Miksi autojen, traktorien jne. akkujen navat ovat lyijyä? Onhan se nähty, miten ne hapettuvat niin, että pursuaa. Eikö akkujen navat voisi tehdä kuparista? Ei kai se lyijyn ja kuparin liitos akun sisällä voi olla niin vaikea tehdä. Ja kuparisiin napoihin ei sitten näitä typeriä kenkiä, vaan kunnon leuat piuhojen päihin. Tiheään pieniä hampaita niihin leukoihin, niin kyllä pysyy kiinni ja virta kulkee!
Akun navat
Ampppeereja
91150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lyijyakun kennot ovat, yllättävää kyllä, lyijyä. Miten hoidettaisiin lyijy-kupari -liitos akun sisällä ja miten sen ajan saatossa kävisi? Huonosti, olettaisin.
olennaisen.
Toinen asia on se, että jos lyijyakun navat puhdistaa kunnolla, kiristää kunnolla ja suojaa esim vaseliinilla päältä, kestävät ne vuosia hapettumatta. Pehmeänä aineena lyijy muotoutuu hyvin tiiviiksi napakenkää vasten.
Perussyy on tietysti se, minkä kerroit.
Olisiko kohtuullista, että lukisit ensin sen viestin, johon vastaat?
Itseäni ei yllätä lainkaan, ettet ymmärrä vastausta. Et vain halua, tai sitten sinulla ei ole tarpeeksi koulusivistystä. Lue vaikka galvaanisesta korroosista oppiaksesi, mitä tuhoa jalon ja epäjalon metallin yhteenliittäminen etenkin sähkövirran vielä kulkiessa liitoksen läpi tekee.
Oli suuri yllätys kuulla, että lyijyakun kennot ovat, yllättävää kyllä, lyijyä. Olisi pitänyt käydä kouluja vähän enemmän. Sitten siihen kysymykseen, miten hoidettaisiin "lyijy-kupari -liitos" akun sisällä. Eikö hitsaaminen kävisi? Niinhän akun navat kiinnitetään nykyäänkin.
Galvaaninen korroosio, olen joskus kuullut siitä. Ei siinä ole kyse mistään jalon ja epäjalon metallin liitoksen kautta kulkevasta sähkövirrasta. Ensinnäkin märitettäessä tietyissä olosuhteissa ns. galvaanista sarjaa, eri metallit voivat olla melkoisen erilaisessa järjestyksessä verrattaessa toisiin olosuhteisiin.
Galvaanisessa korrosiossa on kyse kahden eri metallin muodostamasta galvaanisesta parista, ja se korroosio johtuu siitä, että toinen metalli luovuttaa elektronejaan ("uhrautuva anodi") toiselle, katodina toimivalle metallille. Anodi siis kuluu, mikä näkyy yleensä ensimmäisenä anodin pinnan muuttumisesta röpöiseksi. Ja tässä tulee jutun pointti: kahden galvaanisilta ominaisuuksiltaan erilaisen metallin välille ei synny sähköparia ilman jonkun elektrolyytin kosketusta molempiin metalleihin yhtä aikaa. 40 % rikkihappo varmasti toimisi elektrolyyttinä lyijyn ja kuparin liitoksessa, mutta siitä on aikaa jo parikymmentä vuotta, kun minulla oli viimemeksi autossa sellainen akku, jossa akkuneste lainehti ja loiski ympäriinsä.
Kupari voidaan joko hitsata lyijyyn, tai voidaan käyttää liitosvalua. Tai väliin voidaan laittaa pala lyijypronssia (tiedät varmaan liukulaakerit, niissä käytetään lyijyn ja kuparin lejeerinkiä). Ihan miten vaan. Suomesta löytyy useitakin firmoja, jotka suunnittelisivat liitoksen ja sen toteutustavan parissa kuukaudessa.
Ja jos vieläkin pelätään elektrolyytin pääsyä liitokseen, liitokset voidaan maalata, lakata, pinnoittaa ja mitä niitä on.
Kun olen tällainen laiska enkä viitsi nähdä vaivaa oppiakseni asioita, niin voisitko kertoa ihan omin sanoin "mitä tuhoa jalon ja epäjalon metallin yhteenliittäminen etenkin sähkövirran vielä kulkiessa liitoksen läpi tekee".
Galvaanisen sarjan määritys tietyissä olosuhteissa vaatii tarkkoja
mittauksia
Eli siis ongelmasi on akun lyijyisten napojen hapettuminen, kun niihin kytkeydytään todennäköisesti kuparisilla liittimillä? Ja haluaisit nyt siirtää tämän herkästi hapettuvan lyijy-kupari-liitoksen akun sisään, jossa sen hapettumia olisi paljon vaikeampi huoltaa? Oletko miettinyt, että kuinkahan kupari ja tuo liitos mahtaa käyttäytyä joutuessaan kosketuksiin akun sisällä olevan rikkihapon kanssa? Ehkä kuitenkin on parempi, että se liitos tehdään akun ulkopuolella, jossa se ei joudu kosketuksiin rikkihapon kanssa ja jossa sitä pystyy huoltamaankin.
Olet oikeassa. Tyhmäähän se olisi siirtää ongelmakohta sellaiseen paikkaan, missä sen hallinta olisi vaikeampaa.
Mukavaa että löytyi joku, joka tajusi mistä pohjimmiltaan oli kysymys.
kun puhut "Akun navoista", eli siis monikossa jolloin Akulla olisi vähintään kaksi tai useampi napaa. Käsittääkseni ainakin nisäkkäillä olisi vain yksi napa. Kompassi neulassa on kyllä kaksi napaa, jolloin voidaan puhua kaksi napaisuudesta. Ankkojen fysiologiasta en tiedä paljoakaan, mutta koska ankat ovat lintuja ja ne kuorituvat munasta, jolloin niillä ei varmaankaan ole napa nuoraa, josta jäisi napa jäljelle/muistoksi niin kuin meillä ihmisillä. Ja nyt väität että Akulla olisi kaksi napaa! Ota selvää tosi asioista ja tule vasta sitten kyselemään!
... on yhtys sana. Luve akuAnkkaa tarpeeksi, niin opit. Opi ensin putsaamaan napa nöyhtäsi ja tule vasta sitten mölisemään tiete sivuille.