Tapahtuuko maailmankaikkeudessa mitään todella vain sattumalta? Monien asioiden yhteisvaikutusta ja niistä seurannutta tapahtumaa emme kykyne ennustamaan, mutta voimmeko todistaa sen olevan vain sattumaa?
Otetaan esimerkki puusta, puusta pudonnut lehti näyttää olevan aivan sattumanvaraisesti toisten lehtien seassa, näin ei ehkä olekaan.
Lehden sijainti puussa, lehden fysikaalinen rakenne/muoto, väliaineen virtaukset, Maan vetovoima, mahdolliset törmäilyt alempiin oksiin ja lehtiin ym, määrittelevät lehden tarkan sijainnin Maan pinnalla, lehti on maassa aina tarkalleen oikealla paikalla. Tapahtumien ketju jotka vaikuttavat kyseisen lehden putoamiseen tiettyyn paikkaan, voidaan johdatella tuntematomasta historiasta, aina puun varhaisemmasta es-iisistä asti, ja vieläkin pidemmältä, alkuräjähdyksestä asti.
Kyseisellä asialla ei tietenkään ole kovin paljon merkitystä ihmisen elämässä, koska emme voi kuitenkaan koskaan ennustaa monimutkaisia tapahtumia, jotka johtuvat monista tuntemattomista asioista.
Tämä menee ehkä filosofian puolelle, voiko ihminen vaikuttaa tapahtumien kulkuun?
onko ajatuksemme determinismistä siten, että mitä tahansa yritämmekin toteuttaa johtuu se aina meidän tai jonkun muun aikaisemmista ajatuksesta tai teosta? uskon itse että näin on.
Jos vaikka yritän omalla tahdolla liikuttaa autoa siten että todistaisin oman tahdon olemassaoloa, niin silloin autoan liikuttamiseen asallistuisi myös yleinen käsitys omasta tahdosta, jos ajelen vain umpimähkään sinne sun tänne niin ajeluun vaikuttaa aina joko maantie tai tien laidalla oleva puu, tai muu vastaava, jos päätän pysähtyä ilman syytä niin sekin on syy pysähtymiseen, mitään ei näköjään tapahdu maanteilläkään sattumalta.
Siispä alkuun, tunteeko fysiikka jotain tapahtumaketjua, jonka voi todistaa pelkäksi sattumaksi?
Otetaan esimerkki puusta, puusta pudonnut lehti näyttää olevan aivan sattumanvaraisesti toisten lehtien seassa, näin ei ehkä olekaan.
Lehden sijainti puussa, lehden fysikaalinen rakenne/muoto, väliaineen virtaukset, Maan vetovoima, mahdolliset törmäilyt alempiin oksiin ja lehtiin ym, määrittelevät lehden tarkan sijainnin Maan pinnalla, lehti on maassa aina tarkalleen oikealla paikalla. Tapahtumien ketju jotka vaikuttavat kyseisen lehden putoamiseen tiettyyn paikkaan, voidaan johdatella tuntematomasta historiasta, aina puun varhaisemmasta es-iisistä asti, ja vieläkin pidemmältä, alkuräjähdyksestä asti.
Kyseisellä asialla ei tietenkään ole kovin paljon merkitystä ihmisen elämässä, koska emme voi kuitenkaan koskaan ennustaa monimutkaisia tapahtumia, jotka johtuvat monista tuntemattomista asioista.
Tämä menee ehkä filosofian puolelle, voiko ihminen vaikuttaa tapahtumien kulkuun?
onko ajatuksemme determinismistä siten, että mitä tahansa yritämmekin toteuttaa johtuu se aina meidän tai jonkun muun aikaisemmista ajatuksesta tai teosta? uskon itse että näin on.
Jos vaikka yritän omalla tahdolla liikuttaa autoa siten että todistaisin oman tahdon olemassaoloa, niin silloin autoan liikuttamiseen asallistuisi myös yleinen käsitys omasta tahdosta, jos ajelen vain umpimähkään sinne sun tänne niin ajeluun vaikuttaa aina joko maantie tai tien laidalla oleva puu, tai muu vastaava, jos päätän pysähtyä ilman syytä niin sekin on syy pysähtymiseen, mitään ei näköjään tapahdu maanteilläkään sattumalta.
Siispä alkuun, tunteeko fysiikka jotain tapahtumaketjua, jonka voi todistaa pelkäksi sattumaksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei mitään määräytynyttä tapahtumista ole olemassakaan.
Se että asioilla ei olisi mitään tarkoitusta ei tarkoita sitä että se on sattumaa, lehti tippuu puusta tai puu voi palaa sitä ennen, tai mitä lehdelle ikinä tapahtukaan, määräytyy aina jostain.
Kaiken alun alun alku johtuu myös jostain, epäilemättä maailmankaikkeuteen pitää voida kirjata se ensimmäinen tapahtuma josta kaikki johtuu.
Tuntuu todella siltä että ihminen saa ajatusten voimalla asoita tapahtumaan, menen huomenna töihin, nyt menen nukkumaan jne, taitaa kuitenkin olla vain niin, että maailmassa on jotkut pakolliset tapahtumat todennäköisempiä kuin toiset, siitä kysymys! todennäköisemmin puun lehti putoaa syksyllä keltaisena maahan kuin meteori törmää siihen, todennäköisemmin menen huomenna töihin kuin ajan auton alle jne, mistä kaikesta tämä rakenne ihmisen kohdalla johtuu, että voi arvata menevänsä nukkumaan ja töihin huomen aamulla, ihminen osaa laskea vain todennäköisyyksiä, ei koskaan voi varmaan tietää.
Tämän kysymyksen voisi esittää myös toisin. Seuraako, jos kaikki fysikaaliset lainalaisuudet otetaan huomioon, että kaikille tapahtumille on vain yksi mahdollinen vaihtoehto tapahtua.
Vai tullaanko lopulta kvanttimekaaniseen tulkintaan, että kaikki mahdollinen tapahtuu jossain mielessä. Näitä miettimällä ei kyllä kovin pitkälle ikinä pääse niin, että keskustelussa olisi enää mitään mieltä :P
Kyllä asia on niin mielestäni, eikö sitä ole kovin vaikea ymmärtää, kaaos ei ole kaaos vaan tiukkaakin tiukempi järjestys.
enustaminen on mahdotonta.
Totta! mutta on asioita joista ei vetoja lähtisi lyömään, maailma on kaikessa deterninismissään enimmäkseen äärimmäisen järjestäytynyt, Maapallo jatkaa radallaan suurella todennäköisyydellä, lottopalloilla luodaan taas tarkoituksellista epäjärjetystä, sinällään kaikki epäjärjestyskin on järjetystä, jota ihminen ei vain kykene näkemään, tai tällä epäjärjetys järjetyksellä
on erittäin vähän laskennallisia todennäköisyyksiä, jotka vaikuttavat huonoon ennustettavuuteen.
asiaa on paljonkin miettitty ja kehitetty oikein
teoriakin, kaaosteoria.
http://www.luonnontiede.argumentti.fi/kaaosteoria_kompleksisuus.php?id=27
Kaaosteoria sopii selvästi paremmin uskonnollisiin maailmankäsityksiin kuin puhtaasti deterministinen maailmankuva.
Asia on täsmälleen päinvastoin! Luitko tuon edellisen viestin linkin? Sinänsä olen sitä mieltä, että uskonto tulee pitää täysin erillään fysiikasta.
Joo olen tosissani ja olen sitä mieltä että deterministinen epävapaa tahto ei sovi ainakaan niihin testametteihin millään ilveellä, eikö raamatun uskon yksi peruskäsite ole juuri valinta hyvän ja pahan välillä, tuntuu siltä että kaaosteoriaan saa sen jumalan helpommin ympättyä;)
Kaikki on yhtä rinnakkaista kausaaliketjua alkuräjähdyksestä asti tai jopa edeltävistä universumeista, jotka vaikuttivat tämän versumin alkuehtoihin. Maailmassa ja sen tapahtumissa ei fysiikassa ole mitään satunnaista vaan maailma toimii kuin suuri soluautomaatti luonnonlakien määräämänä "koneena". Ihminen ajatuksineenkin on tämän koneen osa, eli ihmisellä ei ollut toista mahdollisuutta jota kannattaisi itkeä. Tapahtui yksi ja ainut mahdollinen vaihtoehto, kuten kaikelle tapahtumiselle. Kaikella on syyt ja seuraukset, muuten puhutaan yliluonnollisesta. Puhtaasta sattumasta ei saada tilastollisuutta tai toistettavuutta joka on luonnontieteen perusta, ilman sitä ei olisi tiedettä joka perustuu juuri kokeiden toistettavuuteen. On siis vain kausaali determinismi tai muuten olisi päätön sekasotku jossa ei olisi mitään tolkkua.
Tapahtumat ovat järjestäytyneet determititisessä maailmassa tällä hetkellä sellaisiksi että järjetelmään on tullut valtavasti toistoa ja kertausta, tämä ei tarkoita ettäkö determitismi olisi vähentynyt, vaan järjestelmä pakottaa jonkin osaalueen kulkemaan jotain tiettyä reittiä, näin voi yksinkertaisesti tapahtua esim, elämän synnysssä.
Ihmisen rakentamt maantiet ovat tästä yksi esimerkki, maantiet pakottavat niissä liikkuvat liikkumaan tietyllä tavalla, tällöin myös niissä liikkuvien liikkeiden ennustaminen helpottuu todennäköisyyden ollessa suurempi kuin ilman maanteitä, determitismi ei kärsi tästä lainkaan vaan päinvastoin jopa lisääntyy entisestään?
Voidaanko katsoa että ne muutamat määrävät lunnon lait ovat deternitismiä ja että determinismi luo järjestystä? järjestyksellä tarkoiten sitä että tapahtumien todennäköisyys kasvaa ainakin jostain perpektiivistä katsottuna.
Myös kaaos on deterministisen järjestelmän ominaisuus. Epätäydellisen havainnoijan epätäydelliset mittaukset antavat aina puutteellista tietoa muuten täysin deterministisen systeemin tilasta. Mitä enempi muuttujia sitä enempi myös kaaosta ajan kuluessa.
Minusta näyttää että kaaos on vähentynyt vaikka se onkin deternitismin osa. Aurinkokunnat ja planeetat kiertävät nykyään aika sopuisasti ratojaan, toki supernovaa voidaan pitää melkoisena kaaoksena.
Ihmiskehon tai muun vastaava elonkemia on muuta kuin kaaosta, siis enemmänkin järjestelmällisyyttä, joka on mielestäni juuri deterninismin ominaisuus, esim, vetovoima on puhdas ja selkeä deterninisminen ominaisuus.
Maapallon pinalla on hyvin paljo erilaista taphtumaa jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa, voisi luulla että kaaos.
Ihminen on pyrkinyt järjetelmään, järjetelmiin, siitä on osoituksena lähes kaikki tekemät, ajatellaan nykypäivää, järjetelmä on menossa orvellilaiseen tiukkaan valvontaan joka perustuu nyky tekniikkaan, väitän että tämän järjetelmän mahdollisuus on deterninismin ominaisuuden, kaaos vähenee, tapahtumat ovat staattisia, lopputuloksena on entistä vähemmän mutta ensitä voimakkaammin toisiinsa vaikuttavia tapahtumia.
Väliaikain kaaos voi olla se hyvin luova tekijä kaikissa järjestelmissä, uusi kaaos synnyttää uusia muotoja, sodatkin ovat olleet välttämättömiä,, siis se feeniks on .