävä tiukennuksia näiden ehtojen suhteen. Varsinkin yliopistojen osalta. On varsin pelottavaa kuvitella miten muut yliopistot näitä järjestävät. Parista on kokemusta/tietoa. Joka tapauksessa se menee saivartelun puolelle, kun huudellaan puolin ja toisin, että tällaiset ovat marginaalissa tai iso joukko. Sitähän emme voi koskaan tarkasti tietää, voimme vain esittää omia näkemyksiämme ja kokemuksiamme. Itse puhun viimeisen kahden vuoden tilanteesta, peilaten omia kokemuksiani ja tapahtumia ystävä- ja tuttavapiirissä, joka on kuitenkin otoksena ihan kohtalaisen laaja. Ei ehkä niin, että sillä suurta tilastollista merkitystä olisi, mutta kyllä se jostain kielii. Varsinkin, jos se vielä suhteutetaan vastavalmistuneiden (myös parin vuoden sisällä) joukkoon, niin alkaa kummasti tuntumaan huolestuttavalta. Näkemykseni on siis edelleen sama; kyselyt ovat tehty niin, että ne aiheuttavat tilastollista harhaa. En edes uskalla arvioida kuinka moni todella on "alan töissä".

KooTeeÄm kirjoitti:

niin siis eiköhän väärinkäsitystä ruokita juuri näiden kyselyjenkin reunaehdoilla ja oletuksilla. Esimerkiksi eräässä kyselyssä oli määritelty ihan kylmän viileästi mahdollisia oman alan töitä mm. puhelinmyynti ja sihteerin työ. Ok, on selvää, että jos on kyse esimerkiksi b-to-b myynnistä (vaativasta) voidaan ajatella ko. työn olevan akateemista. Tai jos sihteerin työ tarkoittaa YK:n pääsihteerin työtä, niin ok. Tai vaativaa johdon sihteerin työtä, joka ei tarkoita pelkkiä matka- ja kokousvarauksien hoitamista. Sen sijaan, jos ja kun kyseessä ovat ns. keskimääräiset sihteerin työt, joita olen tarkastellut, eivät nämä vastaa koulutusta lainkaan tai ovat korkeintaan ohuen ohuella (usein näennäisellä) seitillä tähän liitettynä. Kyllähän ekonomikin saattaa tällöin saada käsityksen, että hei minähän teen kuin teenkin oman alan hommia. Samankaltaista johdattelua on ollut myös DI-kyselyissä.

Akavan, alakohtaisten etujärjestöjen ja yliopistojen kyselyissä olisi ehdottomasti tehtävä tiukennuksia näiden ehtojen suhteen. Varsinkin yliopistojen osalta. On varsin pelottavaa kuvitella miten muut yliopistot näitä järjestävät. Parista on kokemusta/tietoa. Joka tapauksessa se menee saivartelun puolelle, kun huudellaan puolin ja toisin, että tällaiset ovat marginaalissa tai iso joukko. Sitähän emme voi koskaan tarkasti tietää, voimme vain esittää omia näkemyksiämme ja kokemuksiamme. Itse puhun viimeisen kahden vuoden tilanteesta, peilaten omia kokemuksiani ja tapahtumia ystävä- ja tuttavapiirissä, joka on kuitenkin otoksena ihan kohtalaisen laaja. Ei ehkä niin, että sillä suurta tilastollista merkitystä olisi, mutta kyllä se jostain kielii. Varsinkin, jos se vielä suhteutetaan vastavalmistuneiden (myös parin vuoden sisällä) joukkoon, niin alkaa kummasti tuntumaan huolestuttavalta. Näkemykseni on siis edelleen sama; kyselyt ovat tehty niin, että ne aiheuttavat tilastollista harhaa. En edes uskalla arvioida kuinka moni todella on "alan töissä".

Lue lisää

Ei se ole johdattelua. Tosiasiassa vaan on niin, että akateeminen voi tehdä montaa työtä. Jos joku on tosiaan kirjoittanut telemarkkinoinnin ekonomin pääasialliseksi työtehtäväksi, niin ihmettelen. Omissa kyselyssäni on ollut muutama järkevä ehdotus ja todettiin, että muitakin voi olla.

Keskimäärin ekonomit EIVÄT ole telemarkkinoijia, piste. Tämä USEIDEN tutkimusten perusteella.

"Sitähän emme voi koskaan tarkasti tietää, voimme vain esittää omia näkemyksiämme ja kokemuksiamme. Itse puhun viimeisen kahden vuoden tilanteesta, peilaten omia kokemuksiani ja tapahtumia ystävä- ja tuttavapiirissä, joka on kuitenkin otoksena ihan kohtalaisen laaja. Ei ehkä niin, että sillä suurta tilastollista merkitystä olisi, mutta kyllä se jostain kielii."

No itse tunnen / tiedän satoja akateemisia, joista jokaikinen on oman alan töissä. Kymmenet valmistuneet parin viime vuoden sisään.

Tilastot on kirjoitti:

Ei se ole johdattelua. Tosiasiassa vaan on niin, että akateeminen voi tehdä montaa työtä. Jos joku on tosiaan kirjoittanut telemarkkinoinnin ekonomin pääasialliseksi työtehtäväksi, niin ihmettelen. Omissa kyselyssäni on ollut muutama järkevä ehdotus ja todettiin, että muitakin voi olla.

Keskimäärin ekonomit EIVÄT ole telemarkkinoijia, piste. Tämä USEIDEN tutkimusten perusteella.

"Sitähän emme voi koskaan tarkasti tietää, voimme vain esittää omia näkemyksiämme ja kokemuksiamme. Itse puhun viimeisen kahden vuoden tilanteesta, peilaten omia kokemuksiani ja tapahtumia ystävä- ja tuttavapiirissä, joka on kuitenkin otoksena ihan kohtalaisen laaja. Ei ehkä niin, että sillä suurta tilastollista merkitystä olisi, mutta kyllä se jostain kielii."

No itse tunnen / tiedän satoja akateemisia, joista jokaikinen on oman alan töissä. Kymmenet valmistuneet parin viime vuoden sisään.

Lue lisää

tilanne lienee siis melko lailla tasan; tunnen parikymmentä vuoden sisään valmistunutta ja vajaa viisikymmentä kahden vuoden sisään. Tilanne tässä porukassa ei ole millään mittarilla hyvä, puhuttaessa "oman alan" töistä. Mielestäni on edelleenkin melko turha puhua jostain vuosituhannen alun tai vaikkapa 4-5 vuotta sitten valmistuneista, kun tilanne on viimeisen kahden vuoden aikana heikentynyt juuri oman alan töiden suhteen (siis ilman/ennen taantumaakin). Muutenkin akateeminen työttömyys on ollut pitkään jo selvässä kasvussa, vrt. esim. ekonomit ja DI:t ovat lähes kaksinkertaistaneet työttömyyslukunsa verrattuna edellisen laman jälkeiseen nousun huippuun. Linja on ollut tasainen nouseva, lukuunottamatta viimeisen vuoden lisäpiikkiä.

KooTeeÄm kirjoitti:

tilanne lienee siis melko lailla tasan; tunnen parikymmentä vuoden sisään valmistunutta ja vajaa viisikymmentä kahden vuoden sisään. Tilanne tässä porukassa ei ole millään mittarilla hyvä, puhuttaessa "oman alan" töistä. Mielestäni on edelleenkin melko turha puhua jostain vuosituhannen alun tai vaikkapa 4-5 vuotta sitten valmistuneista, kun tilanne on viimeisen kahden vuoden aikana heikentynyt juuri oman alan töiden suhteen (siis ilman/ennen taantumaakin). Muutenkin akateeminen työttömyys on ollut pitkään jo selvässä kasvussa, vrt. esim. ekonomit ja DI:t ovat lähes kaksinkertaistaneet työttömyyslukunsa verrattuna edellisen laman jälkeiseen nousun huippuun. Linja on ollut tasainen nouseva, lukuunottamatta viimeisen vuoden lisäpiikkiä.

Lue lisää

ja vielä; eihän viisi vuotta ja siitä eteenpäin työelämässä olleet ekonomit olekaan keskimäärin hanttihommissa, tämä on jo ajan kulumisen puolesta ratkaistu. Tilastollisesti turhia tekijöitä. Kyselyt suunnataankin useimmiten vastavalmistuneiden suuntaan ja siellä muutos on ollut edellä esitettyä. ei työllistytä enää oman alan hommiin, lähellekään siinä määrin kuin aiemmin.

KooTeeÄm kirjoitti:

ja vielä; eihän viisi vuotta ja siitä eteenpäin työelämässä olleet ekonomit olekaan keskimäärin hanttihommissa, tämä on jo ajan kulumisen puolesta ratkaistu. Tilastollisesti turhia tekijöitä. Kyselyt suunnataankin useimmiten vastavalmistuneiden suuntaan ja siellä muutos on ollut edellä esitettyä. ei työllistytä enää oman alan hommiin, lähellekään siinä määrin kuin aiemmin.

Lue lisää

Mä tunnen kyllä n. 40 viimeisen 2 vuoden sisään valmistuneita. Ovat kaikki oman alan töissä.

Että vaikea sanoa. Lama vaikuttaa, sitä ei kiistä kukaan. Keskimäärin kuitenkin ennen lamaa työllisyystilanne oli helvetin hyvä akateemisilla aloilla.

Tilastofikkari kirjoitti:

Mä tunnen kyllä n. 40 viimeisen 2 vuoden sisään valmistuneita. Ovat kaikki oman alan töissä.

Että vaikea sanoa. Lama vaikuttaa, sitä ei kiistä kukaan. Keskimäärin kuitenkin ennen lamaa työllisyystilanne oli helvetin hyvä akateemisilla aloilla.

Lue lisää

Tunnetko nämä vastavalmistuneet esimerkiksi työsi kautta? Jos merkittävä osuus tuntemistasi koostuu tällaisista, on selvää, että omaan kokemukseesi nojaten saat harhaisen kuvan todellisuudesta. Sama tietysti koskee meitä paskaduuneissa rämpiviä, joiden työkaveritkin ovat akateemisia.

Paskaduunari kirjoitti:

Tunnetko nämä vastavalmistuneet esimerkiksi työsi kautta? Jos merkittävä osuus tuntemistasi koostuu tällaisista, on selvää, että omaan kokemukseesi nojaten saat harhaisen kuvan todellisuudesta. Sama tietysti koskee meitä paskaduuneissa rämpiviä, joiden työkaveritkin ovat akateemisia.

Lue lisää

Kuinka niin?

Missähän firmassa on paljon akateemisia mopin varressa? Kiinnostais tietää?

TIlastoidari kirjoitti:

Kuinka niin?

Missähän firmassa on paljon akateemisia mopin varressa? Kiinnostais tietää?

Esitin vain erään hypoteesin siitä, miksi teidän kahden henkilökohtaiset kokemukset voivat olla hyvin toisenlaiset, vaikka tunnette suuren määrän vastavalmistuneita. Monet muutkin taustatekijät voivat aiheuttaa tilastoihin harhaa, kuten varmasti opiskelleena henkilönä tiedät. Voit kaveripiireinesi esimerkiksi kuulua johonkin huippulukion tuttavapiiriin jne. Todellinen kuva saadaan vain hyvin ja rehellisesti laadituista asianmukaisista tilastoista. Helsingin yliopiston osalta uusimmat vastavalmistuneiden tilastot käsittelevät vuonna 2002 valmistuneita, joten ihan tuoretta tilastoa ei valitettavasti ole käytettävissä.

paskaduunari kirjoitti:

Esitin vain erään hypoteesin siitä, miksi teidän kahden henkilökohtaiset kokemukset voivat olla hyvin toisenlaiset, vaikka tunnette suuren määrän vastavalmistuneita. Monet muutkin taustatekijät voivat aiheuttaa tilastoihin harhaa, kuten varmasti opiskelleena henkilönä tiedät. Voit kaveripiireinesi esimerkiksi kuulua johonkin huippulukion tuttavapiiriin jne. Todellinen kuva saadaan vain hyvin ja rehellisesti laadituista asianmukaisista tilastoista. Helsingin yliopiston osalta uusimmat vastavalmistuneiden tilastot käsittelevät vuonna 2002 valmistuneita, joten ihan tuoretta tilastoa ei valitettavasti ole käytettävissä.

Lue lisää

Niin, tarkoitin tuolla vuonna 2002 valmistuneiden tutkimuksella tätä:

http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/maisterit2008.pdf

Tuo on suunnilleen sellaista tutkimusta, jota uravalintaa tekevä nuori tuekseen tarvitsee. Siellä käsitellään myös työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä.

En valitettavasti halua paljastaa yrityksen nimeä, jossa työskentelen. Mopin varressa emme työskentele, mutta koulutuksestani ei alalla ole mitään hyötyä.

Paskaduunari kirjoitti:

Niin, tarkoitin tuolla vuonna 2002 valmistuneiden tutkimuksella tätä:

http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/maisterit2008.pdf

Tuo on suunnilleen sellaista tutkimusta, jota uravalintaa tekevä nuori tuekseen tarvitsee. Siellä käsitellään myös työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä.

En valitettavasti halua paljastaa yrityksen nimeä, jossa työskentelen. Mopin varressa emme työskentele, mutta koulutuksestani ei alalla ole mitään hyötyä.

Lue lisää

En ole huippulukion kasvatti.

Virallista tietoa kun katselee, niin eihän tuo pahalta edes näytä. 80% sanoo, että kk-tutkinto oli edellytys työhön. Vain viitisen prosenttia on sitä mieltä, että työ ei vastaa koulutusta.

No, jos sitten jatketaan, niin tämähän ON työtilanne vuodelta 2008 vaikka ovatkin valmistuneet vuonna 2002. Tämän palstan viestien perusteella 0% näistä ihmisistä olisi oman alan töissä, mikä on väärin. Vuodesta 2002 sisäänottomäärät eivät ole nelinkertaistuneet tai akateemisen tutkinnon arvo laskenut niin paljon, että nykytilanne (jos sellaista onkaan) selittyisi kuin lamalla.

Toki olisi hauska nähdä alakohtaisempaakin jaottelua. Vaikka humanistisia tieteitä ehkä arvostetaan nykyään enemmän, veikkaisin että humanistit vastaavat hyvin pitkälti tuosta "ei vastaa koulutusta" kategoriasta.

Olisihan se hauska nähdä laman vaikutus eli tilasto vuodelta 2009.

Tilastoja lisää kirjoitti:

En ole huippulukion kasvatti.

Virallista tietoa kun katselee, niin eihän tuo pahalta edes näytä. 80% sanoo, että kk-tutkinto oli edellytys työhön. Vain viitisen prosenttia on sitä mieltä, että työ ei vastaa koulutusta.

No, jos sitten jatketaan, niin tämähän ON työtilanne vuodelta 2008 vaikka ovatkin valmistuneet vuonna 2002. Tämän palstan viestien perusteella 0% näistä ihmisistä olisi oman alan töissä, mikä on väärin. Vuodesta 2002 sisäänottomäärät eivät ole nelinkertaistuneet tai akateemisen tutkinnon arvo laskenut niin paljon, että nykytilanne (jos sellaista onkaan) selittyisi kuin lamalla.

Toki olisi hauska nähdä alakohtaisempaakin jaottelua. Vaikka humanistisia tieteitä ehkä arvostetaan nykyään enemmän, veikkaisin että humanistit vastaavat hyvin pitkälti tuosta "ei vastaa koulutusta" kategoriasta.

Olisihan se hauska nähdä laman vaikutus eli tilasto vuodelta 2009.

Lue lisää

työtilanne vuodelta 2008? Niin, eikö tämä ole juuri tilastollisesti aivan tyhjänpäiväinen asia? Kynnyskysymys on viime vuosina valmistuneet. On erittäin todennäköistä, että lopulta akateeminen päätyy akateemisiin töihin, vieläpä kuudessa vuodessa. 2002 tilanne oli melkolailla toinen. Entäpä 2008-2009 valmistuneet, haluaisin siitä statistiikkaa. 0% akateemisista alansa töissä on vale, mutta se että, vaikkapa 30-40 % vastavalmistuneista viimeaikoina joutuisi ensimmäiseksi ottamaan ei-oman alan työn, voisi toki olla mahdollista. Omassa tuttava/ystäväpiirissäni melkein puolet ovat ensimmäisenä työnään tehneet ei-alan töitä, vaikka nyt olisivatkin alan töissä.

KooTeeÄm kirjoitti:

työtilanne vuodelta 2008? Niin, eikö tämä ole juuri tilastollisesti aivan tyhjänpäiväinen asia? Kynnyskysymys on viime vuosina valmistuneet. On erittäin todennäköistä, että lopulta akateeminen päätyy akateemisiin töihin, vieläpä kuudessa vuodessa. 2002 tilanne oli melkolailla toinen. Entäpä 2008-2009 valmistuneet, haluaisin siitä statistiikkaa. 0% akateemisista alansa töissä on vale, mutta se että, vaikkapa 30-40 % vastavalmistuneista viimeaikoina joutuisi ensimmäiseksi ottamaan ei-oman alan työn, voisi toki olla mahdollista. Omassa tuttava/ystäväpiirissäni melkein puolet ovat ensimmäisenä työnään tehneet ei-alan töitä, vaikka nyt olisivatkin alan töissä.

Lue lisää

"Niin, eikö tämä ole juuri tilastollisesti aivan tyhjänpäiväinen asia? Kynnyskysymys on viime vuosina valmistuneet."

Vuosi 2008 oli viime vuosi.

"On erittäin todennäköistä, että lopulta akateeminen päätyy akateemisiin töihin, vieläpä kuudessa vuodessa."

Totta. Ensimmäinen työpaikka voikin olla muuta.

"2002 tilanne oli melkolailla toinen."

Perustele (lamaa ei lasketa).

Tilastofikkari kirjoitti:

"Niin, eikö tämä ole juuri tilastollisesti aivan tyhjänpäiväinen asia? Kynnyskysymys on viime vuosina valmistuneet."

Vuosi 2008 oli viime vuosi.

"On erittäin todennäköistä, että lopulta akateeminen päätyy akateemisiin töihin, vieläpä kuudessa vuodessa."

Totta. Ensimmäinen työpaikka voikin olla muuta.

"2002 tilanne oli melkolailla toinen."

Perustele (lamaa ei lasketa).

Lue lisää

"Totta. Ensimmäinen työpaikka voikin olla muuta." Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn. Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia. Se ei anna oikeaa kuvaa esimerkiksi nyt opiskeluaan suunnittelevalle, suuntaavalle (pääaine/koulutusalan vaihto) tai valmistuvalle. Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana). Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava. Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia. Loppu hyvin kaikki hyvin.

KooTeeÄm kirjoitti:

"Totta. Ensimmäinen työpaikka voikin olla muuta." Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn. Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia. Se ei anna oikeaa kuvaa esimerkiksi nyt opiskeluaan suunnittelevalle, suuntaavalle (pääaine/koulutusalan vaihto) tai valmistuvalle. Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana). Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava. Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Lue lisää

"Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn."

Onko sinulla esittää tästä todisteita?

"Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia."

Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia.

"Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana)."

Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?

"Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava."

Tämä onkin totta. Osa syrjäytyy, myös akateemisista.

"Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia."

Jos sinulla on todisteita siitä, että akateemisilla on huomattavia työllistymisvaikeuksia myös laman ulkopuolella, haluaisin todellakin nähdä tämän.

Tilastoja kirjoitti:

"Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn."

Onko sinulla esittää tästä todisteita?

"Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia."

Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia.

"Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana)."

Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?

"Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava."

Tämä onkin totta. Osa syrjäytyy, myös akateemisista.

"Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia."

Jos sinulla on todisteita siitä, että akateemisilla on huomattavia työllistymisvaikeuksia myös laman ulkopuolella, haluaisin todellakin nähdä tämän.

Lue lisää

Selvästi kaksi naista tappelee tyhjänpäiväisistä. Mennään me miehet töihin!

Tilastoja kirjoitti:

"Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn."

Onko sinulla esittää tästä todisteita?

"Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia."

Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia.

"Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana)."

Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?

"Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava."

Tämä onkin totta. Osa syrjäytyy, myös akateemisista.

"Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia."

Jos sinulla on todisteita siitä, että akateemisilla on huomattavia työllistymisvaikeuksia myös laman ulkopuolella, haluaisin todellakin nähdä tämän.

Lue lisää

"Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia."

Edelleenkin, irrelevanttia. Kuten Akavan tutkimuksissa on todettu, ensimmäinen työpaikka useimmiten ratkaisee lopputyöuran. Ja ennen kaikkea; emme näe miten esimerkiksi vuoden 2007 loppupuolen -2015 vaikutuksista edellä mainitun kautta ekonomien työtilanteisiin. Menneestä ei voida ennustaa tulevaa. Vuonna 2015 voivat ko. ensimmäiset ei-alan työpaikat alkaa jo näkyä, miksei aiemminkin. Ei ole siis suurtakaan merkitystä sillä, miten esim. ekonomit työllistyivät 2002-2006. Nyt ja tulevaisuus merkitsee, ennen kaikkea kulttuurinen ja arvostuksen tasoilla tapahtuva muutos, jonka mukaan korkeakoulutusta on liikaa ja arvostus heikkoa. Tämä vaikuttaa suoraan työllistymiseen.

"Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?"

Entä sinä? Onko esittää muunlaista todistusaineistoa. Mm. ekonomeista 15 prosenttia erään tutkimuksen (v. 2007) mukaan on ensimmäisenä työpaikkanaan (ensin työttöminä x aikaa, joka sekin on kasvanut) ja juuri tässäkin tutkimuksessa oli näitä harhaanjohtavia määritelmiä: "puhelinmyynti, assistentti" jne. joilla, lukema on saatu 15 prosenttiin, mikä sinänsä onkin jo melkein joka viides. Mikä on todellisuus, tiedätkö sinä? Sisäpiirin näkemyksellä arvioin, että todellinen prosentti esim. ekonomeilla on vähintään tuplat (ts. 30 %). Vastaavaa tutkimusta on esimerkiksi DI-puolelta ja tuntien ko. liiton tilastopuolella työskentelevän, näitä laveita muotoiluja riittää.

Tilastoja kirjoitti:

"Juuri tätä olen yrittänyt asiassa tolkuttaa. 2002 valmistuneet vuonna 2008 oman alan töissä olevat akateemiset eivät kuvaa tämän päivän tilannetta. Tänä päivänä yhä useampi ja hyvin mahdollisesti suurikin määrä akateemisia saavat ensimmäisenä työpaikkanaan ei-oman alan työn."

Onko sinulla esittää tästä todisteita?

"Se, että ovatko ko. ihmiset oman alan töissä lopulta, vaikkapa viiden vuoden päästä, on irrelevanttia."

Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia.

"Oman alan töihin ei enää päästä lähellekään niin helposti kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa (esimmäisenä työpaikkana)."

Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?

"Joillekin se, ettei pääse oman alan töihin, voi olla uran tuho. Saattaa käydä niin, että menee vuosikausia, ennen kuin pääsee oman alan töihin, eikä välttämättä edes silloinkaan. Tästäkin on tutkimuksia, mm. Akava."

Tämä onkin totta. Osa syrjäytyy, myös akateemisista.

"Jo ennen taantumaa vuosien 2007 loppupuoliskolla ja 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli vaikeuksia työllistyä oman alan töihin. Nyt taantuma on vain kärjistänyt asiaa tuoden aiempaan työn ylitarjontaan megylitarjonnan. Tästäkin löytyy tutkimuksia."

Jos sinulla on todisteita siitä, että akateemisilla on huomattavia työllistymisvaikeuksia myös laman ulkopuolella, haluaisin todellakin nähdä tämän.

Lue lisää

http://taloustiede.utu.fi/laitos/henkilokunta/viren/artikkelit/akat_un.pdf
siinä alkuun näkemyksiä.

KooTeeÄm kirjoitti:

http://taloustiede.utu.fi/laitos/henkilokunta/viren/artikkelit/akat_un.pdf
siinä alkuun näkemyksiä.

Lue lisää

Valheellista sontaa koko tutkimus. Täynnä valheita ja populistisia väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa.

KooTeeÄm kirjoitti:

"Ei itse asiassa ole. Juuri pitkällä tähtäimellähän työllistymistä ja työllisyyttä pitää tarkastella. Tärkeintä on oikeastaan se, kuinka monta vuotta elämänsä aikana tekee oman alan töitä ja mikä on keskiansio. Nämä kertovat, kannattaako koulutus. Ei se, mikä on ensimmäinen työ tai ensimmäinen palkka. Kukaan ei pääse suoraan koulusta johtajaksi, se on tosiasia."

Edelleenkin, irrelevanttia. Kuten Akavan tutkimuksissa on todettu, ensimmäinen työpaikka useimmiten ratkaisee lopputyöuran. Ja ennen kaikkea; emme näe miten esimerkiksi vuoden 2007 loppupuolen -2015 vaikutuksista edellä mainitun kautta ekonomien työtilanteisiin. Menneestä ei voida ennustaa tulevaa. Vuonna 2015 voivat ko. ensimmäiset ei-alan työpaikat alkaa jo näkyä, miksei aiemminkin. Ei ole siis suurtakaan merkitystä sillä, miten esim. ekonomit työllistyivät 2002-2006. Nyt ja tulevaisuus merkitsee, ennen kaikkea kulttuurinen ja arvostuksen tasoilla tapahtuva muutos, jonka mukaan korkeakoulutusta on liikaa ja arvostus heikkoa. Tämä vaikuttaa suoraan työllistymiseen.

"Ja todiste tästä on (oma kokemus ei ole "todiste", tämän varmaan opit yliopistossa)?"

Entä sinä? Onko esittää muunlaista todistusaineistoa. Mm. ekonomeista 15 prosenttia erään tutkimuksen (v. 2007) mukaan on ensimmäisenä työpaikkanaan (ensin työttöminä x aikaa, joka sekin on kasvanut) ja juuri tässäkin tutkimuksessa oli näitä harhaanjohtavia määritelmiä: "puhelinmyynti, assistentti" jne. joilla, lukema on saatu 15 prosenttiin, mikä sinänsä onkin jo melkein joka viides. Mikä on todellisuus, tiedätkö sinä? Sisäpiirin näkemyksellä arvioin, että todellinen prosentti esim. ekonomeilla on vähintään tuplat (ts. 30 %). Vastaavaa tutkimusta on esimerkiksi DI-puolelta ja tuntien ko. liiton tilastopuolella työskentelevän, näitä laveita muotoiluja riittää.

Lue lisää

"Edelleenkin, irrelevanttia. Kuten Akavan tutkimuksissa on todettu, ensimmäinen työpaikka useimmiten ratkaisee lopputyöuran."

Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista.

Ja tulevaisuudesta sen verran, että onneksi olkoon, keksit pyörän uudestaan. Tulevaisuutta ei tosiaan voi tutkia. Mutta tämä kulttuurillinen arvostus? Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?

"Entä sinä? Onko esittää muunlaista todistusaineistoa."

Tuolla ylhäällä jo mainittiin pitkäaikaisselvitys. Se riittää. Suosittelen tarkastelemaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien omia selvityksiä, jos kiinnostaa enemmän. Löytyvät googlella.

Esimerkiksi ekonmiliiton tutkimus vuonna 2007 valmistuneista ja heidän sijoittumisesta työelämään vuoteen 2008 mennessä ei tue sinun näkemystäsi. Tähänhän viittaat? Tämän mukaan 6kk valmistumisen jälkeen 85% ekonomeista oli koulutustaan vastaavassa työssä. Siis koulutusta vastaavassa. Ei työttöminä, ei puhelinmyyjinä. Ja alakohtaiset erot ovat olleet valtavia. Eli jos sinä ja kaverisi olette oikeasti opiskelleet jotain muinaisegyptiläisten paperiteknologiaa ja Grönlannin eskimoiden markkinointitekniikoita, niin ehkä se selittää asiaa. Itse en tuon alan osaajia tunnekaan.

KooTeeÄm kirjoitti:

http://taloustiede.utu.fi/laitos/henkilokunta/viren/artikkelit/akat_un.pdf
siinä alkuun näkemyksiä.

Lue lisää

Täälläkin tosiaan mainitaan tämä kamala 5% massatyöttömyys akateemisilla. :D

Sinänsähän ei ole ihme, että kun koulutusmassa kasvaa, myös akateemisten työttömien määrä kasvaa. Prosentti on kuitenkin todella matala.

Tilastopikkari kirjoitti:

"Edelleenkin, irrelevanttia. Kuten Akavan tutkimuksissa on todettu, ensimmäinen työpaikka useimmiten ratkaisee lopputyöuran."

Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista.

Ja tulevaisuudesta sen verran, että onneksi olkoon, keksit pyörän uudestaan. Tulevaisuutta ei tosiaan voi tutkia. Mutta tämä kulttuurillinen arvostus? Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?

"Entä sinä? Onko esittää muunlaista todistusaineistoa."

Tuolla ylhäällä jo mainittiin pitkäaikaisselvitys. Se riittää. Suosittelen tarkastelemaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien omia selvityksiä, jos kiinnostaa enemmän. Löytyvät googlella.

Esimerkiksi ekonmiliiton tutkimus vuonna 2007 valmistuneista ja heidän sijoittumisesta työelämään vuoteen 2008 mennessä ei tue sinun näkemystäsi. Tähänhän viittaat? Tämän mukaan 6kk valmistumisen jälkeen 85% ekonomeista oli koulutustaan vastaavassa työssä. Siis koulutusta vastaavassa. Ei työttöminä, ei puhelinmyyjinä. Ja alakohtaiset erot ovat olleet valtavia. Eli jos sinä ja kaverisi olette oikeasti opiskelleet jotain muinaisegyptiläisten paperiteknologiaa ja Grönlannin eskimoiden markkinointitekniikoita, niin ehkä se selittää asiaa. Itse en tuon alan osaajia tunnekaan.

Lue lisää

heh, siis juurihan sanoin "sisäpiiriläisenä" tietäväni näistä alan töiden laveista reunaehdoista useassa selvityksessä. Siis ekonomiliiton ja vastaavien DI-puolen tutkimusten osalta. Puhelinmyynti yms. oli juurikin tässä käytetty. Ja esittämäni tuplat todellisuuteen nähden on varmasti hyvin lähellä tänä päivänä. Ja tsekkaa ihmeessä tuo linkittämäni tutkimus.

"Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista."

Juuri näin. Ja ei lainkaan. Nyt hiukan sisäistämistä ja luetun ymmärtämistä mukaan. Emme näe tulevaisuuteen, eli miten esimerkiksi vuosina 2007-2009 ei alan (yhä useampi) töihin pääsevät ovat työelämässä sijoittuneina esim. 2015. Tämä on asian ydin. Emme tee mitään vuonna 2002 valmistuneiden tiedoilla, jotka ovat päässeet verrattain helposti oman alan töihin. Nopeammin ja enemmistönä, verrattuna tähän päivään. Esim. ekonomit oman alan töissä vuonna 2000 ja oman alan töissä esim. v. 2007. Muutosta on tapahtunut huonompaan. Ajat olivat toiset. Voisimme yhtä hyvin ryhtyä vertailemaan esimerkiksi vanhojen (~40-50 v.) ekonomien ja DI:en työuraa tänä päivänä, kun sillä ei ole mitään relevanssia nykypäivän arvostukseen. "Ennen vanhaan" töihin pääsi pelkillä maisterin papereilla, ei enää. Nyt suunta on mennyt koko ajan huonompaan, kuten myös 5.10. klo. 14.15 postauksen linkki osoittaa. Ja ennen kaikkea, arvostuksen ja kulttuurin tasoilla on muutosta tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Nykyään ratkaiseva asia on työkokemus. Pelkkä opiskeluaikainen perustyökokemus ei riitä, sitä ei arvosteta enää, puhumattakaan itse papereista. En tiedä ainuttakaan nykymaisteria, joka olisi pelkällä paperilla päässyt töihin, toisin kuin esimerkiksi veljeni ja vanhempani.

Ja ko. pitkäaikaisselvityksessä, edelleen, puhutaan menneistä ajoista. Muutosta on tapahtunut sitten 2000-luvun alun. Ja sielläkin ei selvitetty erityisesti sitä, minkälaiset työt ovat oman alan töitä. Tämä on useimmissa selvityksissä se sudenkuoppa, jota kritisoin voimakkaasti, koska tiedän mainitsemieni laveiden reunaehtojen vaikutuksesta siihen, mikä luokitellaan oman alan työksi. Inhottava ongelma, muuten.

KooTeeÄm kirjoitti:

heh, siis juurihan sanoin "sisäpiiriläisenä" tietäväni näistä alan töiden laveista reunaehdoista useassa selvityksessä. Siis ekonomiliiton ja vastaavien DI-puolen tutkimusten osalta. Puhelinmyynti yms. oli juurikin tässä käytetty. Ja esittämäni tuplat todellisuuteen nähden on varmasti hyvin lähellä tänä päivänä. Ja tsekkaa ihmeessä tuo linkittämäni tutkimus.

"Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista."

Juuri näin. Ja ei lainkaan. Nyt hiukan sisäistämistä ja luetun ymmärtämistä mukaan. Emme näe tulevaisuuteen, eli miten esimerkiksi vuosina 2007-2009 ei alan (yhä useampi) töihin pääsevät ovat työelämässä sijoittuneina esim. 2015. Tämä on asian ydin. Emme tee mitään vuonna 2002 valmistuneiden tiedoilla, jotka ovat päässeet verrattain helposti oman alan töihin. Nopeammin ja enemmistönä, verrattuna tähän päivään. Esim. ekonomit oman alan töissä vuonna 2000 ja oman alan töissä esim. v. 2007. Muutosta on tapahtunut huonompaan. Ajat olivat toiset. Voisimme yhtä hyvin ryhtyä vertailemaan esimerkiksi vanhojen (~40-50 v.) ekonomien ja DI:en työuraa tänä päivänä, kun sillä ei ole mitään relevanssia nykypäivän arvostukseen. "Ennen vanhaan" töihin pääsi pelkillä maisterin papereilla, ei enää. Nyt suunta on mennyt koko ajan huonompaan, kuten myös 5.10. klo. 14.15 postauksen linkki osoittaa. Ja ennen kaikkea, arvostuksen ja kulttuurin tasoilla on muutosta tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Nykyään ratkaiseva asia on työkokemus. Pelkkä opiskeluaikainen perustyökokemus ei riitä, sitä ei arvosteta enää, puhumattakaan itse papereista. En tiedä ainuttakaan nykymaisteria, joka olisi pelkällä paperilla päässyt töihin, toisin kuin esimerkiksi veljeni ja vanhempani.

Ja ko. pitkäaikaisselvityksessä, edelleen, puhutaan menneistä ajoista. Muutosta on tapahtunut sitten 2000-luvun alun. Ja sielläkin ei selvitetty erityisesti sitä, minkälaiset työt ovat oman alan töitä. Tämä on useimmissa selvityksissä se sudenkuoppa, jota kritisoin voimakkaasti, koska tiedän mainitsemieni laveiden reunaehtojen vaikutuksesta siihen, mikä luokitellaan oman alan työksi. Inhottava ongelma, muuten.

Lue lisää

HUOH. Se mikä on aivan satavarmaa on, että takana on loistava tulevaisuus.

Tilastopikkari kirjoitti:

"Edelleenkin, irrelevanttia. Kuten Akavan tutkimuksissa on todettu, ensimmäinen työpaikka useimmiten ratkaisee lopputyöuran."

Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista.

Ja tulevaisuudesta sen verran, että onneksi olkoon, keksit pyörän uudestaan. Tulevaisuutta ei tosiaan voi tutkia. Mutta tämä kulttuurillinen arvostus? Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?

"Entä sinä? Onko esittää muunlaista todistusaineistoa."

Tuolla ylhäällä jo mainittiin pitkäaikaisselvitys. Se riittää. Suosittelen tarkastelemaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien omia selvityksiä, jos kiinnostaa enemmän. Löytyvät googlella.

Esimerkiksi ekonmiliiton tutkimus vuonna 2007 valmistuneista ja heidän sijoittumisesta työelämään vuoteen 2008 mennessä ei tue sinun näkemystäsi. Tähänhän viittaat? Tämän mukaan 6kk valmistumisen jälkeen 85% ekonomeista oli koulutustaan vastaavassa työssä. Siis koulutusta vastaavassa. Ei työttöminä, ei puhelinmyyjinä. Ja alakohtaiset erot ovat olleet valtavia. Eli jos sinä ja kaverisi olette oikeasti opiskelleet jotain muinaisegyptiläisten paperiteknologiaa ja Grönlannin eskimoiden markkinointitekniikoita, niin ehkä se selittää asiaa. Itse en tuon alan osaajia tunnekaan.

Lue lisää

jatkan hiukan vielä.

"Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?"

Valmistumassa olevasta gradusta. Eräs YTM ystäväni on tutkinut ko. asiaa ja se arvostellaan kohdakkoin. Hän on kyselyillä ja haastatteluilla selvittänyt yliopistotutkinnon ja amk -tutkinnon arvostusta ja merkitystä kulttuurisella tasolla, lähinnä työelämän näkökulmasta. Ja nyt ennen kuin sanot, että "tämä on taas näitä graduja", niin voin todeta, että kyseessä on laadukas gardu, niin metodologian kuin substanssinkin osalta. Ja tällaisen gradun tunnistaa kun itse on suorittanut laudaturin. Joka tapauksessa tutkimuksen yhteenvetona on kutakuinkin se, että yliopistotutkinnon arvostus on laskenut 90- luvulta alkaen (otannan alkupää) tähän päivään saakka selvästi. On myös sanomattakin selvää, että joskus 40-50 vuotta sitten arvostus oli korkeimmillaan. Vielä esimerkiksi 90 -luvulla pelkät paperit useimmiten takasivat työpaikan. Jopa 2000 -luvun alussa "papereita" arvostettiin, verrattuna tähän päivään. Selittäviä tekijöitä asialle oli monia. Ylikoulutus, joka on johtanut siihen, että yliopistotutkinto on jo "lähes jokaisella". Työnantajien silmissä yliopistotutkinto ei siis ole juuri minkään arvoinen, toisin kuin aiemmin. Työantajat arvostavat lähinnä työkokemusta, heillä ei ole halua, aikaa tai resursseja kouluttaa uutta työntekijää ja siksi valinta on se, jolla on työkokemusta. Papereilla ei ole merkitystä, riittää jos on käynyt opiston. Jopa 90 % työnantajista ja rekrytointia harjoittavista tahoista vastasi näin. Loppu 10 % oli niitä, jotka arvostivat yliopistotutkintoa, mutta enemmänkin bonuksenomaisena asiana. Heillekin riitti useimmiten, se että on esim. amk:n suorittanut. Tämä näkyy aivan jo käytännön elämässäkin; kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin harvoin vaaditaan yliopistotutkintoa, todella harvoin itseasiassa. Joskus näkee "arvostettavan". Useimmiten toivomus on vähintään opisto. Osasyinä on se, että amk:sta valmistuneita arvostetaan enemmän; heillä on useimmiten, ainakin oletettavasti, enemmän operatiivista tietoa ja kokemusta, heidän palkkakustannukset ovat matalammat ja pysyvyys on parempaa. Tämä on erityinen ongelma DI- ja KTM- joukossa. Yliopiston käyneitä arvostetaan yhä vähemmän. Erityisesti yliopistotutkinnon käyneitä pidettiin epäsopivina useimpiin tehtäviin, ts. ylikoulutettuja. Listassa oli muitakin selittäviä tekijöitä, en vain muista niitä kaikkia. Palaan asiaan, kun pääsen vilkaisemaan ko. gradua uudestaan. Yhtä kaikki, loppupäätelmä oli se, että yliopistotutkinnon osalta on menty selvästi huonompaan suuntaan, niin arvostuksen kuin kulttuurinkin tasoilla.

KooTeeÄm kirjoitti:

jatkan hiukan vielä.

"Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?"

Valmistumassa olevasta gradusta. Eräs YTM ystäväni on tutkinut ko. asiaa ja se arvostellaan kohdakkoin. Hän on kyselyillä ja haastatteluilla selvittänyt yliopistotutkinnon ja amk -tutkinnon arvostusta ja merkitystä kulttuurisella tasolla, lähinnä työelämän näkökulmasta. Ja nyt ennen kuin sanot, että "tämä on taas näitä graduja", niin voin todeta, että kyseessä on laadukas gardu, niin metodologian kuin substanssinkin osalta. Ja tällaisen gradun tunnistaa kun itse on suorittanut laudaturin. Joka tapauksessa tutkimuksen yhteenvetona on kutakuinkin se, että yliopistotutkinnon arvostus on laskenut 90- luvulta alkaen (otannan alkupää) tähän päivään saakka selvästi. On myös sanomattakin selvää, että joskus 40-50 vuotta sitten arvostus oli korkeimmillaan. Vielä esimerkiksi 90 -luvulla pelkät paperit useimmiten takasivat työpaikan. Jopa 2000 -luvun alussa "papereita" arvostettiin, verrattuna tähän päivään. Selittäviä tekijöitä asialle oli monia. Ylikoulutus, joka on johtanut siihen, että yliopistotutkinto on jo "lähes jokaisella". Työnantajien silmissä yliopistotutkinto ei siis ole juuri minkään arvoinen, toisin kuin aiemmin. Työantajat arvostavat lähinnä työkokemusta, heillä ei ole halua, aikaa tai resursseja kouluttaa uutta työntekijää ja siksi valinta on se, jolla on työkokemusta. Papereilla ei ole merkitystä, riittää jos on käynyt opiston. Jopa 90 % työnantajista ja rekrytointia harjoittavista tahoista vastasi näin. Loppu 10 % oli niitä, jotka arvostivat yliopistotutkintoa, mutta enemmänkin bonuksenomaisena asiana. Heillekin riitti useimmiten, se että on esim. amk:n suorittanut. Tämä näkyy aivan jo käytännön elämässäkin; kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin harvoin vaaditaan yliopistotutkintoa, todella harvoin itseasiassa. Joskus näkee "arvostettavan". Useimmiten toivomus on vähintään opisto. Osasyinä on se, että amk:sta valmistuneita arvostetaan enemmän; heillä on useimmiten, ainakin oletettavasti, enemmän operatiivista tietoa ja kokemusta, heidän palkkakustannukset ovat matalammat ja pysyvyys on parempaa. Tämä on erityinen ongelma DI- ja KTM- joukossa. Yliopiston käyneitä arvostetaan yhä vähemmän. Erityisesti yliopistotutkinnon käyneitä pidettiin epäsopivina useimpiin tehtäviin, ts. ylikoulutettuja. Listassa oli muitakin selittäviä tekijöitä, en vain muista niitä kaikkia. Palaan asiaan, kun pääsen vilkaisemaan ko. gradua uudestaan. Yhtä kaikki, loppupäätelmä oli se, että yliopistotutkinnon osalta on menty selvästi huonompaan suuntaan, niin arvostuksen kuin kulttuurinkin tasoilla.

Lue lisää

Oikein kirjoitus valtiksi työnhakemisessa!

KooTeeÄm kirjoitti:

heh, siis juurihan sanoin "sisäpiiriläisenä" tietäväni näistä alan töiden laveista reunaehdoista useassa selvityksessä. Siis ekonomiliiton ja vastaavien DI-puolen tutkimusten osalta. Puhelinmyynti yms. oli juurikin tässä käytetty. Ja esittämäni tuplat todellisuuteen nähden on varmasti hyvin lähellä tänä päivänä. Ja tsekkaa ihmeessä tuo linkittämäni tutkimus.

"Hetkonen. Sinä juuri itse sanoit, että viimeistään kuudessa vuodessa useimmat työllistyvät omalle alalle ja tätä tuki tämä selvitys. Nyt sitten perut puheitasi, ja väität että ensimmäinen työpaikka ratkaisee suurinpiirtein kaiken. Ristiriitaista."

Juuri näin. Ja ei lainkaan. Nyt hiukan sisäistämistä ja luetun ymmärtämistä mukaan. Emme näe tulevaisuuteen, eli miten esimerkiksi vuosina 2007-2009 ei alan (yhä useampi) töihin pääsevät ovat työelämässä sijoittuneina esim. 2015. Tämä on asian ydin. Emme tee mitään vuonna 2002 valmistuneiden tiedoilla, jotka ovat päässeet verrattain helposti oman alan töihin. Nopeammin ja enemmistönä, verrattuna tähän päivään. Esim. ekonomit oman alan töissä vuonna 2000 ja oman alan töissä esim. v. 2007. Muutosta on tapahtunut huonompaan. Ajat olivat toiset. Voisimme yhtä hyvin ryhtyä vertailemaan esimerkiksi vanhojen (~40-50 v.) ekonomien ja DI:en työuraa tänä päivänä, kun sillä ei ole mitään relevanssia nykypäivän arvostukseen. "Ennen vanhaan" töihin pääsi pelkillä maisterin papereilla, ei enää. Nyt suunta on mennyt koko ajan huonompaan, kuten myös 5.10. klo. 14.15 postauksen linkki osoittaa. Ja ennen kaikkea, arvostuksen ja kulttuurin tasoilla on muutosta tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Nykyään ratkaiseva asia on työkokemus. Pelkkä opiskeluaikainen perustyökokemus ei riitä, sitä ei arvosteta enää, puhumattakaan itse papereista. En tiedä ainuttakaan nykymaisteria, joka olisi pelkällä paperilla päässyt töihin, toisin kuin esimerkiksi veljeni ja vanhempani.

Ja ko. pitkäaikaisselvityksessä, edelleen, puhutaan menneistä ajoista. Muutosta on tapahtunut sitten 2000-luvun alun. Ja sielläkin ei selvitetty erityisesti sitä, minkälaiset työt ovat oman alan töitä. Tämä on useimmissa selvityksissä se sudenkuoppa, jota kritisoin voimakkaasti, koska tiedän mainitsemieni laveiden reunaehtojen vaikutuksesta siihen, mikä luokitellaan oman alan työksi. Inhottava ongelma, muuten.

Lue lisää

todisteita. Näen spekulaatiota, "sisäpiiritietoa" ja mutua.

KooTeeÄm kirjoitti:

jatkan hiukan vielä.

"Mistä olet keksinyt, että akateemisia arvostettaisiin nyt olennaisesti vähemmän kun vuonna 2002 tai 2007?"

Valmistumassa olevasta gradusta. Eräs YTM ystäväni on tutkinut ko. asiaa ja se arvostellaan kohdakkoin. Hän on kyselyillä ja haastatteluilla selvittänyt yliopistotutkinnon ja amk -tutkinnon arvostusta ja merkitystä kulttuurisella tasolla, lähinnä työelämän näkökulmasta. Ja nyt ennen kuin sanot, että "tämä on taas näitä graduja", niin voin todeta, että kyseessä on laadukas gardu, niin metodologian kuin substanssinkin osalta. Ja tällaisen gradun tunnistaa kun itse on suorittanut laudaturin. Joka tapauksessa tutkimuksen yhteenvetona on kutakuinkin se, että yliopistotutkinnon arvostus on laskenut 90- luvulta alkaen (otannan alkupää) tähän päivään saakka selvästi. On myös sanomattakin selvää, että joskus 40-50 vuotta sitten arvostus oli korkeimmillaan. Vielä esimerkiksi 90 -luvulla pelkät paperit useimmiten takasivat työpaikan. Jopa 2000 -luvun alussa "papereita" arvostettiin, verrattuna tähän päivään. Selittäviä tekijöitä asialle oli monia. Ylikoulutus, joka on johtanut siihen, että yliopistotutkinto on jo "lähes jokaisella". Työnantajien silmissä yliopistotutkinto ei siis ole juuri minkään arvoinen, toisin kuin aiemmin. Työantajat arvostavat lähinnä työkokemusta, heillä ei ole halua, aikaa tai resursseja kouluttaa uutta työntekijää ja siksi valinta on se, jolla on työkokemusta. Papereilla ei ole merkitystä, riittää jos on käynyt opiston. Jopa 90 % työnantajista ja rekrytointia harjoittavista tahoista vastasi näin. Loppu 10 % oli niitä, jotka arvostivat yliopistotutkintoa, mutta enemmänkin bonuksenomaisena asiana. Heillekin riitti useimmiten, se että on esim. amk:n suorittanut. Tämä näkyy aivan jo käytännön elämässäkin; kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin harvoin vaaditaan yliopistotutkintoa, todella harvoin itseasiassa. Joskus näkee "arvostettavan". Useimmiten toivomus on vähintään opisto. Osasyinä on se, että amk:sta valmistuneita arvostetaan enemmän; heillä on useimmiten, ainakin oletettavasti, enemmän operatiivista tietoa ja kokemusta, heidän palkkakustannukset ovat matalammat ja pysyvyys on parempaa. Tämä on erityinen ongelma DI- ja KTM- joukossa. Yliopiston käyneitä arvostetaan yhä vähemmän. Erityisesti yliopistotutkinnon käyneitä pidettiin epäsopivina useimpiin tehtäviin, ts. ylikoulutettuja. Listassa oli muitakin selittäviä tekijöitä, en vain muista niitä kaikkia. Palaan asiaan, kun pääsen vilkaisemaan ko. gradua uudestaan. Yhtä kaikki, loppupäätelmä oli se, että yliopistotutkinnon osalta on menty selvästi huonompaan suuntaan, niin arvostuksen kuin kulttuurinkin tasoilla.

Lue lisää

Näin tohtoriksi väitelleenä ja laudaturin gradun tehneenä en pistäisi turhan paljon painoarvoa gradulle.

Kurssit ovat aika turhia. Niissä se vasta masentuu. Niissä huomaa kuinka koulutus on mennyt hukkaan.

...ja tarkoitat luonnollisesti työllistymisellä oikeita asianmukaisesti palkattuja töitä, etkä mitään heposen vatun joutavia palkattomia harjoitteluita ?

EI hyvin mene kun näitä lukee.

kallis kansalainen k kirjoitti:

EI hyvin mene kun näitä lukee.

AKAVA:

Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009

Työttömyyden kasvu jatkuu

1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet

Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten määrä oli 13 605 ja se oli silloinen kaikkien aikojen ennätys. Vuodessa on siis tullut melkein 1 800 työtöntä lisää, mikä on prosenteissa noin 13. Kahden vuoden kasvuksi kirjataan lähes 3 000 henkilöä.

Työttömien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on pysynyt käytännössä muuttumattomana tai korkeintaan aavistuksen laskenut. Jo vuoden 2008 toukokuusta lähtien työttömien määrä on ollut taas noususuunnassa. Kasvu alkoi siis puolisen vuotta yleisen työttömyyskehityksen edellä. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt.

2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet

Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aiemmin työttömien määrä oli 12 504, joten kasvua vuodessa on siis tullut melkein 4 000 henkilöä, mikä prosenteissa on vajaat 32.

Työttömien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden lukumäärä kasvoi vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on laskenut melko tasaisesti. Viime vuoden vaihteessa lasku pysähtyi, ja nyt työttömien määrä on noussut ennätystasolle. Se on myös kasvanut selvästi yleistä työttömyyden kasvunopeutta kovemmalla tahdilla.

3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet

Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aikaisemmin työttömien lukumäärä oli 745, joten kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä, mikä on prosenteissa reilut 14.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna työttömien tutkijakoulutuksen suorittaneiden lukumäärä kasvoi 1990-luvun laman aikana selvästi alle 100 henkilön tasolta vuosikymmenen loppupuoliskolle mennessä 500-600 henkilön tasolle, jolta se laski 2000-luvun alkuvuosina hetkeksi noin 400-500 henkilöön. Tämän jälkeen se nousi ripeästi vuoteen 2005 saakka, jolloin määrä vakiintui noin 600–700 työttömän tasolle. Kasvu nykyisiin ennätyslukemiin alkoi vuoden 2008 aikana.