Pitikö muinaissuomalaiset arjalaisia orjinaan. Sama etymologia? Myös germaanikielten slave = slaavit. Arabian sanasta saqalibah latinaan esclavo....Mikä kansa oli saqalibah? Slaaveja?
Orja = arjalainen
Slave,
11956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pelkäänpä pahoin, ettei päätelmissäsi ole häntää sen enempää kuin päätäkään.
Arjalainen on alun perin merkinnyt iranilaista (= persialaista), joten voisit varmaankin yhtä hyvin esittää arjalaisen merkitsevän samaa kuin inarilainen. Tai vaikka samaa kuin karjalainen.
Arjalaisia kieliä puhuttiin rooman aikana myös etelä venäjällä
kirjoittaneista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus#Etymologia
Olisikohan asialla ollut itse
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
???
Orja-sanaa on useissa yhteyksissä selitetty vanhaksi indoeurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi, jonka vastineeksi on esitetty mm. avestan airiia- 'arjalainen'. Selitystä on pidetty merkityksen kannalta arvelluttavana, sillä arjalaiset ovat olleet ylhäistä väkeä, orjien vastakohta. On kuitenkin mahdollista ajatella että arjalaista merkitsevä sana olisi tullut orjan nimitykseksi tilanteessa, jolloin itseään omakielisellä nimellään arjalaisiksi kutsuvia olisi joutunut jonkin toisen kansan sotavangeiksi.
Sanalle on annettu toisenkinlainen indoeurooppalainen lainaselitys: *orja juontuu indoeurooppalaisesta sanavartalosta *worgo- joka on tarkoittanut työntekijää. Indoeurooppalaisen kantakielen *werg- on ilmeisesti samaa kantaa, ja siitä on kehittynyt mm. nykyenglannin "work" ja "urge".
Tietolähteitä:
Nykysuomen etymologinen sanakirja
www.etymonline.com
Etymologioisssa on se jännittävää, että niissä on todennettava 3 perustekijää, joiden kaikkien pitää "natsata": 1) ajoitus (so. pitää olla osoitettavissa jokin historiallinen tilanne, jossa sana on lainautunut), 2) äännelaillisuus ja 3) semanttinen (merkitysopillinen) yhteys, joka pitää olla, vaikka se nykyihmisestä näyttäisi kuinkakin oudolta - tähän auttaa mm. kulttuuriantroppologia ja sosiologia.
"Orja" on melko pätevästi osoitettu indoeurooppalaiseksi lainaksi. Sen taustalla on juuri sama "ihmistä" tarkoittava sana kuin esim. nykyisessä termissä "arjalaiset". Sen sijaan sen semantiikka näyttää aluksi ongelmalliseslta. "Orja" nimittäin tarkoittaa etymologisessa katsannossa SU-kielissä palkattua, "paskaduuneja" hoitavia köyhiä ulkomaalaisia. Sanan korvasi suomessa "renki" aikojen kuluessa. Mutta tuo palkkapaimenen terkoite on olemassa KAIKISSA SU-kielissä historiallisesti.
Asiaan voi tutustua teoksessa Uralisches Etymologisches Wörterbuch, joka on alan laajin esitys SU-kielissä.
Ajoitus taas on siinä mielenkiintoinen, että sen on täytynyt lainautua noin ajalla 4 000 e.Kr., kun SU-kielet vielä muodostivat edes jossain määrin sisäisesti ymmärrettävän muurekompleksin.
Lyhyesti: Indoeurooppalaiset landekerjäläiset tulivat ruokapulassaan tekemään halvalla "tylsiä" töitä pohjoisen suomalais-ugrilaisille, hyvinvoiville, ihmisille. Nämä "orjat" eivät olleet omaisuutta, ja näin oli Heerodotoksen mukaan vielä ainakin 400 -luvulla e.Kr.
Olen pohtinut joskus sanojan orja ja ori mahdolista yhtäläisyyttä. Orihan on vahva työntekijä. Ongelmaksi on kylläkin noussut nimi Orivesi, joka ei oikein työntekijään tunnu liittyvän.
Onhan myöskin sukunimi Orimus, tosin lieneekö se saanut alkunsa talosta, jossa on ollut ori-hevonen.
Ruotsia puhuvan väestönosan suustahan suomenkielinen rahvas on moniaita nimiä tempaissut, ilman että merkitys olisi siirtynyt kielestä toiseen. Kunhan vain on vähän samalta kuulostanut...
Jospa tuon sinun Orivetesi pitäisikin olla Airovesi (airo = åra)?
Voidaanko airon akselia kutsua hankaintapiksi?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksel_Airo
Jätetään kuitenkin pohtimatta, onko Orivedellä ollut koskaan kaleeriorjia!
Ainakin Savon maaseudulla on käytetty tätä nimitystä ylenpalttisesti naisten perässä juoksevista miehistä :-).
Orja-sanan muoto olisi voinut olla alunperin oria. Näissä tämän tyyppisissä sanoissa lopun i muuttuu puhekielessä j:ksi. Kuten Kangasalan Vatiala on kansan puheessa Vatjala.
Ia-loppuiset sanathan ovat yleensä paikan nimiä, joten nimitys voisi olla lähtöisin Oria-nimisestä paikasta ja orjalla olisi tarkoitettu Orian asukasta. Muoto on lähellä nimeä Arja tai Aria.
Savossa sanotaan tilapäistä palkattua renkiä tai apumiestä edelleen kasakaksi kuten Wikipedia-lähteessä oli mainittu. Mistähän moinen? Kasakathan yleensä, ainakin omassa perinteessään, esitetään ylpeinä, itsenäisinä ja kaikkea muuta kuin apureina. Tosin taisivat auttaa tsaareja rajavartijoina mongoleja vastaan, joten olisiko tuo lainautunut niin kaukaa?