Etsii ja etsii

enkeli:)
Kiva kun korjautit siipes kas, kun kävin kahvin röpötellessä yhtä asiakirjamappia uudestaan kun sen piti olla siellä. Arvaa mitä????? se oli siellä, ihan kuin illkunut ois minulle.
Kyllä kahvi on hyvvvväääää.

Meriläinen kirjoitti:

enkeli:)
Kiva kun korjautit siipes kas, kun kävin kahvin röpötellessä yhtä asiakirjamappia uudestaan kun sen piti olla siellä. Arvaa mitä????? se oli siellä, ihan kuin illkunut ois minulle.
Kyllä kahvi on hyvvvväääää.

Lue lisää

mutta nyt lennetään taas ;))

Kiva, että löytyi, joskus tosiaan etsii saman paikan moneen kertaan ja sieltä se kadonnut kuitenkin esiin ilmestyy jossakin vaiheessa.

Minulla on täällä neljä ämpärillistä puolukoita putsattavana, pientä askaretta sadepäivän ratoksi.
Kahvi nyt on yleensä aina hyvää.

Meriläinen kirjoitti:

enkeli:)
Kiva kun korjautit siipes kas, kun kävin kahvin röpötellessä yhtä asiakirjamappia uudestaan kun sen piti olla siellä. Arvaa mitä????? se oli siellä, ihan kuin illkunut ois minulle.
Kyllä kahvi on hyvvvväääää.

Lue lisää

Joooo, kyllä kahvi on hyvää. Justiinsa kaadoin kuppiin. Tuossa se jäähtyilee ja kun on prikulleen ihan, presiis, sopivan lämpöstä, niin kaapasen sen kouraani ja talsin tonne ulos sitä juomaan.

Hyvä, kun löysit etsimäsi.
Mulla on semmosessa monilokeroisessa kansiossa paperit. Ihan kamalan tärkeät paperit pistän kassakaappiin, sieltä ei mene hukkaan, eikä turmellu, vaikka syttyis tulipalo tai mitä vaan.


Asiasta toiseen, eikö enää voi esilukea omaa tekstiä, ennen lähettämistä? Aika inho juttu, teen kamalasti virheitä, kun kirjotan niin nopiaan, että kirjaimet välillä lentelee veks. Esiluvun yhteydes olen niitä kirjaimia lisäillyt ja ylimääräisiä poistellut.

paapuuri kirjoitti:

mutta nyt lennetään taas ;))

Kiva, että löytyi, joskus tosiaan etsii saman paikan moneen kertaan ja sieltä se kadonnut kuitenkin esiin ilmestyy jossakin vaiheessa.

Minulla on täällä neljä ämpärillistä puolukoita putsattavana, pientä askaretta sadepäivän ratoksi.
Kahvi nyt on yleensä aina hyvää.

Lue lisää

alkoi minun nyt tehdä mieleni.Hmmm

Meriläinen kirjoitti:

alkoi minun nyt tehdä mieleni.Hmmm

Hiilihydraattia.

Heikunkeikku kirjoitti:

Joooo, kyllä kahvi on hyvää. Justiinsa kaadoin kuppiin. Tuossa se jäähtyilee ja kun on prikulleen ihan, presiis, sopivan lämpöstä, niin kaapasen sen kouraani ja talsin tonne ulos sitä juomaan.

Hyvä, kun löysit etsimäsi.
Mulla on semmosessa monilokeroisessa kansiossa paperit. Ihan kamalan tärkeät paperit pistän kassakaappiin, sieltä ei mene hukkaan, eikä turmellu, vaikka syttyis tulipalo tai mitä vaan.


Asiasta toiseen, eikö enää voi esilukea omaa tekstiä, ennen lähettämistä? Aika inho juttu, teen kamalasti virheitä, kun kirjotan niin nopiaan, että kirjaimet välillä lentelee veks. Esiluvun yhteydes olen niitä kirjaimia lisäillyt ja ylimääräisiä poistellut.

Lue lisää

paljon nyt huonontunut.
Alussa kun en muistanut ottaa tota ruksia pois tuolta sähköposti hommelista niin oli posti täynnä turhaa tavaraa.
No nyt taas alotan laittaa tärkeät paikoilleen. niin kuin sukat pareittain koneeseen :))

HTZA kirjoitti:

Hiilihydraattia.

en laskeskele.
Mie en polta enkä juo viinaa, mutta mie syön mitä haluun.

HTZA kirjoitti:

Hiilihydraattia.

Halua sekantua jokaiseen keskusteluun

paapuuri kirjoitti:

mutta nyt lennetään taas ;))

Kiva, että löytyi, joskus tosiaan etsii saman paikan moneen kertaan ja sieltä se kadonnut kuitenkin esiin ilmestyy jossakin vaiheessa.

Minulla on täällä neljä ämpärillistä puolukoita putsattavana, pientä askaretta sadepäivän ratoksi.
Kahvi nyt on yleensä aina hyvää.

Lue lisää

Ruismarjapuuro on hyvää. Korjaan, Tosi hyvää.
Minä en ole vielä kerännyt puolukoita, annan niiden kypsyä vielä ainaskin viikon. Saattaa olla, että ens viikonloppuna meen keräämään.

Putsaatko ne marjat käsin? Onko sulla semmosta "konetta", joka tökätään imuriin ja imuri sitten kahmasee roskat suuhunsa ja puhtaat marjat klopajaa ämpäriin. Neljän ämpärin putsaukseen kuluu aikaa, hmmmm.... jotain 20 minuuttia jos sitäkään. Ellei sulla ole semmosta "putsaria", niin menehän ostamaan semmonen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Ruismarjapuuro on hyvää. Korjaan, Tosi hyvää.
Minä en ole vielä kerännyt puolukoita, annan niiden kypsyä vielä ainaskin viikon. Saattaa olla, että ens viikonloppuna meen keräämään.

Putsaatko ne marjat käsin? Onko sulla semmosta "konetta", joka tökätään imuriin ja imuri sitten kahmasee roskat suuhunsa ja puhtaat marjat klopajaa ämpäriin. Neljän ämpärin putsaukseen kuluu aikaa, hmmmm.... jotain 20 minuuttia jos sitäkään. Ellei sulla ole semmosta "putsaria", niin menehän ostamaan semmonen.

Lue lisää

osa jo pehmenneitä.
Käsin putsaan, siinä saa rauhassa mietiskellä omiaan, ja kuitenkin on tekevinään töitä ;))
Mitä pitempään putsaus kestää, sen enemmän ehtii funtsailla.
Tuollainen vekotin on ihan liian nopea, ehdi yhtä asiaa miettimään valmiiksi.

Ruismarjapuuro olisi hyvää, harmi, etten voi sitä syödä.

hyvä ketju ku löysin paperin melkein heti kun kirjoitin tämän.
Tai sitten porukalla on voimaa ja olitte heti kaikki mun tukena, kiitos:))

Tuskat joita ei tarvi läheisten lukea ne hävitän.
Paljon on hyviä päiväkirjoja ja kirjoituksia ne saa jäädä.

Ostin eilen taas uuden vihon kun olen kaikenlaista taas innostunut ylös kirjaamaan.

Meriläinen kirjoitti:

hyvä ketju ku löysin paperin melkein heti kun kirjoitin tämän.
Tai sitten porukalla on voimaa ja olitte heti kaikki mun tukena, kiitos:))

Tuskat joita ei tarvi läheisten lukea ne hävitän.
Paljon on hyviä päiväkirjoja ja kirjoituksia ne saa jäädä.

Ostin eilen taas uuden vihon kun olen kaikenlaista taas innostunut ylös kirjaamaan.

Lue lisää

hyvää materiaalia, sijoitat tuskan fiktiiviselle henkilölle - kirjoitat vaikka Maijasta ja hänen elämästään..

Kun luin ketjua ajattelin samoin, että päiväkirjat ovat aineisto, joka olisi hyvä säilyttää. Ikävätkin muistot jälkeenpäin luettuna asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Ihminen ymmärtää, että kaikella on ollut tarkoituksensa eikä yksikään kokemus ole tarpeeton.

Korppis kirjoitti:

Kun luin ketjua ajattelin samoin, että päiväkirjat ovat aineisto, joka olisi hyvä säilyttää. Ikävätkin muistot jälkeenpäin luettuna asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Ihminen ymmärtää, että kaikella on ollut tarkoituksensa eikä yksikään kokemus ole tarpeeton.

Lue lisää

näin että on kirjoja ja on kirjoja.
Olen aina ollut kova kirjoittamaan tunteitani ulos. johtuu pitkält siitä että ihmisten joukossa olen yleensä kuuntelija.
Kirjoittaminen on toiminut minulle terapiana ja ajatusten selventäjänä. Suurimpina vaikeusien aikoina olen kirjoittanut tuskaani ulos nimenomaan kirjoihin joita voisin sanoa tuskakirjoiksi ja olen hävittänyt niitä ennemminkin.
Siellä on myös paljon vihaa jota aikoinaa tunsin, kait koko maailmaa vastaan.
Ne ovat minusta tehtävänsä tehneet ja joutavat pois.
Ne asiat eivät ole ajankohtaisia enään, mutta ovat kyllä muistoissa koska sieltä niitä ei hävitetä niin kuin kirjoitettu sana voidaan hävittää.
Kyllä näissä tavallisissakin päiväkirjoissani on samoja asiita mutta ei niin karrikoituna kun vain sillä hetkellä kun sattuu niin voi olla.
Ja koska olen kaiken menneen antanut anteeksi niin miksi jättää enään kenekään nähtäväksi vanhoja?

Pirre* kirjoitti:

hyvää materiaalia, sijoitat tuskan fiktiiviselle henkilölle - kirjoitat vaikka Maijasta ja hänen elämästään..

miettinyt että kyllä aikamoisen tarinan saisin aikaiseksi jos elämästäni romaanin kirjoittaisin.
Sitä paitsi siitä tulisi jatkoromaani koska koen että olen saanut elää monta elämää, nytkin elän jatkoajalla :))

Meriläinen kirjoitti:

miettinyt että kyllä aikamoisen tarinan saisin aikaiseksi jos elämästäni romaanin kirjoittaisin.
Sitä paitsi siitä tulisi jatkoromaani koska koen että olen saanut elää monta elämää, nytkin elän jatkoajalla :))

Lue lisää

kirjoittamaan, sinulla on aarre siellä lipaston laatikoissa :)

Meriläinen kirjoitti:

näin että on kirjoja ja on kirjoja.
Olen aina ollut kova kirjoittamaan tunteitani ulos. johtuu pitkält siitä että ihmisten joukossa olen yleensä kuuntelija.
Kirjoittaminen on toiminut minulle terapiana ja ajatusten selventäjänä. Suurimpina vaikeusien aikoina olen kirjoittanut tuskaani ulos nimenomaan kirjoihin joita voisin sanoa tuskakirjoiksi ja olen hävittänyt niitä ennemminkin.
Siellä on myös paljon vihaa jota aikoinaa tunsin, kait koko maailmaa vastaan.
Ne ovat minusta tehtävänsä tehneet ja joutavat pois.
Ne asiat eivät ole ajankohtaisia enään, mutta ovat kyllä muistoissa koska sieltä niitä ei hävitetä niin kuin kirjoitettu sana voidaan hävittää.
Kyllä näissä tavallisissakin päiväkirjoissani on samoja asiita mutta ei niin karrikoituna kun vain sillä hetkellä kun sattuu niin voi olla.
Ja koska olen kaiken menneen antanut anteeksi niin miksi jättää enään kenekään nähtäväksi vanhoja?

Lue lisää

Tehdessäni muuttoa löysin kellarin kätköista vanhoja päiväkirjojani. Eräänä iltana selailin niitä, ihmetytti, nauratti, ilahdutti, hävetti kaikkea elämän varrelta. Osa jo unohtuneita sattumia joita kaivoin muistilokeroista.
Aina on asioita, jotka haluaa unohtaa kokonaan sillä aika ei suinkaa aina kultaa muistoja.

Ensimmäinen oikea päiväkirjani on vuodelta 1963. Onhan tosin ns. muistikirjoja kansakoulun alaluokilta, joihin ystävät ovat kirjoitelleet pieniä runoja ja muistokirjoituksia.

Sisareni teki meille muille sisaruksille kotitaloni jäämistöstä löydetyistä äidin säästämistä kirjeistä ja korteista lahjakansiot. Ihana joululahja. Äitienpäiväkortteja, joita olin tehnyt alle kouluikäisenä. Ensimmäisen poikaystävän kirje ja paljon muistojen kätköistä jo unohtuneita pieniä tähtihetkiä.

Yhteen aikaan kirjoitin unikirjaa. Silloin elin ristiriitaisuuksien keskellä. Unet olivat voimakkaita tunnemyrskyjä. Nyt kun luen niitä tajuan niiden merkityksiä erilailla etäisyyden selkeyttämänä.

ei tänäkään päivänä voi skannata!! esim. auton rekisteriotteen luovutusosa!!
Aina hukassa jos tarvii! En nytkään tiedä, missä nykyinen. P;

tulostettua tiliotteena tarvittaessa....Minäkin vuosia säilytin kaikki maksetut kuitit aina. Mutta en enää. Muuten meillä jokaisella omat kansiot missä tärkeät säilytettävät paperit..Ei sovi hukata. Laitan heti kansioon, kun en tarvitse. Väliin sitten tyhjentelen näitä kansioita...kun katson etten sitäkään dokumenttia sitten tule ehkä enää tarvitsemaan..jos, kaikki säilyttäisin..niin hukuisimme paperiin;))

Ja paperia meillä tulee. Yksin kundin ja miehen papereita kun tarpeeksi. Mutta, välttämättömiä säilyttää...paperimuodossa riittää vielä hyvin. Enpä ole muuta säilytystapaa edes harkinnut. CV- ainut mitä tuolla tietokannassa pidän..sitä helppo muokata tilanteen mukaan...jos, tarvitsee...

t.Pimu

varmaan on vaan kun minä en ole nörtti, omistan kyllä koneen jota kaikki nörtit joita olen joutunut soittamaan (kun en ole nörtti) ovat ihailleet.
!No on sulla kunnon kone", silmät suurena ovat kattoneet.
Mie vaan menin silloin kauppaan ja vähän aikaa myyjän kanssa juttelin, se ehdotteli jotain jolle sanoin ei. Sitten kysyi haluatko kunnollisen koneen, minä vastasin että joo, hän minulle tämän näytti. Katsoin että näyttö on sopivan kokoinen ja niin me tehtiin kaupat kun hintakin sopi.
Tyytyväinen olen ja tiedän että paljon enemmän tällä pystyisi tekemään koska sivuissa on jos minkäkinlaista reikää, joihin saa varmasti liitettyä, lakujeni mukaan ainakin yhdeksän erilaiasta juttua.
Mutta kuten autot ovat vain kulkua varten niin pieni on minun käyttötarpeeni tällä koneella, toistaiseksi.

Net ei ole alkuperäisiä. Vaikea todistuttaa oikeaksi jälkeenpäin, jos alkuperäinen hävinnyt. Itellä noit työtodistukset melkolailla sementoituina. Monta firmaa ei ole olemassakaan enää, parikin entistä pomoa kuollut, uutta ei saisi mistään. En luullakseni niitä enää ikinä tarvitsekkaan, mutta parempi, että ovat tallessa, yllättävien tilenteiden varalle.

=DW=

..,. kirjoitti:

Net ei ole alkuperäisiä. Vaikea todistuttaa oikeaksi jälkeenpäin, jos alkuperäinen hävinnyt. Itellä noit työtodistukset melkolailla sementoituina. Monta firmaa ei ole olemassakaan enää, parikin entistä pomoa kuollut, uutta ei saisi mistään. En luullakseni niitä enää ikinä tarvitsekkaan, mutta parempi, että ovat tallessa, yllättävien tilenteiden varalle.

=DW=

Lue lisää

CV:een teko. Kun kaikki dokumentit pitäisi olla muka tallessa jokaisessa työsuhteesta sieltä 15v...lähtien. Ja sitten ne pitäisi vielä aikajärjestetyksessä pystyä laittamaan. Ja alkuperäisillä työtodistuksilla todistamaan /työvoimatoimiston mieleiseiksi...itse tuon CV...kun tuossa, pari vuotta sitten tein...uusiksi ja päivitin. Ketä työantajaa jaksaa kiinnostaa mitä olen tehnyt 18 v.? Tämä kummastuttaa...oikeesti. Ja eihän monella niitä työtodistuksia enää tallessa tai sitten työantaja on voinut ajat sitten lopettanut toimintansa? Valtion byrokraatit ihmetetyttää...vai tehdäänkö meillle 50 v...piruuttaan kiusaa? Älytöntä touhua.

Sen ymmärrän että, nuoremmilta nyt vaaditaan...mutta, joku tolkku pitäisi olla...sitähän nämä virkailijat eivät sitten ymmärrä. Heillä kun annettu jostain ministeriöistä tälläiset ohjeet....missä järki? Ja jos, sinulla sitten ei ole millä todistaa...niin saat osaksesi paheksuntaa....kuinka monella todella kaikki työtodistukset ja koko työhistoria on enää tallessa..?

PimuF. kirjoitti:

CV:een teko. Kun kaikki dokumentit pitäisi olla muka tallessa jokaisessa työsuhteesta sieltä 15v...lähtien. Ja sitten ne pitäisi vielä aikajärjestetyksessä pystyä laittamaan. Ja alkuperäisillä työtodistuksilla todistamaan /työvoimatoimiston mieleiseiksi...itse tuon CV...kun tuossa, pari vuotta sitten tein...uusiksi ja päivitin. Ketä työantajaa jaksaa kiinnostaa mitä olen tehnyt 18 v.? Tämä kummastuttaa...oikeesti. Ja eihän monella niitä työtodistuksia enää tallessa tai sitten työantaja on voinut ajat sitten lopettanut toimintansa? Valtion byrokraatit ihmetetyttää...vai tehdäänkö meillle 50 v...piruuttaan kiusaa? Älytöntä touhua.

Sen ymmärrän että, nuoremmilta nyt vaaditaan...mutta, joku tolkku pitäisi olla...sitähän nämä virkailijat eivät sitten ymmärrä. Heillä kun annettu jostain ministeriöistä tälläiset ohjeet....missä järki? Ja jos, sinulla sitten ei ole millä todistaa...niin saat osaksesi paheksuntaa....kuinka monella todella kaikki työtodistukset ja koko työhistoria on enää tallessa..?

Lue lisää

Itsellä tosin ratkaisee tehdyt duunit, niistä on dokumentaatiota kymmeniltä vuosilta. Portfolio on tiivistetty, mutta tärkeimmät duunit on näkyvissä. Se on mun tärkein mappi.

CV.ssä olen ottanut linjan, että pitää mahtua yhdelle A4 lle.

Opinnot, tutkinnot, näyttelyt, tms, tärkeimmät työpaikat. Ei muuta.

CV:a tarvitsee kahdessa tapauksessa. Töitä hakiessa ja muistokirjoituksen laatijalle.

Noin työnhakemisen kannalta tärkein aina on itse hakemus, CV ja mahdollisesti erikseen pyydettävät työnäytteet jne ovat vain liitteitä. Ne katsotaan vain, jos hakemus kiinnostaa. En nyt mitenkään vähättele ansioluetteloa, mutta hakemus on tärkein.

Tää perusjuttu on hukassa nykyisin. Hah, joku nuori tytteli koitti mua oikein opettaa ansioluetteleon tekemiseen, jäi vähän epäselväksi, miksi kuva tai värejä olisi pitänyt olla. Sekoitti niin monta asiaa, että sellaisen ansioluettelon jos itse näkisin, pistäisin välittömästi hakemuksen roskakoriin. Se on tuo nuoriso laistaan, ei ne tiedä, millaista jollain sihteerillä on kun työpöydällä on pari sataa hakemusta, joista pitäisi puolenkymmentä valita haastatteluun rekrytoijalle.

No pikkasen olen itsekin päivitellyt aikanaan ansioluetteloani hakemani paikan mukaan. Mutta kuten jankutettu, hakemus on tärkein, siihen pitää panostaa. Toisekseen duunin hakemiseen liittyy sitten ennakkotiedustelut, perseitten nuoleminen, suhteet, suosittelijat jne, ja ne on yleensä ne tärkeimmät asiat. CV on sitten vaan pieni osa prosessia, tärkeä toki, muttei niin valtavan ratkaiseva-

Kato mieluummin malleja netistä, kun alat jonkun tukityällistetyn työkkärin pätkätyöläisen hypytettäväksi.


No mulla on koko työhistoria tallessa, en käyttänyt kaikenmaailman nuorena tehtyjä hanttihommia ikinä ansioluettelossa. Ehkä maininta tyyliä "Erilaisissa työpaikoissa vuosina xxxx-xxxx.

Kyllä työkkäri on samanlaimnen kaikille, iästä riippumatta.

.,........, kirjoitti:

Itsellä tosin ratkaisee tehdyt duunit, niistä on dokumentaatiota kymmeniltä vuosilta. Portfolio on tiivistetty, mutta tärkeimmät duunit on näkyvissä. Se on mun tärkein mappi.

CV.ssä olen ottanut linjan, että pitää mahtua yhdelle A4 lle.

Opinnot, tutkinnot, näyttelyt, tms, tärkeimmät työpaikat. Ei muuta.

CV:a tarvitsee kahdessa tapauksessa. Töitä hakiessa ja muistokirjoituksen laatijalle.

Noin työnhakemisen kannalta tärkein aina on itse hakemus, CV ja mahdollisesti erikseen pyydettävät työnäytteet jne ovat vain liitteitä. Ne katsotaan vain, jos hakemus kiinnostaa. En nyt mitenkään vähättele ansioluetteloa, mutta hakemus on tärkein.

Tää perusjuttu on hukassa nykyisin. Hah, joku nuori tytteli koitti mua oikein opettaa ansioluetteleon tekemiseen, jäi vähän epäselväksi, miksi kuva tai värejä olisi pitänyt olla. Sekoitti niin monta asiaa, että sellaisen ansioluettelon jos itse näkisin, pistäisin välittömästi hakemuksen roskakoriin. Se on tuo nuoriso laistaan, ei ne tiedä, millaista jollain sihteerillä on kun työpöydällä on pari sataa hakemusta, joista pitäisi puolenkymmentä valita haastatteluun rekrytoijalle.

No pikkasen olen itsekin päivitellyt aikanaan ansioluetteloani hakemani paikan mukaan. Mutta kuten jankutettu, hakemus on tärkein, siihen pitää panostaa. Toisekseen duunin hakemiseen liittyy sitten ennakkotiedustelut, perseitten nuoleminen, suhteet, suosittelijat jne, ja ne on yleensä ne tärkeimmät asiat. CV on sitten vaan pieni osa prosessia, tärkeä toki, muttei niin valtavan ratkaiseva-

Kato mieluummin malleja netistä, kun alat jonkun tukityällistetyn työkkärin pätkätyöläisen hypytettäväksi.


No mulla on koko työhistoria tallessa, en käyttänyt kaikenmaailman nuorena tehtyjä hanttihommia ikinä ansioluettelossa. Ehkä maininta tyyliä "Erilaisissa työpaikoissa vuosina xxxx-xxxx.

Kyllä työkkäri on samanlaimnen kaikille, iästä riippumatta.

Lue lisää

miks kaikki tekee noi jutut niin vaikeiks.
Itellä ei ole kaikenmaailman juttuja, mulla on työtodistukset ja minä.
Puhumalla ja itseäni näyttämällä olen tähän asti saanut työpaikkani.
Olen kyllä käynyt kaikenmaailman kursseja joilla noita opetetaan, mutten ole tarvinnut.
Ehkä johtuu siitä että haen tavallisia työpaikkoja.
Tänne tehtaalle jossa nyt olen kohta neljä vuotta ollut oli paljon hakijoita ja nuoria.
Muutaman soiton jälkeen pääsin työhönottajan puheille, vein työtodistukset mukanani ja keskustelimme vastakkain jonkin aikaa. Minun jälkeeni hakijoita nuoria tyttöjä oli muutama.
Minulle soitettiin parin päivän jälkeen että voin aloitta silloin. Niitä nuoria en nähnyt siellä mutta itse olen vieläkin.

Meriläinen kirjoitti:

miks kaikki tekee noi jutut niin vaikeiks.
Itellä ei ole kaikenmaailman juttuja, mulla on työtodistukset ja minä.
Puhumalla ja itseäni näyttämällä olen tähän asti saanut työpaikkani.
Olen kyllä käynyt kaikenmaailman kursseja joilla noita opetetaan, mutten ole tarvinnut.
Ehkä johtuu siitä että haen tavallisia työpaikkoja.
Tänne tehtaalle jossa nyt olen kohta neljä vuotta ollut oli paljon hakijoita ja nuoria.
Muutaman soiton jälkeen pääsin työhönottajan puheille, vein työtodistukset mukanani ja keskustelimme vastakkain jonkin aikaa. Minun jälkeeni hakijoita nuoria tyttöjä oli muutama.
Minulle soitettiin parin päivän jälkeen että voin aloitta silloin. Niitä nuoria en nähnyt siellä mutta itse olen vieläkin.

Lue lisää

Siis työnhaku on pirun tiukkaa. Jos joskus oli parkymmentä hakijaa paikkaa kohden, nyt voi olla satojakin. Ite nyt kohtuullisesti aina sain töitä kun piti hakea, en muista tarkkaa duunipaikkojen määrää, luultavasti yli kolmekymmentä kaikkiaan. Hakemuksia on mullakin teidostoissa varmaan hirveitä määriä. Tietämistäni hakemuksista ennätys on yhdellä vähän itseäni nuoremmalla dippainssillä. Käsin kirjoitettujen määrää ei tiennyt, koneella oli kuulemma melkein neljäsataa hakemusta. Niin, siis ennen kuin pääsi kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen elämänsä ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaan.

Olen seuraillut oman alani hakijoiden määrää. Yksi paikka, hakijoita harvemmin alle kolmekymmentä, aika usein yli sata. Siis yhtä paikkaa kohden, juuri koskaan ei haeta kuin yhtä.

Jouduin nuorempana itse rekryhommiin. Nimenomaan palkkaamaan suorittavantyön tekijöitä. Aika usein tuli palkattua lapsentekoiän ohittanut nainen. Niillä ei ole enää kunnianhimoa eteenpäin, pysyvät siis talossa, ovat kiitollisia jos joku ne huolii, eivät uskalla urputtaa ja niitä saa halvalla.

Miten niin pahasti sanottu, noin se on.

Työttömiä on paljon nyt, on myös pula työntekijöistä. Vika siinä, että työttömät eivät osaa hommia, eivätkä duunipaikat enää jouda tai edes pysty kouluttamaan itse. Tulevaisuus tulee olemaan mielenkiintoinen. Maa on pieni ja ihmisiä vähän. Jos hommat menevät edelleen kokoajan vaikeammiksi, meillä ei itsellä ole ammattitaitoista työvoimaa. Mutta työttömiä tulee piisaamaan.


=DW=

-.-----......... kirjoitti:

Siis työnhaku on pirun tiukkaa. Jos joskus oli parkymmentä hakijaa paikkaa kohden, nyt voi olla satojakin. Ite nyt kohtuullisesti aina sain töitä kun piti hakea, en muista tarkkaa duunipaikkojen määrää, luultavasti yli kolmekymmentä kaikkiaan. Hakemuksia on mullakin teidostoissa varmaan hirveitä määriä. Tietämistäni hakemuksista ennätys on yhdellä vähän itseäni nuoremmalla dippainssillä. Käsin kirjoitettujen määrää ei tiennyt, koneella oli kuulemma melkein neljäsataa hakemusta. Niin, siis ennen kuin pääsi kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen elämänsä ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaan.

Olen seuraillut oman alani hakijoiden määrää. Yksi paikka, hakijoita harvemmin alle kolmekymmentä, aika usein yli sata. Siis yhtä paikkaa kohden, juuri koskaan ei haeta kuin yhtä.

Jouduin nuorempana itse rekryhommiin. Nimenomaan palkkaamaan suorittavantyön tekijöitä. Aika usein tuli palkattua lapsentekoiän ohittanut nainen. Niillä ei ole enää kunnianhimoa eteenpäin, pysyvät siis talossa, ovat kiitollisia jos joku ne huolii, eivät uskalla urputtaa ja niitä saa halvalla.

Miten niin pahasti sanottu, noin se on.

Työttömiä on paljon nyt, on myös pula työntekijöistä. Vika siinä, että työttömät eivät osaa hommia, eivätkä duunipaikat enää jouda tai edes pysty kouluttamaan itse. Tulevaisuus tulee olemaan mielenkiintoinen. Maa on pieni ja ihmisiä vähän. Jos hommat menevät edelleen kokoajan vaikeammiksi, meillä ei itsellä ole ammattitaitoista työvoimaa. Mutta työttömiä tulee piisaamaan.


=DW=

Lue lisää

ja varmaan mutkin valittiin siksi kun sanoit, toisaalta oli syy mikä tahansa niin olen tyytyväinen:)
Mutta sitä juuri pohdin että koskaan mulla ei ole ollut mitään cv:tä ja silti oon töitä löytänyt.

Niin ja tohon viimeiseen kappaleeseen voin sanoa maapieni ja töitä vähän, omille ei ole antaa täällä meillä päin ja kuitenkin täällä haetaan ulkolaista työvoimaa.
Todella mielenkiintoisia aikoja eletään tulevaisuudessa.

.,........, kirjoitti:

Itsellä tosin ratkaisee tehdyt duunit, niistä on dokumentaatiota kymmeniltä vuosilta. Portfolio on tiivistetty, mutta tärkeimmät duunit on näkyvissä. Se on mun tärkein mappi.

CV.ssä olen ottanut linjan, että pitää mahtua yhdelle A4 lle.

Opinnot, tutkinnot, näyttelyt, tms, tärkeimmät työpaikat. Ei muuta.

CV:a tarvitsee kahdessa tapauksessa. Töitä hakiessa ja muistokirjoituksen laatijalle.

Noin työnhakemisen kannalta tärkein aina on itse hakemus, CV ja mahdollisesti erikseen pyydettävät työnäytteet jne ovat vain liitteitä. Ne katsotaan vain, jos hakemus kiinnostaa. En nyt mitenkään vähättele ansioluetteloa, mutta hakemus on tärkein.

Tää perusjuttu on hukassa nykyisin. Hah, joku nuori tytteli koitti mua oikein opettaa ansioluetteleon tekemiseen, jäi vähän epäselväksi, miksi kuva tai värejä olisi pitänyt olla. Sekoitti niin monta asiaa, että sellaisen ansioluettelon jos itse näkisin, pistäisin välittömästi hakemuksen roskakoriin. Se on tuo nuoriso laistaan, ei ne tiedä, millaista jollain sihteerillä on kun työpöydällä on pari sataa hakemusta, joista pitäisi puolenkymmentä valita haastatteluun rekrytoijalle.

No pikkasen olen itsekin päivitellyt aikanaan ansioluetteloani hakemani paikan mukaan. Mutta kuten jankutettu, hakemus on tärkein, siihen pitää panostaa. Toisekseen duunin hakemiseen liittyy sitten ennakkotiedustelut, perseitten nuoleminen, suhteet, suosittelijat jne, ja ne on yleensä ne tärkeimmät asiat. CV on sitten vaan pieni osa prosessia, tärkeä toki, muttei niin valtavan ratkaiseva-

Kato mieluummin malleja netistä, kun alat jonkun tukityällistetyn työkkärin pätkätyöläisen hypytettäväksi.


No mulla on koko työhistoria tallessa, en käyttänyt kaikenmaailman nuorena tehtyjä hanttihommia ikinä ansioluettelossa. Ehkä maininta tyyliä "Erilaisissa työpaikoissa vuosina xxxx-xxxx.

Kyllä työkkäri on samanlaimnen kaikille, iästä riippumatta.

Lue lisää

tosin vaan määrä-aikainen. Hakijoita siihenkin oli 80. Haastattelu osuus sitten kyllä ratkaisi. Tuo itse hakemus myös sellainen että, täytyy jotenkin vastata sitä työpaikan ilmastoa. Sen aina erikseen teen... Nyt en kuitenkaan työpaikkaa edes aktiivisesti hae. Tässä kotona sellaiset kuviot..menossa.

Joo, tää on ihan totta että, työkkäri VAATII myös näitä yksilöityjä tietoja. Mutta,eihän se voi viime kädessä sitä tietää minkälaisen hakemuksen tai CV;n sitten lähetät? Toistaiseksi ei onneksi ainakaan...

ja mitä todistusarvoa on näillä 80- luvun työnantajan ATK-kursseilla;)) ei mitään...minullakin sellaisia todistuksia...näitä firmoja kuin ei edes enää olemassa. Enemmän tuo tämänhetkinen ATK-osaaminen jos, niitä kursseja on suorittanut kuitenkin painaa...Ja kilpailu sielläkin markkinoilla kiristyy 5 vuotta vanha a-kortti kun ei enää mitään. Kuka näistäkin hyötyy muutkuin nämä kaikenmaailman ATK-koulutusfirmat, kokoajan kun tuota nippeli-nappeli tietoja ohjelmiin lisätään....

Suhteet niin...ja tietenkin jos, sinulla on suosittelija..kyllä ne painavat. Eniten.

Työkkäristä itselläni jäänyt vain huono kuva;) Uskon tuon kohtelun kyllä olevan tasapuolisesti kaikille samanlaista...mutta, miellään en tuon laitoksen palveluita halusi itse käyttää..

mua nyt kovasti ihmetyttää kun paperi oli siellä missä piti ja minkä ansimmäiseksi Tarkkaan ja vielä kaksi kertaa katsoin.
Mulla on sellainen tunne että noi paperit omaa jonkinlaisen hengen ja kiusaavat ihmistä joka ei muutenkaan tykkää tästä suomen byrokratiasta jossa papereilla on turhan suuri merkitys.

olipas hyvä kun tuli puheeks!! En tasan muistanu et väri muuttunu! Punasta oisin ettiny jos nyt tarttisin.
Ja mitä Murhphyyn tulee, olemassa on!!

on muutenkin melko turhia. Jos ostaa jotain se kyllä yleensä kestää juuri sen ajan kun takuukin, ja kun takuu on ohi niin sitten on koneenkin kunto.
Onnekseni löysin sen paperin jo ei tarvi mennä keräyspaperi kasaa läpi.
Tosin keräykseen en koskaan heitä mitään papereita, poltan ne tuossa pihassa olevassa grillissä.
Siis ne joita en (toivottavasti) tarvitse.

minun kierrätyspaperilaatikkoni (kutsun sitä B-arkistoksi) on arvokkain säilöni. Pakkohan sekin on aina joskus tyhjentää, mutta varmuuden vuoksi käyn sen pikaisesti läpi, käännän nurin päin ja tyhjennän vain 2/3 sen sisällöstä.

sellaisia kodinkansioita. Ei maksa paljon. Niillä nimillä kulkee. On muovisia lokeroita siinä kansiossa. Sellaiset pienet läpykät sit, kirjoitetaan mitä missäkin. Meillä jokaisella oma. Paperit pysyvät tallessa. Kerran vuodessa tyhjennän niitä papereita esim. Kelan päätöksiä tai verotodistuksia..ym. mitä ei enää seuraavana vuonna tarvitse..niin silppuriin. Sellaisen pienen sähkökäyttöisen silppurin hankin kirjakaupasta on kätevä...vehje. Miehen sairaala paperit sit myös siistisisti omassa muovikansiossa..missä A4 taskut. Päällimmäisemä aina viimeiset degurssit ja yhteystiedot mitä tarvitsee...Mies rauhoittui kummasti...hänen kun ei tarvitse muuta kuin tuo kansio ottaa mukaansa kun lähtee Sairaalan...näitä käyntejä kun hänellä on.

Vaikka se on kyllä sanottava että, tänäpäivänä hyvin tuo potilastiedot kyllä ovat tallessa. Juttu enemmän psykologinen...ei tarvitse muistaa mitä kokeita ja milloin on tehty...kun on oma kansio mukana..antaa sen vaan lääkärille..

Meillä tätä paperia tulee niin paljon tähän talouteen. Että, hukuisimme jos, en heti päättäisi mihin tuo paperi kuluu. Säilytettäviin vai suoraan roskiin. Onneksi olen aikanaan sairaalassa työskennyt ja joutunut näitä papereita siella käsitelämään myös arkistohoitajana kun olen ollut...jotain hyötyä siitäkin työkokemuksesta.;)) Turhia papereita ei nurkissa pyöri. Ja laskut suoraan menevät pääosin suoravelotuksena niin noita yksittäisiä maksujakaan ei paljon tule...joten paperilta vältytään...ei täysin mutta vähentää tuokin..

t.PimuF.

PimuF. kirjoitti:

sellaisia kodinkansioita. Ei maksa paljon. Niillä nimillä kulkee. On muovisia lokeroita siinä kansiossa. Sellaiset pienet läpykät sit, kirjoitetaan mitä missäkin. Meillä jokaisella oma. Paperit pysyvät tallessa. Kerran vuodessa tyhjennän niitä papereita esim. Kelan päätöksiä tai verotodistuksia..ym. mitä ei enää seuraavana vuonna tarvitse..niin silppuriin. Sellaisen pienen sähkökäyttöisen silppurin hankin kirjakaupasta on kätevä...vehje. Miehen sairaala paperit sit myös siistisisti omassa muovikansiossa..missä A4 taskut. Päällimmäisemä aina viimeiset degurssit ja yhteystiedot mitä tarvitsee...Mies rauhoittui kummasti...hänen kun ei tarvitse muuta kuin tuo kansio ottaa mukaansa kun lähtee Sairaalan...näitä käyntejä kun hänellä on.

Vaikka se on kyllä sanottava että, tänäpäivänä hyvin tuo potilastiedot kyllä ovat tallessa. Juttu enemmän psykologinen...ei tarvitse muistaa mitä kokeita ja milloin on tehty...kun on oma kansio mukana..antaa sen vaan lääkärille..

Meillä tätä paperia tulee niin paljon tähän talouteen. Että, hukuisimme jos, en heti päättäisi mihin tuo paperi kuluu. Säilytettäviin vai suoraan roskiin. Onneksi olen aikanaan sairaalassa työskennyt ja joutunut näitä papereita siella käsitelämään myös arkistohoitajana kun olen ollut...jotain hyötyä siitäkin työkokemuksesta.;)) Turhia papereita ei nurkissa pyöri. Ja laskut suoraan menevät pääosin suoravelotuksena niin noita yksittäisiä maksujakaan ei paljon tule...joten paperilta vältytään...ei täysin mutta vähentää tuokin..

t.PimuF.

Lue lisää

kansio ja siellä on monta lokeroa, ensimmäisenä sen tarkastin.
Mutta kun se paperi oli väärässä välissä, ja väärien paperien joukossa.
Olin kiireissäni, hölmöyttäni, huomaamattani laittanut äidin perukirjojen kanssa samaan lokeroon. No en sitä väliä niin tarkasti kattonu.
Kolmannella kerralla katsoin ja siellä se oli, nauroi vaan.

kynällä ja vihkoon.
Se on vielä jotenkin minua, pääsen lähemmäs itseäni siten.
Ja konettahan en käytä kuin tässä pöydällä.
Eilenkin kun kuutamoa katselin, se oli aivan upea niin jotenkin kone siinä tilassa olisi tuntunut kylmältä.
Saareen en vie mitään koneita, siellä on aikaa mietiskellä.
Kyllä vain olen kynä ja vihko ihminen. Ei siis mitään hienoa "päiväkirjaa" ihan vaan tavallinen vihko.

just se löyty, ihan mistä piti ja vasta kolmannella kerralla. Kolmas kerta toden sanoi jälleen.
Mutta juuri ihan väärä väli ja väärien papereiden välistä.
Olin varmaan hujauttanut sen ajattelemartta, kunhan sinne päin.

minkäänlaista oikeutta koskee arkistoon,jos haluun jotain tositetta sihteeri hakee ja ottaa sen penkomatta.
Olen huomannu et hyvä näin et eres toinen tietää mis mikin on,älä eres ajattele,kyl mä sukkani löyrän.

k/k kirjoitti:

minkäänlaista oikeutta koskee arkistoon,jos haluun jotain tositetta sihteeri hakee ja ottaa sen penkomatta.
Olen huomannu et hyvä näin et eres toinen tietää mis mikin on,älä eres ajattele,kyl mä sukkani löyrän.

Lue lisää

löytyy sukkalaatikosta löytyy parittomia sukkia, en tiedä nieleekö pesukone niitä sukkia.
Täytyykin tarkistaa suoratin, jos sieltä ne sukat löytyy.

k/k kirjoitti:

minkäänlaista oikeutta koskee arkistoon,jos haluun jotain tositetta sihteeri hakee ja ottaa sen penkomatta.
Olen huomannu et hyvä näin et eres toinen tietää mis mikin on,älä eres ajattele,kyl mä sukkani löyrän.

Lue lisää

sukkiat parit ja?
Mulla kun on sellainen kone joka joskus tykkää syödä toisen sukan, kaks laitan koneeseen ja yks sieltä löytyy.

k/k kirjoitti:

minkäänlaista oikeutta koskee arkistoon,jos haluun jotain tositetta sihteeri hakee ja ottaa sen penkomatta.
Olen huomannu et hyvä näin et eres toinen tietää mis mikin on,älä eres ajattele,kyl mä sukkani löyrän.

Lue lisää

jo paljon ku omat sukkansa löytää:)) Miullako on joskus toinen sukkaparista hukassa, eikä löydy mistään.. Sekös kismittää, ei muutako tyttöjä kuulustelemaa onks ne käyny miun sukkakorilla.

Meriläinen kirjoitti:

sukkiat parit ja?
Mulla kun on sellainen kone joka joskus tykkää syödä toisen sukan, kaks laitan koneeseen ja yks sieltä löytyy.

Työkenkät on nilkkoihin asti ,ei sielt erota onko samaa väriä.
Jos taas asunnos käyres riisuu kenkät,ei emännät uskalla nauraa remonttimiehen sukille,ne on vaan suunattoman kiitollisii kun joku on tullut korjaamaan .

koti-kiusattu kirjoitti:

Työkenkät on nilkkoihin asti ,ei sielt erota onko samaa väriä.
Jos taas asunnos käyres riisuu kenkät,ei emännät uskalla nauraa remonttimiehen sukille,ne on vaan suunattoman kiitollisii kun joku on tullut korjaamaan .

Lue lisää

jos kaikki sukat ovat samanlaisia.
Talvella tummanharmaita tai mustia ja kesällä jotain vaaleeta...

henri| kirjoitti:

löytyy sukkalaatikosta löytyy parittomia sukkia, en tiedä nieleekö pesukone niitä sukkia.
Täytyykin tarkistaa suoratin, jos sieltä ne sukat löytyy.

täydellisen kokonaan, mulla on täällä joku bermudan kolmio, sen oon huomannut.

koti-kiusattu kirjoitti:

Työkenkät on nilkkoihin asti ,ei sielt erota onko samaa väriä.
Jos taas asunnos käyres riisuu kenkät,ei emännät uskalla nauraa remonttimiehen sukille,ne on vaan suunattoman kiitollisii kun joku on tullut korjaamaan .

Lue lisää

nurin perin se tietää onnea.
Veljen vaimo aina laitto sukkansa nurin, kun koko nuttuaan ei kehannut ja sano ettei kukaan sukkia huomaa.

sasus kirjoitti:

jo paljon ku omat sukkansa löytää:)) Miullako on joskus toinen sukkaparista hukassa, eikä löydy mistään.. Sekös kismittää, ei muutako tyttöjä kuulustelemaa onks ne käyny miun sukkakorilla.

Lue lisää

syyttelisin :(
Oon harkinnut jonkin eläimen hommaamista, jos sitä sais syyttää sitte :)

Meriläinen kirjoitti:

syyttelisin :(
Oon harkinnut jonkin eläimen hommaamista, jos sitä sais syyttää sitte :)

Koiraa on hyvä syyttää, nekun tykkää sukista. Elikkä ota koiranpentu:))

sasus kirjoitti:

Koiraa on hyvä syyttää, nekun tykkää sukista. Elikkä ota koiranpentu:))

mietin tänään.
Se ei karvais.
Kissa olis mun juttu mutta ei koira.
Meinaan mennä eläinkauppaan katteleen vaihtoehtoja tossa jossain vaiheessa.

Meriläinen kirjoitti:

mietin tänään.
Se ei karvais.
Kissa olis mun juttu mutta ei koira.
Meinaan mennä eläinkauppaan katteleen vaihtoehtoja tossa jossain vaiheessa.

Miltähä se näyttäs ko kilpikonna raahais sukkaa,,, ei, et vois sitä sit syyttää :))

sasus kirjoitti:

Miltähä se näyttäs ko kilpikonna raahais sukkaa,,, ei, et vois sitä sit syyttää :))

mut hörähtämään.
En ajatellut enää kirjoittaessani kilpikonnasta sukan katoamisia.
Oikeesti olen pohtinut koska musta nyt on tullut oikea erakko pikkuhiljaa niin elukka ois kiva.

Meriläinen kirjoitti:

mut hörähtämään.
En ajatellut enää kirjoittaessani kilpikonnasta sukan katoamisia.
Oikeesti olen pohtinut koska musta nyt on tullut oikea erakko pikkuhiljaa niin elukka ois kiva.

Lue lisää

se on jos lemmikki löytyy, ainahan niistä iloa on jos murhettakin. Toivottavasti löydät sen sinun lemmikkisi:))

hauska! Päivän naurut taattu.Toivottavasti en naura vielä tuolla kadulla kun ulos tästä lähden.
Mulla vois olla sama juttu,en ole ikinä tankannut autoa vaik olenkin ajanut.Aina on joku muu tankannut valmiikksi,no -se oli kyllä silloin kauan sitten,mut kyl mä uskallan vielä ajaakin!

Kyllä muakin rupes naurattamaan, kuten edellistä vastaajaa.
Mä olisin varmasti kans ollut Ööönä ja ihmetellyt, että mihin ihmeeseen tankki on hävinnyt :)

Mulle kävi muutama vuosi sitten niin, että hukkasin koko auton. Poikkeuksellisesti menin toisen autolla. Ajoin auton parkkipaikalle ja menin markettiin ruokaostoksille. Raahasin kauppakassia ja rupesin etsimään mustaa Saabia, olin aivan unohtanut, että olinkin harmaalla Nissanilla liikkeellä. Parkkipaikalla oli autoja pilvin pimein. Tallustelin ihmeissäni ja katselin autorivejä ja en kertakaikkisesti saanut silmiini mustaa Saabia. Olin Varma, että se oli määrätyssä suunnassa, mutta eipä ollut ei.

Tulin siihen tulokseen, että autoni on TAAS varastettu. Soitin äkkiä kaverille ja sanoin, että helkkari mun Saabini on varastettu. Kaveri ryntäs ikkunalle katsomaan ja sanoi puhelimeen, että täällähän se on pihassa.
Sitten vasta muistin, että olin toisella autolla matkassa.

Kamala tunne etsiä ja etsiä ja etsiä, eikä millään löydä.

hitsi siun kaa...hehe..

P.s. sinun sijassasi miulle oisi käyny samoin, että eipä tässä kannata virnuilla hihi..

autoa miekin kerran etsin,
sairaalan parkkiin ajoin aina samaan paikkaan, kerran taas lähdin ja kuljin autolleni ja siinä matkalla, sitten totesin, että onpas samanvärinen ja samanlainen auto kun minullakin ja samoilla numeroilla alkaa rekkarikin, hauska yhteensattuma, no kun sille tutulle paikalleni tuli, niin siinä olikin jonkun muun muunlainen kulkupeli, hetken jo kauhistelin tilannetta, mutta onneksi...nolona vain pari käytävää takaisinpäin.

illan nauruista, kyllä on hyvä kun ihmisellä on mielikuvitus joka pelaa.

Töissä tuli sellaisia uutisia että parhainkin ratkaisu omalle kohdalle tekee täydellisen elämäntavan muutoksen.
Mutta onneksi olette te jotka saatte suupielet ylöspäin kääntymään.