Läheisellä nelikymppisellä naispuolisella henkilöllä todettiin pesäke keuhkoissa, joka diagnositoitiin syöväksi.Tilastojen valossa ikänsä puolesta hän ei kuulu keuhkosyöpäryhmään, 50% todetaan yli 50 vuotiailla,( eli ssadasta 50) sukupuolensa puolesta vain noin neljännes keuhkosyöpäpotilaista oni naispuolisia eli enää 12,5 sadasta, tupakoivia on keuhkosyöpäpotilaista 90% eli jäljelle jää enää 1,25% todennäköisyys sille että kyseinen pesäke olisi syöpää. Osa keyhkosyövistä on ammattitauteja (ehkä 10%), mutta kyseinen läheinen henkilö ei ole sellaisessa työssä, jossa ammattitauti tulisi kyseeseen.eli todennäköisyys keuhkosyövälle on enää 0.125% . Huono vitamiiniköyhä ravinto saattaa olla yksi tekijä, mutta kyseinen henkilö on pitänyt huolta vitamiinipitoisesta ravinnostakin. Olisi syytä etsiä pesäkkeelle muita syitä sittenkin ja virhettä diagnoosissa. Rutiinisyistä etsitään vielä etäpesäkkeitä koko kehosta ja kun ei löytynyt vielä aivoistakin erikseen.
Keuhkosyöpä vai muuta?
Todellä ihmeissään o
3208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Syöpäriskiä. Oudoksuttaa tuo kerrottu kuvauksien paljouskin ja päälekkäisyys. Esimerkiksi henkilö joka odottaa leikkaukseen toisen kasvaimen takia vaaditaan toisen diagnoosin takia uusiin ja uusiin kuviin. Kuitenkin leikkauksen jälkeinen aika on ihan eri asia kun edeltävä sen toisenkin suhteen . Leikkaukseen odottavan potilaan mieliala eli psyyke ei juuri tunnu tutkijoita kiinnostava. Ei myöskään matkarasitteet ym stressi.
Lääketiede ja hoidot ovat kyllä menneet sekä taakse että eteenpäin. Ihminen ei tunnu olevan enää psykofyysinen kokonaisuus. Ei edes ilmeisesti kaikille lääkäreille tai biokemisteille ja tutkijoille ihminen vaan jokin robotti. On toki hyvääkin sanottavaa, mutta ei tässä yhteydessä.
Oko potilaan talosta tutkittu, onko sisäilmassa radonia. Radon voi aiheuttaa kotona huiman sädekuorman ja lisää keuhkosyöpäriskiä. Vaikka potilas ei varsinaisesti asukaan yleisesti tiedetylla radonalueella, ei se tarkoita, etteikö paikallisesti maaperästä voisi radonia löytyä.
Asia on tutkimisen arvoinen. Radon selittää lukemani mukaan noin 1-10% todetuista keuhkosyövistä. Lukua on vaikea arvioida, kun radon ja tupakointi liittyvät usein yhteen. Radonpitoisuutta on vaikea arvioida, jos asunnot ovat vaihtuneet, eikä arvoa voi takakäteen mitata. Työpaikan radonpitoisuus on yksi merkittävä tekijä, mutta saamani tiedon mukaan asuinhuomeistoissa ja esim. toimistoissa radonpitoisuus nousee harvoin niin korkeaksi, että voidaan olettaa sen aiheuttaneen keuhkosyövän.
Toisaalta ko. henkilöllä on nuorena ollut muutamia keuhkokuumeita, jotka ovat jättäneet arpikudosta. Kyseisiin arpikudoksiin saattaa kasvaa myöhemmin esim. aspergillussieni tai bakteeripesäke esim. koteloitunut. Homesienistä osa aiheuttaa verimuutoksia ja ovat myös karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. Erotusdiagnoosi ei ole helppo. Toisaalta edeltävä aika ennen toteamista ei puhu lainkaan keuhkosyövän puolöesta, ei myöskään oireet.