Minkälaista energia-/tehomäärää tuottaisi esim 100 m^2 suuruonen vesialue vuorovesitehoa, jos vaihtelu olisi vaikka 4 m.
Miten iso meriala pitäisi olla Suomen sähköntarpeeseen: 15000 Mw ?
Miten iso meriala pitäisi olla Suomen sähköntarpeeseen: 15000 Mw ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
40 Watin lampun polttamiseen vuorokauden ympäri.
Eikö kukaan tosiaan osaa antaa edes suuruusluokka-arviointia ?
Ei olekaan niin yksinkertainen selvitettävä, ei riitä pinta-ala alkuunkaan virtaus ja vuorovenen vaihtelu ("putouskorkeus") on ainaski olennaisia. Kyllä sitä maailmalla tutkitaan ja on toimivia voimaloitakin esim Kanadassa.
Jossakin sanottiin, että puhutaan vuoroveden vaihteluista < 10m ennenkuin kannattaa.
Vuorovedellä on pyöritetty sahoja ja myllyjä.
Tuolta esim tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_power
Luultavasti tuon vesimassan potentiaalienergiasta ei saada kovinkaan korkiaa hyötysuhdetta.
Nythän on, vielä, keskusteltu vain patolaitoksista, vaan onhan niitä muitakin mahdollisuuksia.
Esim suuret padot joita pitäisi olla, tulevat kalliiksi, eli veden liikkeestä pitäisi se energia saada ulos.
E=m g h nyy= 400 000kg x 9,8 m/s2 x 1,8m x 0,5= 880 kJ= n. 1 kWh
400 tonnin paino noussee max 1,8m (puolet 4m:sta) kerroin vielä 0,9:lla, kun veden pinta ei voi tulla padon kummallakin puolella ihan samaksi. silloin virtaus loppuu. Hyötysuhde 0,5 on aika optimistinen.
Vuorovesi nousee vissiin 2x vuorokaudessa, eli vuorovesipumppu voisi toimia 4x/vrk. Energiaa voisi siis tulla max 4 kwh/ vrk. Kohta sitten tulee puolikuu ja tämäkin energia menetetään.
Aina voi kysyä käänteisesi saatuaa summittaisen vastauksen, saako esimerkiksi samalla energialla nostettu moisen massan. Elikkä 1kw nostaisi 400000kiloa 1,8m korkeuteen. Hevosvoima on noin 60 kiloa metrin korkeuteen sekunnissa. 400000/60=5882kw tehoa jos korkeuero olisi metri, nyt on suurempi
Minun laskuissa voi hyvinkin olla virhe, mutta en päässyt selostuksestasi jyvälle, missä virheeni on?
Taisit puuttua esittämääni nostokorkeuteen. Veden pinta nousee 4m. Silloin vesimassan painopiste nousee 2m. Veden liikuttelu vaatii korkeuseroa ja siksi nipistin 2m:stä vielä 10%. siitä sain k.o korkeuseron 1,8m.
Pot energiahan voitaisiin laskea myös käänteisesti pumpaustehosta.
P= V`x dp x hyötysuhde. = 400 m3/3600s x 18 kN/m2 x 0,5= 1 kW, mikä tuottaa tunnisa kilowattitunnin.
Pumpun akselitehoa laskettaessa jaetaan hyötysuhteella. Nyt kerroin koska hävikki pienentää saatavaa energiaa.
Kävin karsomassa sivuasi.
Siistin näköinen sekoittaja. Oli vain iso rupeli suhteessa akseliin. Mitä sinä sillä sekotat? Elikkä asiakkaasi sekottaa?
"Hevosvoima on noin 60 kiloa metrin korkeuteen sekunnissa"
75 kpm/s, jos oikein tarkkoja ollaan.
"400000/60=5882kw tehoa"
Siis 400000 kpm / 75 kpm/s = 5333 hevosvoimaa tekee kyseisen työn yhdessä sekunnissa. Jos annetaan 2 tuntia aikaa niin 1 hv riittää mainiosti. Energia on teho kertaa aika.
Ei 400 tonnia nyt niin mahdoton massa ole että tuhansia hevosvoimia tarvittaisiin jos aikaa on.
Alkuperäisen kysymykseen pohdintaa: Jos olisi kaksi patoallasta, joista toisen luukut avattaisiin aina vuoroveden ylimmällä kohdalla ja toisen alimmalla, niin saataisiin jatkuva vedenkorkeusero. Altaiden ja luukkujen koosta riippuisi kuinka paljon tehoa saataisiin keskimäärin ulos.
Siis paskaa. Lietesäiliöt alkavat olla noin 2000m3 kooltaan suurimmt, joita tiedän ovat 4500m3, niiden sekoittamiseen noita käytetään.. Valmistaamme sekoitinta pidetään parhaimpana, juuri hyvän potkurin ansiosta. Muiden valmistajien potkurit ovat pääasiassa "pellinpalat kiinni akselissa" tyyliin tehtyjä.
On helppo myydä parasta ja hinnassamme ei ole "paras" lisää, vaan on jopa halvimpia markkinoilla olevista.
Nyt aloin ihmettelemään missä on loput tonnit, kun tajusinkin että massaa onkin vain 400t.
On totta että hetkellinen tehon on suuri, kun aikaa venyttää olllaan pienissä lukemissä ja lisäksi olin ajatellut 100x100m vesialuetta 4m. paksusti, jonka tyhjentäminen parhaimmallani pumpulla veisi 13h. ja se tarvitsee tehoa noin 80-100hp, joten jonkun pitää laskuissanne olla väärin. Mutta tonnistot oliki vain 400t. jossa menee 10min, tuleeko siinä 12h keskiarvoksi vain 1,3hp.
Siinä tapauksessa energia riittäisi pyörittämään jotakin vajaan 4 kW vehjettä vuorokauden ympäri. Sellaiset 90 kWh siitä tulisi/vrk jos hyötysuhde olisi 100 %.