Jos kieli on väline,

niin mikä on moraalisen lauselman välineellinen tarkoitus? Ja merkitys on siis se lauselma itse, mutta mikä on merkityksen tarkoitus moraalisessa lauselmassa?
12666
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

sivuillasi, olet lahjakas.

Filosofia toimii vain filosofian viitekehyksen sisällä niinkuin tiedät. Omaan kysymykseesi voit vastata vain siitä viitekehyksestä. Muuten lauseellasi ei ole mitään merkitystä.

Tai sitten voi vastata ruusu on ruusu on ruusu.

Lauseesi toimii kielen metatasolla. Ja siinä se vaara sitten onkin. Keksitkö/huomaatko?

Äänestä
  • että kieli sisältää tarkoitukset, niin sitten en ymmärrä mitä tarkoitat.

    Minä tarkoitan sitä, että ihmisellä eli subjektilla on tahto, joka voi sitten käyttää välineitä johonkin mitä tämä subjekti sitten tavoittelee. Tällä tavalla ajateltuna kielenkäyttötapoja on monia, siten voidaan myös kysyä, mitä tarkoituksia me pyrimme toteuttamaan kun kommunikoimme muitten kanssa ja kerromme omia käsityksiä moraalista. Eli tältä pohjalta kysymys siitä mikä on normatiivista ja mikä ei, on vaikeampi ymmärtää, kun kaikki kielelliset ilmaisut ovat tahdon pyrkimyksiä johonkin.

    Äänestä

  • Aleksi kirjoitti:

    että kieli sisältää tarkoitukset, niin sitten en ymmärrä mitä tarkoitat.

    Minä tarkoitan sitä, että ihmisellä eli subjektilla on tahto, joka voi sitten käyttää välineitä johonkin mitä tämä subjekti sitten tavoittelee. Tällä tavalla ajateltuna kielenkäyttötapoja on monia, siten voidaan myös kysyä, mitä tarkoituksia me pyrimme toteuttamaan kun kommunikoimme muitten kanssa ja kerromme omia käsityksiä moraalista. Eli tältä pohjalta kysymys siitä mikä on normatiivista ja mikä ei, on vaikeampi ymmärtää, kun kaikki kielelliset ilmaisut ovat tahdon pyrkimyksiä johonkin.

    vältän puhumista filosofian viitekehyksestä kysyn, koska asia on kiinnostava ja olen sitä itsekin paljon miettinyt, tarkoitatko että mikäli tahdomme ilmaista jotakin saadaksemme jotakin niin lauseet argh ugh pogh ja haluan leivän ovat samanarvoisia? Eli kielelliset pyrkimykset ovat tahdon pyrkimyksiä?

    Jos käsitän sinut väärin korjaa tai oikaise.
    Kielessä ei ole merkityksiä eikä moraalia.

    Tarkoitatko myös että eläinten tapa konmmunikoida voisi olla tahdon pyrkimys?

    Mielestäni kielen käytössä on useampi taso vaikka niin että on tämä tahdon pyrkimys johonkin ja sitten metataso jossa ei vältämättä pyritä mihinkään vaan käytetään kieltä sosiaalisena välineenä?

    Joudun miettimään kieltä käytäytymisen välineenä ja siitä näkökulmasta.

    Olisi kiintoisaa jos vastaisit vaikka sitten toisesta näkökulmasta.

    Äänestä

  • Plato kirjoitti:

    vältän puhumista filosofian viitekehyksestä kysyn, koska asia on kiinnostava ja olen sitä itsekin paljon miettinyt, tarkoitatko että mikäli tahdomme ilmaista jotakin saadaksemme jotakin niin lauseet argh ugh pogh ja haluan leivän ovat samanarvoisia? Eli kielelliset pyrkimykset ovat tahdon pyrkimyksiä?

    Jos käsitän sinut väärin korjaa tai oikaise.
    Kielessä ei ole merkityksiä eikä moraalia.

    Tarkoitatko myös että eläinten tapa konmmunikoida voisi olla tahdon pyrkimys?

    Mielestäni kielen käytössä on useampi taso vaikka niin että on tämä tahdon pyrkimys johonkin ja sitten metataso jossa ei vältämättä pyritä mihinkään vaan käytetään kieltä sosiaalisena välineenä?

    Joudun miettimään kieltä käytäytymisen välineenä ja siitä näkökulmasta.

    Olisi kiintoisaa jos vastaisit vaikka sitten toisesta näkökulmasta.

    "Tarkoitatko myös että eläinten tapa konmmunikoida voisi olla tahdon pyrkimys?"

    Vastaustani ei pyydetty, mutta vastaanpa kuitenkin ;-) Eläinten kommunikointi liittyy tietysti tahdon pyrkimyksiin siinä missä ihmistenkin. Mikä muukaan ne voisi saada kommunikoimaan?

    Joku tietysti vastaa taas, että eläimillä ei ole tahtoa, johon vastaan jo valmiiksi, että siinä tapauksessa ei ihmisilläkään ole.

    Äänestä

  • Plato kirjoitti:

    vältän puhumista filosofian viitekehyksestä kysyn, koska asia on kiinnostava ja olen sitä itsekin paljon miettinyt, tarkoitatko että mikäli tahdomme ilmaista jotakin saadaksemme jotakin niin lauseet argh ugh pogh ja haluan leivän ovat samanarvoisia? Eli kielelliset pyrkimykset ovat tahdon pyrkimyksiä?

    Jos käsitän sinut väärin korjaa tai oikaise.
    Kielessä ei ole merkityksiä eikä moraalia.

    Tarkoitatko myös että eläinten tapa konmmunikoida voisi olla tahdon pyrkimys?

    Mielestäni kielen käytössä on useampi taso vaikka niin että on tämä tahdon pyrkimys johonkin ja sitten metataso jossa ei vältämättä pyritä mihinkään vaan käytetään kieltä sosiaalisena välineenä?

    Joudun miettimään kieltä käytäytymisen välineenä ja siitä näkökulmasta.

    Olisi kiintoisaa jos vastaisit vaikka sitten toisesta näkökulmasta.

    Wittgenstein sanoo, "merkitys on sanan käyttö kielessä". Sitten ajattelu = kieli. Merkitys on siis jotain epätodellista, jonkin toiminnan tulos, kun taas toiminta itsessään on eli puhuminen on sen käyttö. Opimme sanan merkityksen sen käytön kautta, sitä kautta meille syntyy ajatus, vaikka siivoamisesta. Sitten kun joku sanoo sanan siivoaminen, niin me ymmärrämme mihin tällä viitataan. Niin kai tässä ymmärtämisessä on kyse siitä, että kummallakin kommunikoijalla on sama tieto siitä mihin asiaan kyseinen kielen sana viittaa? Kun puhutaan merkityksistä, niin silloin kai tarkoituksena on kuvata käyttöä eli tarkoitusta? Kyllähän asioilla, jotka eivät ole kielellisiä on merkityksiä. Esim. jos lyöt toista, niin tämä ymmärtää sen jollain tavalla kommunikatiivisessa mielessä, sitten sitä vain aletaan kutsua lyömiseksi. No merkitykset ymmärretään vain ajattelulla, joka on siis yhtä kuin kieli. Ajattelu siis luo jotain "kiinteitä" merkityksiä eli kommunikoinnin tapoja mieleen?

    Miten se tahto sitten tähän sopii? Summaten siis tarkoitus on tahdon ilmaisu ja merkitykset ovat viittauksia edeltäviin kokemuksiin. Tässä kuitenkin on jotain vialla, koska ilmaisut ja merkitykset eivät kerro yhtään mitään tahdosta. Mikä se tahto sitten on? Eihän ajattelu voi olla tahdon väline, vaan se on jotenkin kiinteä osa tätä tahtoa.

    Äänestä

  • Aleksi kirjoitti:

    Wittgenstein sanoo, "merkitys on sanan käyttö kielessä". Sitten ajattelu = kieli. Merkitys on siis jotain epätodellista, jonkin toiminnan tulos, kun taas toiminta itsessään on eli puhuminen on sen käyttö. Opimme sanan merkityksen sen käytön kautta, sitä kautta meille syntyy ajatus, vaikka siivoamisesta. Sitten kun joku sanoo sanan siivoaminen, niin me ymmärrämme mihin tällä viitataan. Niin kai tässä ymmärtämisessä on kyse siitä, että kummallakin kommunikoijalla on sama tieto siitä mihin asiaan kyseinen kielen sana viittaa? Kun puhutaan merkityksistä, niin silloin kai tarkoituksena on kuvata käyttöä eli tarkoitusta? Kyllähän asioilla, jotka eivät ole kielellisiä on merkityksiä. Esim. jos lyöt toista, niin tämä ymmärtää sen jollain tavalla kommunikatiivisessa mielessä, sitten sitä vain aletaan kutsua lyömiseksi. No merkitykset ymmärretään vain ajattelulla, joka on siis yhtä kuin kieli. Ajattelu siis luo jotain "kiinteitä" merkityksiä eli kommunikoinnin tapoja mieleen?

    Miten se tahto sitten tähän sopii? Summaten siis tarkoitus on tahdon ilmaisu ja merkitykset ovat viittauksia edeltäviin kokemuksiin. Tässä kuitenkin on jotain vialla, koska ilmaisut ja merkitykset eivät kerro yhtään mitään tahdosta. Mikä se tahto sitten on? Eihän ajattelu voi olla tahdon väline, vaan se on jotenkin kiinteä osa tätä tahtoa.

    noin minäkin sen hahmotan. Wittgensteinin mukaan mitään muuta merkitystä ei olekaan kuin sanan käyttö ja juuri vain se yksi lause joka sanotaan, muut merkitykset ovat triviaaleja ja tapahtuvat ihmisen päässä.

    No onhan sitten vaikka kieli vallan välineenä. Kieli ravinnon saannin välineenä jne.Ja kieli sosiaalisena välineenä jne.

    Ja ajattelu on väline.Vaikka maailmankuvan ymmärtämisen väline jos ymmärrys saadaan kielen avulla, jos tahdotaan ymmärtää maailmaa kielen ja ajattelun kautta?

    Puheella ei ole mitään funktiota ellei sen käyttöön ole motiivia(hengissä säilyminen tai käsitteellisten asioiden ilmaiseminen).

    Vähän on epätäsmällistä vielä tämä hamottelu.

    Äänestä

postmoderni juttu :) ?

Äänestä
  • en hirveästi ole lukenut mitään postmodernismista.

    Äänestä

Kieli on kommunikoinnin väline. Moraalisten lauselmien, ihan kuten muunkin kommunikoinnin tarkoitus on vaikuttaa muihin toimijoihin. Näin siis ainakin teoriassa. Käytännön tasolla asia menee monimutkaisemmaksi, koska asioiden sanomisella on usein vaikutusta myös sanojaan itseensä ja niin edespäin.

En sitten tiedä mitä "välineellinen tarkoitus" voisi tarkoittaa. "Merkityksen tarkoitus" saattaisi olla vaikkapa se, että kommunikointi yli päätään on mahdollista. Jos nyt sitten oletamme, että maailmankaikkeudella ylipäätään on tarkoituksia/tarkoituksensa...

Onko koko asialla mitään merkitystä? Asiat on helpompi tajuta, jos niistä puhuu selkokielellä, sen olen huomannut.

Äänestä

kiva jos käsittelisit aihetta vähän laajemmin, kun kerran laitoit avuksen.

"merkityksen tarkoitus moraalisessa lauselmassa"

Selitäpäs vähän enemmän.

Äänestä
  • että mitä tarkoituksia moraalisilla merkityksillä on. Mutta kyseessähän on kuitenkin selkeä käsitesekaannus. Jos merkitys syntyy tarkoituksen kautta, niin miten voisin enää erotella tarkoitusta siitä merkityksestä? Nyt olen vain enemmän sekaisin koko asiasta, joten luulenpa että en voi asiaa mitenkään selkeyttää.

    Äänestä

...virus.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Aleksi kirjoitti:

niin mikä on moraalisen lauselman välineellinen tarkoitus? Ja merkitys on siis se lauselma itse, mutta mikä on merkityksen tarkoitus moraalisessa lauselmassa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu