Mihin tavalliselle ihmispulliaiselle

Vanhaan aikaan kaiketi lääkeaineita on käytetty, koska on ollut jotain havaintoa, että käyttäjät paranevat paremmin tiettyä lääkeainetta/valmistetta nauttineena kuin nauttimattomana. Ja edelleenkin kaksoissokkokokeessa taitaa olla tuo periaate.

Nykyään yleensä kaiketi lääkevalmisteesta aina tiedetään vaikuttavan yhdisteen rakenne yms. tiedot. Mutta en ole varma, tiedetäänkö aina se vaikutusmekanismi. Tämä on enempi lääketieteen tai biokemian ongelma, kemistien ongelmaa on kaiketi enempi se yhdisteen synteesi yms.

Eräs kohtalaisen yleiseksi uskomani mekanismi lienee vaikuttaa entsyymiaktiivisuuteen. Jos vaikka pöpön kriittinen ensyymi saadaan blokattua samalla kun ihmiselle ei tule suurta ongelmaa, niin tuollakin jo pärjäisi. Kun entsyymien säätelyketju on monimutkainen, joskus vaikutus kohdistuu esim. ketjussa vaikeammin ymmärrettävään kohtaan. Tässä tulee mieleen paljon käytetyt mielialalääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät. Ei siis kiihdytetä serotoniinin valmistusta elimistössä ( tai tuoda sitä muuten aivoihin) vaan hidastetaan sen poistamista elimistöstä, kaiketi blokkaamalla kyseistä serotoniinin hajottajaenstsyymiä. Tässä on näkynyt tietoja, että ensimmäiset tällä mekanismilla toimineet lääkeaineet blokkailivat vähän muutakin, josta oli siis enemmän sivuvaikutuksia kuin uusilla spesifisemmillä valmisteilla.

Ja mikseipä epäorgaaninen yhdistekin voisi toimia lääkkeenä, mutta ehkä harvemmin tuolla entsyymimekanismilla. Ihan yksinkertaisena asiana mainittakoon, että kun minulla on matala verenpaine, niin syömällä natriumkloridia saan sitä kohotettua.

Desinfiointiaineiden tapainen lääkintä (viinalla tietenkin) voi perustua siihenkin, että bakteerit ovat yksisoluisia, jolloin yhden yksilön kuolema tulee yhden solun kuollessa. Vaikkapa jodilla terästetty viina tappanee ihmisenkin solukkoa, mutta iholle käytettynä koko ihminen ei paljoa vielä kärsi siinä vaiheessa kun bakteerit ovat jo menettäneet elämänhalunsa. Syvemmällä ihmisessä sitten veri- ja imunesteet voivat ehkäistä kemiallisia vaurioita ja bakteereilla ei ole käytettävissä vastaavaa syvempää puolustuslinjaa kemiaa vastaan.

Siis lähtökohtana kemiallisessa lääkinnässä on se, että me ihmiset koostumme kemiallisista yhdisteistä. Kemiallisilla yhdisteillä voi olla keskinäisiä vaikutuksia, mutta miljoonien yhdisteiden mahdollisuusavaruus on vähän laaja hallittavaksi, ainakin minulle.