Yhtään en epäile, etteikö ilmastonmuutos ole mahdollinen, mutta en usko ihmisen toiminnan olevan merkityksellistä asiassa. Kilpisjärven pohjassa on vanhoja isohkoja puita, jotka ovat kasvaneet silloin, kun viime kerran oli lämmin jakso. Avaruudessa ei ole lasikattoa, kuten kasvihuoneissa. Nykyihminen ei pärjää energiatta, vaan sitä on pakko käyttää, jos mielimme syödä päivittäin ruokamme.
MTK haluaisi alkaa kait polttaa puuta enemmän kuin tähän asti on tehty, eikä asia ole nykykonein enää aivan mahdotonta. Aiemminhan puista otettiin vain rungot, eikä kantoja, joissa on kait ainakin yksi kolmasosa massasta, joten poltettavaa on enemmän kuin aiemmin. Monikin on tehnyt kannoista tervaa, koska sitäkin niissä on jopa enemmän kuin rungossa.
Turha huuhailu ja hörhöily on siis tarpeetonta, mutta enpä pistä hanttiin sitä, että aletaan elää varoen. Sähköäkin voi säästää monin keinoin, kunhan hankkii ilmalämpöpumpun tai jonkin muun nykyajan keinon lämmittää talonsa. Kerrostalo ei ole välttämättä kaikkein säästeliäin muoto asua, vaikka moni tutkija siten yhä kuvittelee. Jos kaikki maksavat yhdessä esimerkiksi lämpimän veden, joku asukkaista käyttää sitä varmasti enemmän kuin on tarpeen. Sen sijaan itse laskunsa maksava, miettii pariinkin kertaan ennen kuin avaa raanan.
MTK haluaisi alkaa kait polttaa puuta enemmän kuin tähän asti on tehty, eikä asia ole nykykonein enää aivan mahdotonta. Aiemminhan puista otettiin vain rungot, eikä kantoja, joissa on kait ainakin yksi kolmasosa massasta, joten poltettavaa on enemmän kuin aiemmin. Monikin on tehnyt kannoista tervaa, koska sitäkin niissä on jopa enemmän kuin rungossa.
Turha huuhailu ja hörhöily on siis tarpeetonta, mutta enpä pistä hanttiin sitä, että aletaan elää varoen. Sähköäkin voi säästää monin keinoin, kunhan hankkii ilmalämpöpumpun tai jonkin muun nykyajan keinon lämmittää talonsa. Kerrostalo ei ole välttämättä kaikkein säästeliäin muoto asua, vaikka moni tutkija siten yhä kuvittelee. Jos kaikki maksavat yhdessä esimerkiksi lämpimän veden, joku asukkaista käyttää sitä varmasti enemmän kuin on tarpeen. Sen sijaan itse laskunsa maksava, miettii pariinkin kertaan ennen kuin avaa raanan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Enpä ota kantaa ilmastonmuutokseen, seurataan tilannetta. 10-20 vuoden päästä olemme viisaampia - ehkä.
Ihminen on kuitenkin muuttanut planeetan ohuen ohutta biosfääriä kohtuullisen hurjasti, se nyt on varmaankin selvää kankeimmankin aivotoiminnan omistajalle.
Suomesta ja varsinkin Suomen maaseudulta käsin havainnoiden tuo fakta voi kuulostaa oudolta, mutta jo yksikin matka ns. maailmalle voi avata silmiä. Lauhkea vyöhyke ja suurin osa tropiikin maa-alasta on muutettu tehokkaasti palvelemaan yhden valtalajin tarpeita ja tuo maankäyttömuutos on ollut paikoin hyvin, hyvin tehokasta.
Onneksemme meri on maapallolla vallitseva ekosysteemi, jos kohta suurin osa siitäkin on syvän meren aluetta jossa perustuotanto ei ole lähelläkään matalien alueiden tuotantoa - joille taas muuan kädellinen on keksinyt yhtä sun toista hyötykäyttöä.
Mutta aivan varmasti todistustaakka ihmisen vaikutuksesta tai vaikuttamattomuudesta ilmastoon on sen kieltäjillä - heti kun faktaa ja varmistettavissa olevaa tietoa tulee ei-vaikutuksesta esiin koko ilmastonmuutoshypoteesi hylätään - niin toimii länsimainen tiede.
Odottelemisiin....
Ihmisiä on peloteltu maailmanlopulla aina, sillä on havaittu, että mustia pilviä maalaten monikin uskoo mitä hulluimpia ajatuskuvioita. Aivojen kankeus on siis ihmisille ominaista, mutta sen sijaan harvassa on väki, joka ei yritä rahastaa toisten tuntemuksilla liiaksi. Järjellä ajatellen matkustavaisten aivot ovat pivossa silloinkin, kun kierretään lentokoneilla ilmasta käsin tarkkailemassa muka ilmastonmuutosta peläten.
Jännä sana tuo käsin, koska eihän ilma ole kiinteää, joten eipä sitä voi kosketella, vaan täytyy luottaa joihinkin mittauksiin, joita ihmiset tekevät. Tietääkseni tiede toimii usein sitenkin, että ensin täytyy tutkia ja sitten vasta hutkia. Kyseenalaisia ovat kaikkien tutkijoiden käsitykset, sillä Suomessakin on tieteentekijöitä, jotka kyseenalaistavat ilmastonmuutoksen.
Maailmanloppukin tulee, vaan eipä ilmoita etukäteen, että nyt paistan kaiken tuhkaksi. Samapa tuo on, milloin kaikki elollinen päättyy, koska eihän sen jälkeen olla suremassa näitä oloja, joissa nyt olemme. Vääjämätön on siis muutos, sillä luonto on lopulta arvaamaton, eivätkä ihmisen toimet paljon paina sitten, kun loppu tulee. Samalla tavoin sademetsät häviävät kuin keitaatkin, eikä jäljelle jää kuin aavikoita, jos niitäkään.
Luontoa säästäen voimme tehdä ainoastaan ajallisen elomme täällä mukavaksi, sillä vaikuttaa siltä kuin ilmastonmuutosta pelätessämme sotkisimme meremme ja muun luontomme täydellisesti. Suo siellä ja vetelä täällä, vaan elettävä on niissä oloissa, joihin päätöksinemme joudumme.