Ääntyykö sanan "land" d-kirjain soinnittomana (t) vai soinnillisena (d)? Esimerkiksi saksassa ja hollannissa tuo d äännettäisiin t:nä. Onko suomen- ja riikinruotsissa eroja tämän asian suhteen?
Ruotsin ääntämys
ihmettelijä--
3192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kansallislaulumme alkuperäissanoitus (J. L. Runeberg) kuuluu tietääkseni seuraavasti:
”Vårt land, vårt land, vårt fosterland...”
Kyllä meidän ruotsinkielisemme sen d-äänteen selvästi soinnillisena laulavat! Meistä suomenkielisistä (ja varsinkaan itsestäni) en mene sanomaan juuta enkä jaata.
Ruotsinruotsalaisten loppu-d on toki soinnillinen myös. Saksa ja hollanti ovat sitten oma lukunsa.
Mainittakoon tässä yhteydessä vielä venäläiset ja heidän votkansa: vaikka sana kirjoitetaan водка ja д on periaatteessa soinnillinen äänne, lausuu venäläinen tuon lempisanansa muodossa ”votka” (paino ensimmäisellä tavulla). Niin lausun minäkin ja niin soisin sen myös suomeksi kirjoitettavan!
Водка on diminutiivimuoto sanasta вода, joka tarkoittaa vettä. ”Pikkuvesi” siis. Tässä sanassa д ääntyykin sitten soinnillisena: ”vada” (paino jälkimmäisellä tavulla, jolloin ensimmäinen o:kin ääntyy a:na).
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=838
Tästäpä tulevatkin mieleeni ruotsin lant-alkuiset yhdyssanat, kuten lantbruk (maanviljelys) ja lantdag (valtiopäivät). Pitääköhän siihen äännettäessä väkisin vääntää tuo t väliin, vai saako käydä samaan tapaan kuin suomen sanoissa ruoan, onpa, sillekin yms, eli että ääntämys mukautuu (lihallisen) kielen mahdollisuuksiin?
Kyllä lihallinen kieli taipuu tuohon, kun vähän harjoittelee. Se on sama juttu kuin ns. kädentaitojen kanssa.