Ammuttu luoti vs. pudotettu luoti

Ei ilmanvastuksella ole juuri mitään ainakaan ajassa mitattavaa vaikutusta jos pudotuskorkeus oletetaan esim. pystyammunnan noin puoleksitoista metriksi. Yht'aikaa osuvat maahan.

kollimaattori kirjoitti:

Ei ilmanvastuksella ole juuri mitään ainakaan ajassa mitattavaa vaikutusta jos pudotuskorkeus oletetaan esim. pystyammunnan noin puoleksitoista metriksi. Yht'aikaa osuvat maahan.

Siis, luodin pyöriminen ei vaikuta havaittavasti sen pystysuuntaiseen ilmanvastukseen. Muita pystysuuntaiseen liikkeeseen vaikuttavia elementtejähän luodilla ei ole.

kollimaattori kirjoitti:

Ei ilmanvastuksella ole juuri mitään ainakaan ajassa mitattavaa vaikutusta jos pudotuskorkeus oletetaan esim. pystyammunnan noin puoleksitoista metriksi. Yht'aikaa osuvat maahan.

Toivottavasti Lapuan patruunatehtaalla oltiin tarkkana ja otettiin vinkistä vaari.

kollimaattori kirjoitti:

Siis, luodin pyöriminen ei vaikuta havaittavasti sen pystysuuntaiseen ilmanvastukseen. Muita pystysuuntaiseen liikkeeseen vaikuttavia elementtejähän luodilla ei ole.

Jos koepaikalla on kova sivutuuli, Magnus efekti vaikuttaa pyörivään luotiin hiukan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Magnus_effect

vysiikka ratkaisoo kaiken kirjoitti:

Toivottavasti Lapuan patruunatehtaalla oltiin tarkkana ja otettiin vinkistä vaari.

Kellään ei ole varaa umpimähkäisiin koeammuntoihin. Niitä ennen lasketaan kuule Lapuallakin fysiikkaa ihan perkeleesti.

"Ammutulla on tietty lähtönopeus Vo (Vnolla)
Pudotella Vo on nolla.
Soveltakaa fysiikan kaavoja.
Ammuttu on aikaisemmin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamisliike"

Nopeus on vektorisuure, lapsi hyvä. Nopeudella on siis suuruus ja suunta. Et voi jättää suuntaa huomioimatta. Vaakasuoraan ammutulla luodilla lähtönopeuden suunta on horisontaalinen. Sen pystysuuntainen lähtönopeus on siis nolla aivan kuten pudotetullakin luodilla.

Maahan putoamiseen voi vaikuttaa vain vertikaalinen nopeuden komponetti. Se miten kappale liikkuu maan pinnan suuntaisesti, ei vaikuta mitenkään putoamiseen. Molemmissa tapauksissa vertikaalinen lähtönopeus on alussa 0 ja molempia lähtee kohti maan pintaa kiihdyttämään normaali putoamiskiihtyvyys, joten täsmälleen samaan aikaan ovat maassa.

Fariseus kirjoitti:

"Ammutulla on tietty lähtönopeus Vo (Vnolla)
Pudotella Vo on nolla.
Soveltakaa fysiikan kaavoja.
Ammuttu on aikaisemmin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamisliike"

Nopeus on vektorisuure, lapsi hyvä. Nopeudella on siis suuruus ja suunta. Et voi jättää suuntaa huomioimatta. Vaakasuoraan ammutulla luodilla lähtönopeuden suunta on horisontaalinen. Sen pystysuuntainen lähtönopeus on siis nolla aivan kuten pudotetullakin luodilla.

Maahan putoamiseen voi vaikuttaa vain vertikaalinen nopeuden komponetti. Se miten kappale liikkuu maan pinnan suuntaisesti, ei vaikuta mitenkään putoamiseen. Molemmissa tapauksissa vertikaalinen lähtönopeus on alussa 0 ja molempia lähtee kohti maan pintaa kiihdyttämään normaali putoamiskiihtyvyys, joten täsmälleen samaan aikaan ovat maassa.

Käytännössä vaakasuoraan ammuttu luoti ei putoa samalla nopeudella kuin samalta korkeudelta pudotettu luoti. Johtunee mistä johtunee, mutta näin on vanikka ja kuusenkäpy.

vaktaa ramille kirjoitti:

Käytännössä vaakasuoraan ammuttu luoti ei putoa samalla nopeudella kuin samalta korkeudelta pudotettu luoti. Johtunee mistä johtunee, mutta näin on vanikka ja kuusenkäpy.

Jaa näinkö päättelit kun kymmenkesäisenä ammuskelit ilmakolla pitkin peltoja? Kyllä jämpti onnii....

miato kirjoitti:

Jaa näinkö päättelit kun kymmenkesäisenä ammuskelit ilmakolla pitkin peltoja? Kyllä jämpti onnii....

Just!

http://www.nennstiel-ruprecht.de/bullfly/faq.htm#Q3

Silloin jo keksin tuon ylläolevan jutun.

faqqi valistaa kansaa kirjoitti:

Just!

http://www.nennstiel-ruprecht.de/bullfly/faq.htm#Q3

Silloin jo keksin tuon ylläolevan jutun.

Ei kai kukaan kuvitellut etteikö tällaista kysymystä ole kukaan koskaan aiemmin miettinyt, eihän?

Asiantuntija siis kirjoittaa em. FAQ-kohdassa:

"If both objects are dropped in air, their fall times to reach the ground will not be exactly the same, because they experience different retardations, depending on their shape, the way they tumble while they fall, and other factors."

kädellinenkin kirjoitti:

Ei kai kukaan kuvitellut etteikö tällaista kysymystä ole kukaan koskaan aiemmin miettinyt, eihän?

Asiantuntija siis kirjoittaa em. FAQ-kohdassa:

"If both objects are dropped in air, their fall times to reach the ground will not be exactly the same, because they experience different retardations, depending on their shape, the way they tumble while they fall, and other factors."

Asian voisi ehkä tiivistää niinkin että ammuttu luoti ei pysy ihan vakioasennossa, vaan siinä tapahtuu lennon aikana monenlaista "värähtelyä" joka lisää putoamisliikkeen häviöitä vakioasennossa putoavaan luotiin nähden.

kädellinenkin kirjoitti:

Ei kai kukaan kuvitellut etteikö tällaista kysymystä ole kukaan koskaan aiemmin miettinyt, eihän?

Asiantuntija siis kirjoittaa em. FAQ-kohdassa:

"If both objects are dropped in air, their fall times to reach the ground will not be exactly the same, because they experience different retardations, depending on their shape, the way they tumble while they fall, and other factors."

Siltikään et osannut siteerata sivulta sitä oikeaa kohtaa, joka varsinaisesti selittää asian:

"The force of drag is (roughly) proportional to the square of the velocity v (v = sqrt(vx2 vy2)) and not only to the vy component! Thus, the drag experienced by the fired bullet is much higher than the drag experienced by the dropped bullet. As a consequence the fired bullet will reach the surface later.
Example: Sphere of 10 mm diameter, 10 g mass, fired at 500 m/s from 10 m height
1. Horizontally fired: flight time 1.649 s; terminal velocity 160.2 m/s; point of impact at approx. X = 400 m (range)
2. Dropped: fall time 1.432 s, terminal velocity 13.9 m/s"

miato kirjoitti:

Siltikään et osannut siteerata sivulta sitä oikeaa kohtaa, joka varsinaisesti selittää asian:

"The force of drag is (roughly) proportional to the square of the velocity v (v = sqrt(vx2 vy2)) and not only to the vy component! Thus, the drag experienced by the fired bullet is much higher than the drag experienced by the dropped bullet. As a consequence the fired bullet will reach the surface later.
Example: Sphere of 10 mm diameter, 10 g mass, fired at 500 m/s from 10 m height
1. Horizontally fired: flight time 1.649 s; terminal velocity 160.2 m/s; point of impact at approx. X = 400 m (range)
2. Dropped: fall time 1.432 s, terminal velocity 13.9 m/s"

Mutta tuo vastusvoima jakaantuu x- ja y-komponentteihin, jotka vastustavat kyseisten suuntien liikettä. Koska nopeuden y-komponentti - ainakin alussa - on paljon x-komponenttia pienempi, niin vastusvoiman valtaosa suuntautuu x-suuntaan. Noilla annetuilla nopeuksilla tilanne on sama lentoradan lopussakin.

Joten esittäkääpä pallon lentorata ratkaistun differentiaaliyhtälöparin avulla, niin keskustellaan asiasta sitten tarkemmin.

Ihmettelen vain kirjoitti:

Mutta tuo vastusvoima jakaantuu x- ja y-komponentteihin, jotka vastustavat kyseisten suuntien liikettä. Koska nopeuden y-komponentti - ainakin alussa - on paljon x-komponenttia pienempi, niin vastusvoiman valtaosa suuntautuu x-suuntaan. Noilla annetuilla nopeuksilla tilanne on sama lentoradan lopussakin.

Joten esittäkääpä pallon lentorata ratkaistun differentiaaliyhtälöparin avulla, niin keskustellaan asiasta sitten tarkemmin.

Yhtälöt löytyvät NASAn sivuilta

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/flteqs.html

Nyt kun joku viitsisi vain laskea ja verrata tilannetta, kun U0 = 0 tai sillä on jokin nollasta poikkeava arvo.

miato kirjoitti:

Siltikään et osannut siteerata sivulta sitä oikeaa kohtaa, joka varsinaisesti selittää asian:

"The force of drag is (roughly) proportional to the square of the velocity v (v = sqrt(vx2 vy2)) and not only to the vy component! Thus, the drag experienced by the fired bullet is much higher than the drag experienced by the dropped bullet. As a consequence the fired bullet will reach the surface later.
Example: Sphere of 10 mm diameter, 10 g mass, fired at 500 m/s from 10 m height
1. Horizontally fired: flight time 1.649 s; terminal velocity 160.2 m/s; point of impact at approx. X = 400 m (range)
2. Dropped: fall time 1.432 s, terminal velocity 13.9 m/s"

Ilman vastus kasvaa neliöllisesti nopeuden kasvaessa. Eli nopeasti lentävällä luodilla on huomattavasti suurempi ilmanvastus kuin hitaammalla. Tämä ilmanvastuksen neliöllinen kasvu koskee myös luodin pystysuuntaista komponenttia, eli ilman vastus vastustaa putoamista sitä enemmän, mitä nopeammin luoti kulkee. Näin ollen suurella nopeudella lentävä luoti tippuu myöhemmin.

Samaan aikaan luodit tippuvat maahan vain huonosti muotoillussa lukion koekysymyksessä.

13+11=? kirjoitti:

Ilman vastus kasvaa neliöllisesti nopeuden kasvaessa. Eli nopeasti lentävällä luodilla on huomattavasti suurempi ilmanvastus kuin hitaammalla. Tämä ilmanvastuksen neliöllinen kasvu koskee myös luodin pystysuuntaista komponenttia, eli ilman vastus vastustaa putoamista sitä enemmän, mitä nopeammin luoti kulkee. Näin ollen suurella nopeudella lentävä luoti tippuu myöhemmin.

Samaan aikaan luodit tippuvat maahan vain huonosti muotoillussa lukion koekysymyksessä.

pyöreä,rihlauksen takia pyörivä?vaiko epämääräisesti pyörivä,ilman rihlauksen tuomaa stabiilisuutta,(suomeksi vakkauttta).tämä seikka ei selvinnyt kysymyksestä.

13+11=? kirjoitti:

Ilman vastus kasvaa neliöllisesti nopeuden kasvaessa. Eli nopeasti lentävällä luodilla on huomattavasti suurempi ilmanvastus kuin hitaammalla. Tämä ilmanvastuksen neliöllinen kasvu koskee myös luodin pystysuuntaista komponenttia, eli ilman vastus vastustaa putoamista sitä enemmän, mitä nopeammin luoti kulkee. Näin ollen suurella nopeudella lentävä luoti tippuu myöhemmin.

Samaan aikaan luodit tippuvat maahan vain huonosti muotoillussa lukion koekysymyksessä.

Jarruttava komponentti kohdistuu vain horisonttaaliseen liikkeeseen. Pyörivällä luodilla ei ole nostavia aerodynaamisia ominaisuuksia ja alaspäin kiihtyvää liikettä ei jarruta suoraan edestä vaikuttava ilmavirtauksen vastus.
Samalla nopeudella putoaa sekä lukion- että ulkoballistiikan oppikirjassa.