siinä on Kuun vasemmalla puolella kolme kirkasta tähteä päällekkäin. Muita tähtiä ei juuri näy lähimaillakaan. Ei noita ole tuolla ennen ollut, vai onko? Taivas näyttää ihan pilvettömältä. Onko siinä joku ihme suodin nyt päällä, ettei näy kuin nuo kolme. Kummastuttaa...
katsokaapa nyt Kuuta
r.eca
18470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
siinä ihan normaalisti, eli kaksi ylintä ovat Kaksosten tähtikuvion kirkkaimmat tähdet Castor ja Pollux ja se alin on Mars planeetta...
Se että ei näy Kuun lähellä, kuin kirkkaimmat tähdet ja planeetat, johtuu siitä että kuun valo on niin voimakas.
Tuon mukaan alin niistä kolmesta on Mars-planeetta ja kaksi muuta ovat jotain ihan tavallisia tähtiä:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
Tosin Gastor ei ole niin kirkas kuin Pollux. Orionin tähdistö kaakossa.
Kannattaa tsekata Ursan tähtikartasta ennen kuin kyselee täältä muiden arvauksia:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
"arvaus" oli selvästi tietoa asiasta ja toinenkin oli ihan sinne suntaan, vaikka ei tähtiä tunnistanutkaan. Itsekin näin eilen puolikuuta vilkaistessa Castorin, Polluxin ja Marsin näyttävästi kuun vierellä.
Noissa kartoissa on se hassu piirre, että ne ovat vaikeatajuisia sellaisille, jotka eivät ole koskaan taivasta tutkiskelleet, saati noita karttoja käyttäneet. Eli vaikka on kartta käytössä, niin ei kaikki osaa niitä tulkita ja lukea riviursalaisen tavoin. Siksi täältä voi kysyä asiaa täysin asiaan vihkiytymätön ihminenkin.
asia selvisi, miksi näytti vähän oudolta. Kuun ja Marsin asema vaan sattuu nyt jännästi silmään kahden 'yksinäisen' kirkkaan tähden kanssa. Tuo ei varmaan kauaa tuollaisena pysy, vai?
Siinä Ursan tähtikartassa voit kelata aikaa eteenpäin ja tarkistaa asian ihan itse.
Mars on aika lähellä kuuta idässä. pollux ja Castor on yläpuolella, muttei niin lähellä kuin Mars.
Castor ja Pollux kyllä pysyy tuhansia vuosia silminnähden muuttumattomana noilla paikoilla, vaikka nekin kyllä liikkuvat suhteessa muihin tähtiin... liike vain on niin hidasta näennäisesti että muutosta ei eliniän aikana voi huomata.
Kuu vaihtaa paikkaa paljonkin joka vuorokausi ja Marskin liikkuu suhteessa tähtiin huomattavalla vauhdilla. Jos seuraat sitä ja painat mieleen sen sijainnin vaikkapa noihin Castoriin ja Polluxiin nähden, huomaat jo parissa viikossa Marsin liikettä radallaan. Jos piirrät Marsin sijainteja viikon parin välein johonkin tähtikarttaan, voit hahmottaa sen rataa ja havaita esim taantuvan liikkeen aiheuttaman näennäisen silmukkalenkin taivaalla, joka voidaan havaita kaikilla ulkoplaneetoilla. Taantuva liike aiheutuu Maapallon ohittaessa esim Marsin nopeamman kiertovauhtinsa ansiosta, josta syntyy näennäinen taantuva liike vaikkapa Marsille Marsin ohituksen aikana. Jos mielenkiinto riittää tuohon, olet tehnyt tähtitieteellisen havainnon omaksi iloksesi :) Voit tietty tylsästi tsekata asian Ursan tähtikartalta netissä, mutta omat havainnot, on aina omia havaintoja.
Kuu on vaan nyt ihan Marsin vieressä, mut Mars näkyy ihan hyvin. Ilmeisesti se Mars on myös siirtynyt vähän vasemmalle, kun näyttävää olevan nyt ojennuksessa tähtien kanssa.
Mikähän koko näkyvän taivaan tähtikartassa on vaikeaa? Eikö sellainen tähtikartta ole niin havainnollinen kuin mikään ylipäätään voi olla! Täytyy vain tajuta että se ympyrä kuvaa yläpuolella olevaa taivasta ja asettaa ilmansuunnat oikein horisonttiin. Keskellä ympyrää oleva kohta on suoraan ylöspäin.
niitä käyttäneille ole ollenkaan vaikeaa, mutta jos et edes tunnista tähdistöjä taivaalta, niin miten käytät karttaa? Aloittelijalle ensimmäinen vaikeus on hahmottaa kartan tähdistöt taivaalta... oikeiden tähdistöjen ja kartan mittasuhteet ym. Kait sinä muistat, kun ihan ensimmäisen kerran otit kartan käteesi? Oliko täysin selvää pässinlihaa saman tien? Ei ainakaan minulla heti kättelyssä ollut, vaan vasta hiukan myöhemmin, kun oli harjaantunut asiaan.
Oli se ihan pässinlihaa, mitä nyt piti keskittyä vähän enemmän.
Minä kun olen yrittänyt tiirailla tähtikuvioita, niin minä en näe niitä viivoja tähtien välillä. Kartasta ne kyllä erottaa aivan hyvin, vaikka kartalla on pienemmät mittasuhteet
ne ilmansuunnat sekä arvioimaan korkeutta horisontista (asteina).
Se auttaa hyvin pitkälle.
Ne tähtien välille piiretyt viivat voi eri kartoissa olla erilaiset, joten niihin ei kannata kovin paljon huomiota kiinnittää. Kannattaa etsiä taivaan kirkkaimmat tähdet ja tosiaan opetella kartan ilmansuunnat. Paljain silmin näkyvät planeetat ovat yleensä kirkkaita.
Eli jos vaikkapa idässä näkyy aamulla kirkas kohde melko lähellä horisonttia niin esim. Ursan interaktiivinen tähtikartta on helppo esittää ko. kellonajalle. Itä on tähtikartan vasemmassa reunassa kun pohjoinen (kardinaalipiste horisontissa) on näytöllä ylöspäin. Itä ja länsi ovat siis päinvastoin kuin maanpintaa esittävässä kartassa, koska taivaan kartta on kartta _yläpuolella_ olevasta taivaasta.
Idässä lähellä horisonttia olevaa kohdetta on kartalla luontevinta katsoa niin että ajattelee vain sitä kartan vasenta laitaa ja ajattelee horisontin siellä suoraksi ja vaakatasoon. Ei pidä yrittää katsoa koko karttaa yhtäaikaisesti koska emmehän me koko taivastakaan pysty yhtaikaa katsomaan, ainakaan kaikkia yksityiskohtia.
Se olikin tarkoitettu jonkinlaiseksi ironiaksi, vaimikäseoli. Kyllä minäkin olen vähäsen tähtitaivasta pällistellyt, se vaan ärsyttää jotenkin kun joka tähtikartassa on piirrelty niitä kuvioita, kuka nekään muuten on keksinyt, taivaan pisteistä voi kuka hyvänsä kuvitella vaikka mitä kirkkoveneitä, jos niin haluaa.
Niin että ei niitä viivoja käytännössä taivaalla näe.
Wikipedia kertoo asiasta näin...
"Tähdistöjä lienee nimetty jo muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa ja aikaisemminkin. Pohjoisella pallonpuoliskolla käytetään kreikkalaisilta peräisin olevia tähdistöjen nimiä, jotka merkitsi muistiin tähtitieteilijä ja astrologi Klaudios Ptolemaios, joka eli Aleksandriassa, Egyptissä. Näissä tähdistöissä olivat mukana eläinradan merkit. Renessanssiaikana tähtitieteilijät Johann Bayer ja John Flamsteed antoivat tähdille luettelotunnukset. Juuri ennen Bayeriä tähdistöjä loivat 1500-luvun lopussa Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman. 1700-luvun puolivälin tienoilla ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille nimesi monia eteläisen tähtitaivaan tähdistöjä ja jakoi Argo-laivan tähdistön osiin. IAU vahvisti kokouksessaan 1928 tähdistöille tarkat rajat, jotka merkitään epookin 1875,0 mukaan. Epookki on ajankohta, jolla on tähtitieteessä merkitystä, koska Maan akseli kiertyy aikojen kuluessa."
Niin kuten huomaat, ihimisillä on ollut taipumus nähdä taivaan tähdet ryhminä... tähdistöinä. Eri kulttuureissa on erilaisia tähdistöjä muinaisuudesta asti ja mikään ei estä sinua esim keksimästä omia tähdistöjä. Yleisesti sovitut tähdistöt auttavat kuitenkin keskustelemaan tähtitieteellisistä asioista... Eli kun sanotaan että kuva on vaikkapa Andromedan galaksista M31, niin kaikki tietää mikä se on ja missä. Vaikeampaa olisi käsitellä aihetta, jos kaikilla ihmisillä olisi eri nimet tähdistöille ja näin ei olisi yleisesti hyväksyttyä karttaa navigoida taivaalla ja puhua siellä olevista asioista. Miten onnistuisi täälläkään puhuminen jos minä kysyisin että "mikä toi kirkas tähti on tuossa Hevonpersuksen tähdistössä?". Tai "Onko kukaan onnistunut näkemään tuota hj-56 galaksia Kampiakselin tähdistössä 20 cm:llä peiliputkella?" Jne jne. :)