Onko niin että nykyään avioparilla on omat henkilökohtaiset tilinsä eikä yhteistä?
Mitä omalta tililtäsi olet valmis maksamaan ja mitä et?
Mitä omalta tililtäsi olet valmis maksamaan ja mitä et?
Mun tili ja sun tili
...
34180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Meillä on omat tilit, joilta maksetaan omat menot. Lisäksi on yhteinen tili, jolta maksetaan asuinkulut, ruokakulut ja lasten menot.
Kun vaimosi ostaa ruokaa perheelle, hän veloittaa siis yhteistä tiliänne, mutta suklaansa maksakoon omalta tililtään? Entä jos lapset haluavat osan suklaasta, miten toimitte?
eli ruokaa. Mikä oli pointtisi?
Suklaa ei ole ruokaa, vaan tarpeeton lohduke ja nautinnon korvike.
Pointtiani voit miettiä ihan ajatuksella. Jos viitsit vaivautua.
...on omat ja yhteiset tilit.
Vaimolla on kaikki oikeudet jokaisen omien ja yhteisten tilien vapaaseen käyttämiseen.
Mä en puutu millään tavalla meidän talouden rahaliikenteeseen, enkä tiedä siitä mitään muuta ku sen että jonnekin rahat katoaa. Sanouduin irti laskujen maksamisesta yms. noin puolitoista vuotta sitten, kun alkoi siinä määrin vituttaa....
aviopareilla, vaan myöskin avopareilla voipi olla noin. Riippuen vähän tilanteesta, ehkä kaikkein selkeintä on juuri silloin, kun kummallakin on omat tilinsä, ja sitten se yhteinen tili yhteisiin menoihin (ei välttämätön, mutta ehkä selkeintä noin). Näin kumpainenkin saa käyttää, tai olla käyttämättä ylimääräisiä rahojaan huoletta.
omat tilit. En enää ikinä maksele toisen hoitoja...
oo yhteisen tilin ihmisiä, sillä en haluu olla kenellekään tilivelvollinen menoistani.
No, okei voisi olla yhteinen tili asuinkustannuksia varten, mutta siinäpä se.
yksi talous, yksi tili.
Onhan se itsenäistä ja tasa-arvoista, että molemmat hallitsevat omaa talouttaan, ei siitä poikkipuolista sanaa.
Mun mielestä se vain on ristiriidassa sen yhteisen elämän syvimmän ajatuksen kanssa. Kun molemmat laittavat samaan kassaan ja ottavat samasta kassasta, elämä on yhteistä siltäkin osin. Ei ole erikseen mun talous, sun talous ja yhteinen talous. Eihän jääkaappiakaan jaeta mun hyllyyn, sun hyllyyn ja yhteiseen hyllyyn (vaikka olen kyllä kuullut sellaisestakin perheestä, jolla oli kaikille oma osasto jääkaapissa).
Ei avioliitossa ainakaan kuuluisi olla enää mitään "sun rahoja" ja "mun rahoja".
Olen sitä mieltä että avioliitossa rahat ovat yhteisiä.
on omat tilit ja hyvin on toiminu.
omat tilit. Kumpikin maksaa omat ostoksensa. Bensan maksaa se joka tankkaa auton ja ruoan, laajakaistan, auton vakuutuksen, - käyttömaksun, kotiin tarvittavat maksan itse.
luopua vaikka kaikista pankkitileistäni ja luottaa meidän yksikön raha-asiat mieheni käsiin ja ohjata omat tulonikin hänen tililleen, koska mä en ole kiinnostunut raha-asioiden hoitamisesta, enkä laskujen maksusta, ostoksilla käymisestä, enkä ylipäänsä mistään missä raha liikkuu. Mä sisäisesti toivon, että joskus jos mä jonkun miehen kanssa kimppaan menen, niin että se tosiaan jaksaa maksella laskuja, käydä kaupassa ja vähän katsoa mihin sitä rahaa oikein menee.
Se, että yksin ollessa on pakko hoitaa yksin raha-asioita, on yksi huonoimpia puolia sinkkuudessa.
meillä on vaan yhteistä rahaa.
mu yhes käytetään kummanki rahat yhteisiin menoihin..ei me laskeskella kumpi makso enempi..=o)
meil vois olla iha yhtä hyvi yhteinenki tili, mut ollaa vaa totutun tavan vuoks pietty omat..
=o7
Eipähän tarvitse selitellä menojaan. Sitä paitsi monilla pariskunnilla on monista yhdistävistä tekijöistä huolimatta erilainen suhtautuminen rahaan. Jos toinen tienaa ja toinen tuhlaa, tahtoo tulla riitaa. Kun on eri tilit, niin ei tarvitse selitellä puolin eikä toisin, onko 100€:n ravintolailta hyödyttömämpi kuin 100€ mekko, jota käytetään kerran.
Sitäpaitsi erilliset tilit eivät poissulje pois tasattua elintasoa, jota minäkin lämpimästi kannatan.
Miksi vertaat satasen mekkoa satasen ravintolailtaan?
Eikö yhteisestä kassasta voisi molemmat maksaa?
Miksi et halua selitellä menojasi vaimollesi?
Jos on pohjaton kassa.
"Miksi vertaat satasen mekkoa satasen ravintolailtaan?" Miksi en? Sehän on malliesimerkki asiasta, mistä kumpikaan ei ymmärrä toisen tuhlauksen tuomaa onnea.
Yhteisestä kassasta voisi toki molemmat maksaa, mutta ei tule kiusausta sanoa toiselle: "Miksi sinä taas saat tuhlata, kun tuhlasit viimeksikin? Nyt on minun vuoroni." Kun katsoo omaa saldoaan, tietää heti selittelemättäkin, onko minun vai rouvan vuoro.
Vaimo on vaimo eikä äitini tai holhoojani. Minä en ole tilivelvollinen oman harkintani mukaan tekemistäni ostoksista. Eikä ole rouvakaan minulle.
"Eikö yhteisestä kassasta voisi molemmat maksaa?"
- Siltä yhteiseltä tililtä joka koostuu 80%:sti miehen tuloista?
Miehen eurosta on 80 senttiä naisen. ;-)
Just tuota omaa vuoroa en tajua.
Mun mielestä yhdessä ollessa yhdessä myös kustannetaan molempien kulut.
vähän turha inistä, jos omasta tahdostasi vaimosi pyörittää finanssipolitiikan? Ja katsos kun kaikilla ei miehen tulot ole 80 %:a. Silti, never ever.
ja tienestisi ovat 0 euroa.
Olen minäkin miestä elättänyt aikoinani ja tein sen mieleuusti. Tärkeintä silloin oli yhteinen hyvä.
Entäs kun rahankäyttötottumukset ovat kovin erilaiset? Että toinen tienaa ja toinen tuhlaa eikä keskustelut tuo tilanteeseen muutosta? Onhan näitä perheen rahat ryypänneitä tai pelanneita. Miksi ottaa riski, kun se on helposti ennaltaehkäistävissä? Puolisohan voi muuten olla kuin unelma, mutta holtiton raha-asioissa.
Onneksi Rouva Ratikka on tässä asiassa kuin kopioni. Että ei ole tarvinnut rahasta riidellä. (Nyt varmaan kannattaa koputtaa puuta.)
...
...mitään jos on varaa. Ei se minullekaan ole koskaan mikään ongelma ollut. Nyt vaan alkaa loppuu fyffe. Ei oo kohta enää varaa, ku on omat ja osin pankinkin rahat siihen uponnut. Ehkä pitäis kohta alkaa vihjaileen, että kannattais alkaa kattelee parempi palkkanen mies.
...yleinen näkemys ns. "miesasiamiesten" keskuudessa.
Oli yhteinen, seurustelukumppanien kanssa ei ole ikinä ollut.
Päätin kauan sitten etten koskaan missään tapauksessa yhteisiä rahoja pidä kenenkään kanssa. En vaikka menisin naimisiin.
Meil on oamt tilit ja yhteinen tili jolle molemmat laittaa tietyn summan per kuukausi. Yhteiseltä tililtä maksetaan laskut, ruuat jne. Eli eläminen ja asuminen. Omat rahat saa sit hussata kumpiki mihin huvittaa.
Meillä on molemmilla oma(t) tili(t) yksi yhteinen, jonne molemmat siirtävät joka kuukausi tietyn summan. Yhteiseltä tililtä maksetaan ruokaostokset, satunnaiset kodin hankinnat, ravintolalaskut, leffaliput jne. (kun yhdessä käydään). Omilta tileiltä maksetaan omat laskut, esim. oman auton kulut, puhelinlaskut jne. Asumiskulut on jaettu niin, että kummallakin on oma "vastuualue", jonka maksut hoidetaan. Suuremmat menoerät, kuten remontit ja ulkomaanmatkat maksetaan puoliksi. Näistä ei olla koskaan oikeastaan erikseen sovittu mitään, käytäntö on vaan muodostunut tuollaiseksi, ja mielestäni se toimii hyvin.
Omalta tililtäni olisin valmis maksamaan kaiken tarpeellisen, jos mies ei syystä tai toisesta voisi enää osallistua. En tosin miehen lainoja, ainakaan ilman erinäisiä järjestelyjä. Eikä minun palkkapussini nykyisissä olosuhteissa niihin riittäisikään.