Hämmastyttää, kummastuttaa

Jokin taivaankappalehan voi saada sellaisen impulssin jossain törmäyksessä tai räjähdyksessä, että se suistuu radaltaan, suurehkolla alkunopeudella syöksyy kohti tähteä ja sinkoutuu tämän vetovoiman avustamana ulos järjestelmästä, koskaan enää palaamatta. Niiden kiertoradan häiriötön osuushan on muodoltaan hyperbeli, jonka alkupiste on häiriön loppu ja loppupiste periaatteessa äärettömässä. Aurinkokunnastamme pois lähetetyt luotaimet noudattavat hyberbelirataa.

Keskusmassaa kiertävän kappaleen rata on aina kartioleikkaus, joka määräytyy kiertoradallaolevan kappaleen kokonaisenergiasta.
Kyseinen kokonaisenergia on jokaisessa radan pisteessä kappaleen liike-energian Wkin ja radan pistettä vastaavan potentiaalienergian Wpot summa.
Wkin Wpot0 hyperbeli
Hyvin kaukaa ulkoavaruudesta tulevan kappaleen kokonaisenergian ollessa positiivinen, se vain poikkeaa aurinkokunnassa ja häipyy taas takaisin avaruuteen.
Saman tekee tuo nollaenergian omaavakin kappale, juuri ja juuri.
Negatiivisen kokonaisenrgian omaava kappale ei voi etääntyä äärettömän kauas keskusmassasta kun sen liike-energia ei riitä viemään sitä hyvin kauas.

Kiitos vastauksista, varmaan ihan totta matemaattisesti Mutta kumman hyperbelin haaran se kappale osaa valita, jos törmäys tapahtuu siinä, missä molemmat haarat sivuavat y-akselia? Jos vain toisen, niin eikös se rata ole jonkinlainen parabeli sitten? E ikai se kahtia hajoa niin tasaiseati, että kumpikin puolisko lähtee symmetrisesti omalle haaralleen?
Hitsi, tää kysymys ei ole mikään vitsi. Meikäläistä lukiotyttöä vaan askarruttaa nää luonnonihmeet.