Miksi aina vain vähän aikaa on rakkautta minun elämässä, ensin kaikki on niin loistavaa, tekstareita satelee ja mies on niin ihastunut mutta ootapa vain, hetken päästä muutamien kuukausien päästä saan ensin kiinni ilmoituksen laittamisesta cityyn oltiin kyllä itsekin tavattu sitäkautta, mutta seurusteltiin ja asuin jo hänen luonaan, eikä hän ollenkaan minulle kertonut, että meillä menee hänen mielestään huonosti kun kerran pitää ilmoituksia laittaa uudestaan nettiin. Miksi en kelvannut, miksi hän alkoi etsiä uutta? Kerroin että olen huomannut että sinulla on siellä ilmoitus tai oikeastaan huomasin, että se oli juuri lisätty sinne, käskin poistaa sen ja hän poisti ja sanoi että itsekin vähän ihmetteli miksi oli sen sinne lisännyt, asia jäi siihen, miksi en silloin tajunnut kysyä ja jankata niitä perimmäisiä syitä ja motiiveja kai siinä nyt joku motiivi oli ja mikä meidän suhteessa mätti minä pistin vain silmät kiinni ja jatkettiin suhdetta en edes muistanut sitä ilmoitusta muutaman kuukauden päästä, mutta se oli virhe unohtaa se, koska paskaa oli luvassa ja paljon en vain sitä silloin vielä tiennyt, oli tulossa jättämistä, toisen muijan kanssa oloa, toisen muijan paksuksi pamauttamista, sen raskauden abortointia me jälleen yhteen muuttamassa ja yhdessä asumista jälleen kerran pettämistä ja baari-iltoja ilman minua, miksi en silloin yhtään epäillyt miten tämän suhteen tulee loppujen lopuksi tuleman, kyllähän niistä ilmoitusten laitoista olisi jo voinut tehdä päätelmiä, minä vain pistin pään pensaaseen kuten pupujussi, en kohdannut tosiasioita, haaveilin vain siitä kuinka kaikki on taas kohta yhtä ihanaa kuin silloin kun alettiin olemaan yhdessa, ne alkuajat, minun suurin tarpeeni oli korjata suhteemme ennalleen, kaverini sanoivat, että laita sinäkin ilmoitus sinne nettiin, sanoin enhän minä voi silloinhan meidän suhde menee pilalle, minä yritin korjata ja paikata suhdetta oikein vimmalla ja hän yritti aina välillä sitä rikkoa juuri ilmoitusten laitolla ja yksinäisillä baari-illoilla, miksen minäkin lähtenyt kavereiden kanssa etsimään seikkailua, miksi minä vaan sydän syrjällään odotin miestä kotiin baarista, kuuntelin kaikki kännissä soitetut meidän pitää erota puhelut ja aamuiset anteeksi että sanoin noin, nukuin pensaikossa kun en saanut sinuun enää yhteyttä. Voi kuinka paljon kokeneempi ja viisaampi olen nyt, nyt osaan jo hiukan kysellä ja miettiä jospa ei sittenkään onnistukaan tämä yhdessä elo, hänen kanssaan en enää ole ja pari muutakin juttua on mennyt pieleen, mutta monta tarinaa rikkaampi olen, ehkä lopulta minua ei enää höynäytetä, enkä epätoivoisesti yritä paikata sellaista joka ei enää paikkaamalla tule paremmaksi kuin pieneksi hetkeksi jolloin taas ratkeaa liitoksistaan, se ei kannata ainut joka kannattaa on että ajattelisin järjellä enkä tunteilla ja tekisin itse lopun kaikista tuhoon tuomituista suhteista heti kun pettämisen ja kyllästymisen ja epäröinnin merkit ilmassa...
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkeaa
vain pienen hetken
8817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoituksesi sisältö on ihan hyvä, mutta kannattaa käyttää kappalejakoa, sillä tämä suomi24:n uusi systeemi puurouttaa tekstin entisestään, ja sitä on vaikea lukea.
Tosiaan minusta tuntuu siltä, että minulta on myös viety tulevat lapset kun mies jätti, kaikki haaveet mitä minulla on ovat kuolleet ja kuopattu. Olen hiukan päälle 30 vuotias ja arvatkaa mitä kaikki samanikäiset kaverini tekevät? Menevät naimisiin ja lapsia syntyy kuin sieniä sateella.
Ja minä olen menossa parin viikon päästä taas yksiin häihin, eipä kovin kiinnostavaa istua kahden kaverin vieressä jotka ovat häissä miehineen ja toisella jo 2 vuotias lapsi ja toinen tulossa.
No yksi sinkku sieltä sentää löytyy minun lisäkseni, mutta en tiedä voinko verrata itseäni häneen, koska hän ei edes ole kai koskaan yrittänyt etsiä kumppania itselleen. Välillä mietin mitä jos olisinkin soittanut, että voi en tulekaan häihin kun on työvuorot niin pahasti juuri laitettu sen lauantain päälle. Ensinnäkin mihin saan autonkin parkkiin? kun en tykkää parkkeerata ahtaisiin väleihin.
Kiva ajella autoa hieno hame päällä, olis kivempi olla vaikka oman miehen kyydissä. Miehillähän helpompaa kun voi laittaa puvun, korkkareilla en ainakaan pysty ajamaan joten ilmeisesti vaihdan kengät ja ajan lenkkareilla. Ajan sen ruosteisen vanhan autoni sinne, eihän minulla yksinäni ole varaa muuhun. Sitten istuskelen häissä ja katson kun taas yhdellä ystävälläni onnistaa ja elämä menee kuin käsikirjoituksessa, kaikki tietävät minun tarinani kuinka minut jättettin ulos ilman avainta jne.
Vaikka olen yrittänyt etsiä uutta miestä ei sellaista pysyvää ole tullut, ovat menneet nekin ihan mönkään, tulikohan siitä jotain pahaa karmaa ylleni kun meni sen kunnon suhteen kanssa poikki, enää ei onnistu mikään, olen luuseri, hävinnyt tässä elämässä. Ja vielä 70 vuotta edessä jos elän 100 vuotiaaksi ja mitä se mun exmies mahtaa tehdä, varmaan nauraa partaansa ja paneskelee sitä tyttöä johon minut vaihtoi tai jotain uutta, tekstareihini ei koskaan vastaa, ei puheluihin, hänen luokseen en saa mennä, siellä hän vain töissä etenee, tuskin edes muistaa exnaistaan...
Jos jotenkin kummasti saisinkin mun exboyfriendin takaisin ja oltais yhdessä, mitä jos kostaisin ne kaikki mitä hän on tehnyt mulle, joskus hän epäilikin että jos olen sillä aikaa kun hän töissä pettänyt häntä, ihmettelin kovin koska olin uskollinen, no kai hän epäili koska ei itse ollut uskollinen. Jos jotenkin houkuttelisin yhteen ja sitten ihan oikeasti toteuttaisin ihan ne kaikki mitä hän on tehnyt mulle, laittaisin nettiin ilmoituksen vaikka asutaan yhdessä, lähtisin kaverien kanssa baariin juhlimaan ja pistäisin hänet hakemaan minut pois, ja toteuttaisin sen hänen pelkonsa etsisin jonkun miehen paneskelemaan minua meidän parisängyssä Tuskin saan häntä takaisin...
sä kenties vähän liikaa? Tuli vaan tosta tekstistä mieleen.
mutta musta oot liian halpa miestelle vaikka oot ihana aarre mikset nouse oma hinta?
En tule ikinä pääsemään näköjään eroon tästä mun elämän tragediasta, siitä on jo pari vuotta aikaa, ja kaksi miestä sen jälkeen, siis varteenotettavaa, eikai niitä lasketa jos on kerran tai kaksi kertaa tapaillut jotain en oikein edes muista niitä aikoja heti eron jälkeen kun aloin tapailla uusia ja nyt keväällä kun meni poikki tän melkein vuoden kestäneen uuden suhteen kanssa, en kohta enää muistakaan häntä mutta tän varsinaisen exän kyllä muistan, ja kun kävin juttelemassa asiasta yhden ihmisen kanssa purkamassa huolia hän kysyi mitä haluaisin ja lopulta kun oikein mietin oli vastaus se,, että haluaisin mun alkuperäisen expoikaystävän takaisin vaikka se on tehnyt kaikkia paskoja temppuja vaikka järjellä ajatellen siinä ei olisi mitään järkeä ja ei tulis ikinä onnistumaan niin paljon pahoja sanoja on sanottu puolin ja toisin ilmieisesti mun elämä on jämähtänyt tähän tragediaan ikinä en pääse siitä yli, aika surullista.
Erosta toipuminen kestää yleensä 1-5 vuotta tutkimusten mukaan. Itsellä meni 4 vuotta päästä yli Suuresta Rakkaudesta, josta oli VARMA, etten IKINÄ pääsisi yli! Mutta niin vain aika paransi haavan. Klisee´on totta, vaikkei ikinä uskoisi siinä tilanteessa. Voimia! Aika näyttää!
kypsymättömyytesi. Haikailet miestä joka piti sinua kuin vanhaa luuttua, vaihtoi toiseen ja menee eteen päin nyt elämässään. Sinä vain jumitat ja tarvot tässä äijässä, joka ei sinusta piitannut.
Podet pakonomaista tarvetta saada äijä äkkiä, olipa sitten vaikka minkälainen paskahousu. Hellitä; katsele rauhassa ympärillesi, äläkä ala mitään sellaisen kumppanin kanssa, johon et oikeasti ole rakastunut. Kyllä naisen hedelmällisyys säilyy, kun elää terveellisesti, ehdit ne lapset tehdä vielä esim. 37-vuotiaanakin, monet pykeltävät niitä yli nelikymppisinäkin.
Ala arvostaa itseäsi, älä anna itseäsi kohdella halpamaisesti. Älä myöskään ruikuta itsesäälissä, siihen ei ole mitään aihetta! Tuo autojuttukin, ettei ole autoa kun ei ole miestä. Olet hyvä omana itsenäsi, ei sinun kannata alkaa skabaan ystävättäriesi kanssa! Jäitä hattuun, malttia ja itseluottamusta peliin niin hyvin menee!
P.S. Lopeta täydellisesti ja tykkänään exällesi soittelu, tekstailu, hänestä puhuminenkin. Mitä ihmettä sen elämä sinulle kuuluu? Sehän on mennyttä koko juttu! Roikkumalla hänessä annat ex'ällesi sen viestin, että olet edelleen sama epäitsenäinen alistuja ja ruikuttaja kuin ennenkin. Sillä hänet "voitat" ja sillä hänelle parhaiten "kostat" kun LAKKAAT NOTEERAAMASTA HÄNTÄ MITENKÄÄN!