Olemme kolmekymppinen pariskunta ja olemme seurustelleet 5 vuotta. Minulla (mies) on erittäin laaja tuttavapiiri, joka koostuu useista eri ryhmistä, kuten työkaverit, koulukaverit, lapsuudenkaverit ja niin edespäin.
Ystäväpiirissäni järjestetään paljon erilaisia juhlia, joista osa on suunnattu pariskunnille ja osa vain ystäville - jolloin tosin juhlissa saattaa olla sekä miehiä että naisia.
Useinmiten olemme molemmat samoissa juhlissa, mutta meitä molempia ei kuitenkaan kutsuta aina. Juhlimme myös useinmiten yhdessä.
Kuitenkin suurta riitaa aiheuttaa tilanteet, joissa minut on kutsuttu juhliin mutta avopuolisoani ei. Nämä kutsut ovat usein miten sellaisia, johon on pyydetty juhlien järjestäjän kavereita, mutta ei avecina. Olettaisin syynä olevan tällaiseen valintaan esimerkiksi kustannustekijät suuremmissa juhlissa (tasavuosien syntymäpäivät) tai tilanpuolesta rajoittavat tekijät.
Samoissa juhlissa saattaa myös pariskuntia, mutta heitä on kutsuttu sillä perusteella, että juhlien järjestäjä tuntee molemmat kutsutuista henkilöistä.
Avopuolisoni mielestä kukaan ei voi pitää juhlia, johon kutsutaan vain toinen puolisko pariskunnasta ja hänen mukaansa heidän kaveripiirissä tämä on törkein loukkaus minkä voi tehdä. Mielestäni tämä on taas normaalia elämää, että molemmilla on omia ystäviä, jotka järjestävät toisinaan juhlia, mihin pyydetään ns. omia kavereita pariskuntien sijaan. Hän on kuitenkin useinmiten kutsuttuna - mutta ei aina.
Mitä olette mieltä? Pitäiskö pariskunnasta aina kutsua molemmat osapuolet, vaikka juhlien lähtökohtana tai teemana ei ole kutsua pariskuntia vaan ystäviä. Onko väärin pitää juhlat, jossa on vain yksilöitä ?
Ystäväpiirissäni järjestetään paljon erilaisia juhlia, joista osa on suunnattu pariskunnille ja osa vain ystäville - jolloin tosin juhlissa saattaa olla sekä miehiä että naisia.
Useinmiten olemme molemmat samoissa juhlissa, mutta meitä molempia ei kuitenkaan kutsuta aina. Juhlimme myös useinmiten yhdessä.
Kuitenkin suurta riitaa aiheuttaa tilanteet, joissa minut on kutsuttu juhliin mutta avopuolisoani ei. Nämä kutsut ovat usein miten sellaisia, johon on pyydetty juhlien järjestäjän kavereita, mutta ei avecina. Olettaisin syynä olevan tällaiseen valintaan esimerkiksi kustannustekijät suuremmissa juhlissa (tasavuosien syntymäpäivät) tai tilanpuolesta rajoittavat tekijät.
Samoissa juhlissa saattaa myös pariskuntia, mutta heitä on kutsuttu sillä perusteella, että juhlien järjestäjä tuntee molemmat kutsutuista henkilöistä.
Avopuolisoni mielestä kukaan ei voi pitää juhlia, johon kutsutaan vain toinen puolisko pariskunnasta ja hänen mukaansa heidän kaveripiirissä tämä on törkein loukkaus minkä voi tehdä. Mielestäni tämä on taas normaalia elämää, että molemmilla on omia ystäviä, jotka järjestävät toisinaan juhlia, mihin pyydetään ns. omia kavereita pariskuntien sijaan. Hän on kuitenkin useinmiten kutsuttuna - mutta ei aina.
Mitä olette mieltä? Pitäiskö pariskunnasta aina kutsua molemmat osapuolet, vaikka juhlien lähtökohtana tai teemana ei ole kutsua pariskuntia vaan ystäviä. Onko väärin pitää juhlat, jossa on vain yksilöitä ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Törppö on puoliso joka lähtee yksin. Kohteliasta on silloin jäädä kotiin.
Itse en tälläisiin bileisiin lähtisi, joihin puolisoani ei olisi kutsuttu. Voisin kustannus syistä jäädä itsekkin sitten pois. Saisipa joku muu sitten tuoda puolisonsa mukanaan.
No eipä taida naisellasi olla elämässä oikeita ongelmia, kun tuollaisesta pitää vetää herne nenään. Tottakai ihmiset voivat kutsua juhliinsa kavereitaan ilman avecceja, eikä se ole mitenkään törkeää. Ja ilman muuta pariskunnan osapuolilla on oikeus tavata omia kavereitaan ilman toista "puoliskoa" (kamala sana muuten, kyllä ihmisen pitää pysyä kokonaisena vaikka olisi suhteessakin!). Kyllä sinä olet tässä asiassa oikeassa ja naisesi on väärässä. Parisuhde näivettyy, jos aina kyhjätään yhdessä.
Jos kutsuja tietää, että asutte yhdessä niin minun mielestä on aika tökeröä kutsujalta kutsua vain toinen "älä ota puolisoasi mukaan" ja ymmärrän miltä avokistasi moinen kohtelu tuntuu.
Olen samaa mieltä siinä, että kutsuihin voi mennä yksinkin mutta sen päättää pariskunta itse eikä joku muu.
Poikkeuksena tietenkin firman ym. poikien saunabileet joihin ei odotetakaan että puolisot raahataan mukana.
Tilanteesi on tukala ja neuvoja tulee varmasti sekä että.
Omalla kohdalla miettisin sitä, että mikä minulle itselle on tärkeää, sekö että pahoitan rakkaani mielen menemällä juhliin ilman häntä vai se, että teen kutsujan onnelliseksi tulemalla bileisiin joihin hän ei puolisoani halua.... omalla kohdalla ei tarvitse miettiä pitkään. =)
Minusta naisesi mielipaha saattaisi johtua siitä, että hänellä itsellään ei ehkä ole kovin laajaa kaveripiiriä, jonka kanssa mennä ja bailata? Korostit, että juuri sinulla on suuri kaveripiiri... ehkä olen täysin väärässä, mutta eräs ajatus on se, että naiselle voi tulla paljon riistävän yksinäisiä iltoja/viikonloppuja, jos sinä olet menossa kaiken aikaa eikä hänellä oikein ole seuraa. Tällaisessa tilanteessa ymmärrän täysin, miksi naisestasi tuntuu kurjalta, oma kelpaamattomuus korostuu. Arki-illat nyt useimmilla pariskunnilla hupenevat "pakollisiin" juttuihin, joten sitä kaipaisi huomiota ja "huolenpitoa" sitten edes viikonloppuisin.
Toisaalta, jos useimmiten juhlitte yhdessä ja naisellasi on omakin kaveripiiri, (jonka kanssa aktiivisesti tekemisissä) niin hän valittanee turhasta. Pitäisi ihan rauhallisesti ottaa asia nyt ensin puheeksi, jos yleensä mennyt murjotukseksi/riidaksi. Ehkä naisesikin silmät avautuvat tilanteelle, kun kerrot realiteetit, että useimmiten olette menneet yhdessä, mutta että naisesikin varmaan haluaa mennä joihinkin tilaisuuksiin ihan yksikseen, mikset sinäkin saisi? On minusta myös erittäin epäkohteliasta tuppautua väkisin juhliin, joihin ei ole saanut molemmat kutsua/oteta toistenkaan puolisoita mukaan!
Ei ole väärin kutsua vain toista. Tiukkapipoiset sitten voi jäädä kotiin jos kutsussa ei satukkaan lukemaan avec, tai puolisoineen, tai toista ei ole erikseen kutsuttu. Usein kysymys on myös rahasta ja tilasta, sillä väkeähän tulee helposti kaksinkertainen määrä jos kutsu on avec. Joskus myös tilaisuus voi olla sellainen, että se ei ole tarkoitettu kuin toiselle sukupuolelle, tai vain tietylle ryhmällä (=työ, kaverit, tms.).
Mihin miehesi vetää rajan? Onko hänen milestään kaikki kutsut oltava AVEC kutsuja (=yksin asuvat ja sinkut saavat ottaa myös seuralaisen), vai onko hän sitä mieltä, että samankaton alla asuvat on kutsuttava juhliin yhdessä ja samalla kutsulla, vai tarkoittiko hän että kummallekin on lähetettävä oma kutsu?
Viestissäni meni näköjään kirjoittajan suokupuoli rooli väärin päin..
Otsikkokin tuli huonosti luettelu. Olen mies...
No minua ainakin loukkasi kun exäni lähti kavereidensa kanssa ulos eikä pyytänyt minua, sillä usein siellä oli kyllä muidenkin tyttökaverit vaikkei heitä oltu erikseen kutsuttu. Se oli itsestään selvää, että olivat mukana. Samoin kun exäni lähti työkavereiden kanssa ulos (ei pomoja) ja sielläkin oli aina kaikkien muiden tyttö/poikakaverit mukana, mutta minua ei koskaan pyydetty mukaan. Riitelimme siitä jatkuvasti ja lopulta erosimme osittain sen takia, koska tunsin itseni loukatuksi. Eri asia olisi ollut jos kenenkään puolisot eivät olisi tulleet, mutta kun ne aina jossain vaiheessa tulivat mukaan, mutta exäni ei edes silloin soittanut minulle ja sanonut tule sinäkin, kun muidenkin puolisot tulivat. Se oli moukkamaista, sivistymätöntä ja törkeää!
Varsinkin, jos teidän tapauksessa on kyse, että sinun kaverisi täyttää pyöreitävuosia ymmärrän kyllä naisesi suuttumuksen, jos hän kerran on tutustunut tähän sinun kaveriin, jolla on synttärit (viidessa vuodessa yleensä tutustuu) niin tottakai hän automaattisesti pitää olla kutsuttu! En usko että sinulla on niin hyviä kavereita joita naisesi ei olisi koskaan nähnytkään!
Poikien illat on sitten eri juttu, ei niihin naisia oteta mukaan, mutta kaverin synttäreille toki!
Yritetäänpä vastailla kysymyksiisi ilman omia ennakko-oletuksia. Eli tyhjentävä yleisvastaus on, että tietenkään ei aina ole pakko kutsua pariskunnan molempia osapuolia.
Sen sijaan näyttäisi siltä, että aina eivät kuvaamasi juhlat ole ihan sellaisia, joihin jotenkin loogisesti puolisosi voisi jättää kutsumatta. Kuten joku viittasi, miten ihmeessä hän viidessä vuodessa ei ole tutustunut kavereihisi niin paljon, että saisi kutsun esimerkkinä käyttämiisi tasavuosijuhliin? Kyllä sellaiset juhlat minusta ovat niitä, joihin puolison voisi kutsua, eri asia on sitten vaikka jotkut varpajaiset. Ei yleensä oleteta, että kaikki tuntisivat kavereidensa puolisot niin hyvin, että ovat tämänkin kanssa kuin paita ja pylly. Mutta mielestäni isompiin juhliin, jos kutsutaan, niin kutsutaan molemmat eikä vain bestikset "juhlien järjestäjä tuntee molemmat kutsutuista henkilöistä".
Ongelman hommassa aiheuttaa teillä se, ettet tietenkään voi sanella, ketä kutsuja kutsuu. Jos kaverisi eivät jostain syystä kutsu puolisoasi isompiin juhliin, niin ethän hänelle kutsua sinne voi vaatia. Mutta pitäisikö sinun miettiä, miksi puolisosi on jäänyt kaveripiirissäsi sellaiseen asemaan, ettei häntä kutsuta, vaikka jonkun toisen kaverin puoliso kutsutaan? Loppujen lopuksi, jonkinlainen kohteliaisuuskin on hyvä muistaa. Ei meistä kukaan tykkää kaikista puolisonsa kavereista eikä näiden puolisoista, mutta parisuhteessa kun elellään, niin kohteliaisuudesta pitää joskus venyä, ja kutsua se kaveri, joka ei itselle ole niin mieluisa, tai sen itselle mieluisan kaverin puoliso, joka taas ei ole mieluisa. Onko siis puolisosi vetäytyvää sorttia, vai etkö itse kohtele häntä tasa-arvoisena, kun hän jää jopa tasavuosijuhlista ilman kutsua puolisona, jota "ei tunneta"?
Samaa mieltä. Kyllä viidessä vuodessa pitäisi jo puolisonkin ehtiä tutustua ja ystävystyä heidän kanssaan. Elämässähän on juuri kivaa se, että löytää uusia ystäviä ja tutustuu uusiin ihmisiin. Miten se oikein onnistuu, jos jonkun puolisoa aletaan tietoisesti syrjiä?
Meidän ystäväpiirissä tutustutaan mielellään kavereitten uusiin puolisoihin ja kutsutaan mukaan ja tutustellaan aluksi ja sitten se jossain vaiheessa syvenee ystävyydeksikin joskus, kun on tarpeeksi kauan tunnettu.
Itseäni loukkasi se, että mieheni hyvä ystävä ei kutsunut minua häihinsä ja kutsu oli vain miehelleni. Me olimme jo kihloissa ja vakituinen pari silloin. Mieheni halusi häihin mennä ja meni sinne sitten yksin. Häissä sitten yritettiin naittaa häntä suvun rouvien toimesta suvun sinkkutytöille. Mieheni kohteliaasti ilmoitti olevansa kihloissa ja kertoi, että kihlattua ei oltu vain kutsuttu näihin häihin. Sen jälkeen mieheni ei ole mennyt juhliin yksin vaan hän on kanssani samaa mieltä, että pariskunnat ovat pariskuntia ja molemmat kutsutaan. Meidän perheen juhlissa ei erotella pareja vaan kutsutaan aina pareina ja sinkuillekin pannaan kutsuun mahdollisuus aveciin ihan siitä syystä, että jos ovat sillä välin vaikka löytäneet tyttö/poikakaverin.
Meillä ainakin tasavuosien syntymäpäivät ja häät ovat sellaisia, että ystävät/kaverit kutsutaan puolison kanssa. Onko sinulla paljon ystäviä, jotka ei tunne puolisoasi? Kerrot, että jotkut pariskunnat saa kutsun, koska kutsuja tuntee molemmat kutsutuista henkilöistä? Ei minua haittaa, jos kaverini tuo juhliini puolisonsa jota en tunne. Siinhän sitten tutustumme. Jos on muitakin pariskuntia niin ilman muuta jokainen saa tuoda kumppaninsa. Varsinkin, jos on avopuolisosta tai aviopuolisosta kyse. Eri asia, jos juhlitaan ihan tyttö tai poikaporukassa tai esim. työporukalla ja kukaan ei tuo puolisoa/"ulkopuolista" mukana. Aina ei tarvitse molempia kutsua.
Ymmärrän, että puolisoa alkaa harmittaa jos usein käyt juhlissa ja hän nököttää kotona. Tosin hän ilmeisesti useimmiten on siis kutsuttuna? Tai ehkä hän haluaisi tutustua kavereihisi ja tuntee olonsa ulkopuoliseksi.
Riippuu ihan juhlista ja nuo kuvaamasi perustelut ovat täysin ymmärrettäviä.
On poikeniltoja ja on tyttöjeniltoja. On juhlia ja tilaisuuksia, joiden järjestäjät joutuvat rajoittamaan vierasmäärää.
Minusta tärkeää on kuitenkin, ettei tämä koske kaikkia juhlia ja tilaisuuksia.
Avomieheni menee ystäviensä juhliin, joihin minua ei ole kutsuttu. Vastaavasti minä menen omien ystävieni vastaaviin ilman häntä. Meillä on kuitenkin puolin ja toisin myös juhlia, joihin meidät kummatkin kytsutaan. Parin viikon päästä on avomieheni parhaan ystävän 3-kymppiset laivalla. Siitä piti aluksi tulla vain poikien bilereissu, mutta suunnitelma muuttui kun tämän käly kutsi itse itsensä tuolle synttäriristeilylle. Kun tämä alkuperäinen plani muuttui, tämä miehen ystävä soitti ja ilmoitti että minäkin olen tervetullut.
minun mielestäni ei ole väärin kutsua vain toista osapuolta juhliin. minulle on niin käynyt, että avomieheni sai kutsun juhliin ja minä en. en siitä loukkaantunut tms. älkää kantako huolta, kyllä teillä on oikeus kutsua juuri ne tietyt henkilöt, joita itse haluatte tavata!
Kyllä minusta on ihan normaalia, että välillä käydään ihan yksinkin juhlissa. Kyllähän sitä on kiva viettää ihan vain tyttöjen/poikien iltaa, koska kyllä silloin ne puheenaiheet ovat erilaisia kuin "pariskuntajuhlissa". Pariskuntajuhlissa kun kaikki eivät välttämättä tunne edes toisiaan tai ovat vain pari kertaa nähneet. Toki järkevää oisi juhlien järjestäjältä, että kutsutaan kaikki pariskunnat tai sitten vain ystävät. Se on ikävää jos yksi pariskunnan puolisko jää kutsumatta.
Tyttöystävälläsi on vähän sellainen pariskunta keskeinen ajattelutapa...me sitä, me tätä jne. Itse näin ihmiset enemmän yksilöinä kuin pariskunnan puolikkaina. Toki tykkään ystävieni miehistä ja heitäkin on mukava nähdä, mutta kavereita on mukava nähdä myös ilman toisia puoliskoja. Eikö tyttöystävälläsi itsellään ole mitään juhlia vain kavereiden kesken? Omia menoja lainkaan? Ehkä hänellä on ystäviä aika vähän ja häntä ehkä vaivaa se ja osoittaa sen nyt sitten tällä tapaa.
Kutsu pitäisi jo kohteliaisuuden takia lähettää avec.
En edes haluaisi lähteä ilman häntä bailaamaan tai juhliin. Eri asia kun käydään moikkaamassa kaveria, niin silloin toki voi mennä yksinkin jos siltä tuntuu. Mieluiten kuitenkin otan sinnekin avokkini mukaan.
Sitä paitsi, joillekin pariskunnille tulee riitaa, jos mennään erikseen, miksi suotta söhiä muurahaispesään?
Ja ne jotka eivät halua ottaa omaansa mukaan, jättäköön kotiin.
Näin, minun mielestä.
Meillä sama juttu: miehellä hemmetisti kavereita, mulla muutama tosi hyvä ystävä.
Ei ole koskaan aiheuttanut meillä mitään ongelmia. Emme suhtaudu mitenkään ehdottomasti tollaseen asiaan. Joillakin tutuilla, olen huomannut, saattaa vastaavasta syntyä kunnon valtataisteluita, ja se vähän kummastuttaa.
Mies saa mun puolesta mennä ihan vapaasti kaveriporukkansa kanssa, ei hän siellä mun seuraa edes kaipaa. Menen kutsusta mukaan silloin kun huvittaa, mutta pidätän oikeuden päättää siitäkin itse. Ja sama päinvastoin.
Tärkeintä olis kai hyväksyä mielipide-erot vain mielipide-eroina eikä mennä ainakaan henkilökohtaisuuksiin. Asiat kinaa, ei ihmiset. Ja saa olla eri mieltä.
Niin se sujuu ainakin meillä. : )
KYllä asiaa pitää miettiä myös juhlien järjestäjän kannalta. Jos kutsuu kotiin vaikka kaikki hyvät kaverinsa (esim. 6 kpl) niin on järjestelyiden kannalta aika eri asia, tuleeko heidän mukanaan viel 6 puolisoakin vai ei. Minä en ainakaan jaksaisi kutsua kovin usein kavereita kotiin jos joka kerta pitäisi alkaa miettimään, mistä löytää edes istumapaikat kaikille puhumattakaan kaikista viinilaseista yms. Tarjoomusten tekeminenkin on huomattavasti vaivalloisempaa jos kaikki eivät mahdu samaan pöytään vaan täytyy ruveta suunnittelemaan seisvaa pöytää yms. Toki voisin järjestää aina nyyttäreitä tai tarjota vain jotain pientä, mutta jos nyt vain haluan kokkailla hyvin ystävilleni, pitääkö minun luopua siitä siksi että kenenkään puoliso ei vain loukkaantuisi? Toki kutsun puolisotkin joskus jo on isot juhlat (vaikka 30-vuotispäivät tms.) mutta kyllä silloinkin puolisoiden mukaantulo vaikuttaa. Harmittaa jos en taas tilanpuutteen ja rahanmenon vuoksi voikaan kutsua kaikkia haluamiani ihmisiä siksi että kaikkien puolisot on pakko ottaa mukaan. Kenen ehdoilla silloin oikein mennään, kutsujan vai vieraiden? Minusta kuitenkin juhlien järjestäjä on se joka sanoo, kenet haluaa kutsua. Kohtelian kutsuja tietysti perustelee asian jos puolisoita ei voi ottaa mukaan. Siis esim, järjestetään nyt vain tyttöjen ilta tai koulukavereiden muisteluilta tms.
Kutsujen järjestäjä päättää ketä kutsuu ( avec ei ole automaatti ) ja kutsuttu sen osallistuuko hän ( meneekö yksi vain pelkästään sinne missä molemat ovat kutsuttuja )
Joten ei tarvise kutsua, niille joille se on ongelma jäävät siis vain pois.