Ihmettely

Ensinnäkin, kysymyksessäsi on pieni virhe. Näemme noin 13 miljardin valovuoden päähän. Ja sen kauemmaksi emme voi nähdä senkään takia, että universumimme ikä on noin 13 miljardia vuotta. Jos näkisimme 14 miljardin valovuoden päässä olevan tähden tai galaksin, täytyisi sen olla universumiamme vanhempi, joka ei tietenkään ole mahdollista.

Puhutaan tunnetun maailmankaikeuden rajoista. Toisaalta noilla tunnetun maailmankaikkeuden rajaetäisyyksillä saadaan punasiirtymiä, jotka lähenevät arvoa 0.8 x valonnopeus. Tämän katsotaan yleensä tarkoittavan vastaavaa laajenemisnopeutta (ns. Hubblen vakio).

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Hubble_constant.JPG

Nykyinen arvio on, että jos/kun laajeneminen ylittää jossain etäisessä pisteessä valon nopeuden, ei sieltä ole enää mahdollista saada mitään tietoa. Valon oletetaan tällöin kulkevan kussakin osassa avaruutta paikallisen merkitsevän vetovoimakentän suhteen valon vakionopeudella c.

Lisäksi on huomattava, että käytännössä laajeneminen hidastaa (ja venyttää) suoraan valoa ja lopulta kokonaan pysäyttää sen etenemisen, jollei joistain massiivisista vetovoimakeskittymistä muuta johdu. Siis jos oletetaan, että materia on jokseenkin tasaisesti jakautunut avaruuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jostain etäisestä avaruuden kolkasta valo (informaatio) ei saavukkaan nopeudella c, vaan alhaisemmalla nopeudella c', joka putoaa nollaan, kun laajeneminen saavuttaa valon nopeuden.

Tällaisessa mallissa me siis asumme eräänlaisen laajenemiskuplan sisällä, jonka ulkopuolelta ei ole mahdollista saada informaatiota, koska valo pysähtyy (ts. materia laajenee nopeammin kuin valo etenee). Tässä mallissa myöskään paikallinen valon nopeus ei mitenkään rajoita jonkin kaukaisen pisteen paikallista nopeutta, vaan lähinnä sikäläinen valon nopeus.