eli E = mc^2
toisaalta E = mgh
=> h = c^2 / g
Minkä korkeus toi h on tossa tapauksessa?
toisaalta E = mgh
=> h = c^2 / g
Minkä korkeus toi h on tossa tapauksessa?
c^2/g , mikä se on?
PauIiina
8207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ilmeisesti se korkeus, jossa massalla on yhtä suuri potentiaalienergia korkeutensa puolesta, kuin mitä kappaleen massassa on energiaa.
h on se korkeus nollatasosta jonka m-massaisella kappaleella pitää olla jotta sen potentiaalienergia vastaisi saman massan energiaa. Ihan epärealistinen olettamus että g olisi vakio siinä tapauksessa, kun h on aika mahtava.
g ei tosiaankaan ole vakio, kun mennään riittävän ylös maan pinnasta. Jossain korkeudessa avaruudessa
se on 0. g:tä kai käytetään kertoimena kun entinen voimakilogramman yksikko kilopondi (kp) muunnetaan N:si. Lujuusopissa usein
käytännön syistä g:n likiarvo 9,81m/s^2 muutetaan 10 m/s^2.
Entä sitten suhteellisuusteoria. Se on tosiaankin vain teoria. Onko sillä käytännön kanssa mitään tekemistä.
Tämä lienee asia jossa intelligenssikopleksi joutuu koetukselle jos siitä uskaltaa mielipiteitä esittää.
Miten voidaan inertiaalikoordinaatistosta käsin (maapallo) mitata johonkin tapahtumaan kuluva aika.
Tapahtumakoordinaatisto esim. avaruusalus liikkuu lähes valon nopeudella. Tällaislla nopeuksillahan vasta
esimerkiksi aikadilataatio esiintyy.
kuinkahan toi g esitetään h:n funktiona?
Käytännössä ongelmaksi tullee se että maapallo ei ole ainoa avaruudessa seilaava kappale. Mitäpä sillä vähäisellä maan vetovoimalla on merkitystä jos siellä kaukana on muita kappaleita joiden vetovoima on merkittävän suuruinen.
Periaatteessa g lienee kääntäen verrannollinen h:n neliöön niin että g putoaa neljännekseen maanpinnalla vallitsevaan arvoon nähden kun h kasvaa maapallon säteen (noin 6300km) suuruiseksi.
Sitten kun tutustut sellaiseen asiaan kuin pakonopeus, niin huomaat, että kappaletta ei voi viedä niin kauas maasta, että sillä olisi sama potentiaalienergia etäisyytensä puolesta kuin mitä on sen massalla.
Ilmeisesti jollakin todella massiivisella ja tiheällä kappaleella, kuten mustalla aukolla, tämä olisi kuitenkin ehkä teoriassa mahdollista, mutta ilmeisesti tässä pitäisi myös tehdä oletuksia siitä mitä mustanaukon tapahtumahorisontin takana tapahtuu, mikä on ainakin nykytietämyksen valossa pelkkää spekulointia?
Newtonin vetovoimalailla asia ratkeaa helposti.
g = GM/r^2 ja toisaalta maanpinnalla pätee g0 = GM/R^2, missä g0 = 9.8 m/s maapallolle, ja R on sen säde.
r:n paikalle on tässä sijoitettava R h, jossa h on korkeus maanpinnalta mitattuna, sillä Newtonin vetovoimalaki pätee ainoastaan massapallon ulkopuolella ja sen pinnalla, mutta pallon sisällä tilanne muuttuu.
Jakamalla nämä keskenään saadaan: g(h) = (g0*R^2)/(R h)^2