Eli... sanottakoon näin että aloin hoitaa asioitani. Menin sinne helvetin terapeutille puhumaan oloistani. Sain lääkityksen joka on purrut ja olen käynyt läpi vaikeita juttuja kasvattanut jo jonkinlaista itsetunnon murua tuonne sisälleni.
En enää tuhoa kaikkea ympäriltäni. En enää pelkää ja vihaa kaikkea mitä en pysty kontrolloimaan. Tässä vaiheessa tunnen että minulla on mahdollisuuksia päätyä "oikealle puolelle" ja sellaiseksi antavaksi ihmiseksi.
Olen käynyt läpi historiani epäonnistumisia. Jopa ottanut yhteyttä vanhohin tuttavanaisiin joiden kanssa sain homman tyrittyä. Yllätyksekseni olen löytänyt sieltä rehellisiä syitä joista jotkut ovat jopa mallia "Hän jänisti.". Minussa siis ei välttämättä ole ollut aina vikaa, välillä toki - paljonkin - jopa niin että olen väkisin tehnyt suhteisiini ne viat, usuttanut toisen heikkouksieni kimppuun. Tämän olen oppinut menneisyydestä.
Koen että pian tulee aika jolloin yritän suunnata taas kohti toisia ihmisiä - tekisi mieli sanoa "vastakkaista sukupuolta" - mutta oikeasti kyseessä pitää olla "toiset ihmiset". Olen ollut aikaisemmin hyvin seksistinen, vain naiset ja nimenomaan tietynlaiset naiset kiinnostavat. Havaitsin että tämä on sektoroinut päähäni ainaisen "naista varten olemisen" kaavan - joka on estänyt sen että kohtaisin naisissa myös ihmisen. Olen hiukan hämilläni tästä havainnosta itsessäni, tarkoittaako tämä nyt sitä että minun pitäisi tutustua mummoihin ja vaareihin, kakaroihin ja yleensäkin kaikkiin - vai tarkoittaako tämä vain henkistä valmiutta kohdata mieluisat ihmiset - jotka nyt ovat naisia - uudella tasolla? Ihan vielä en ole tätäkään selvittänyt.
Se mihin tahtoisin jonkinlaisen näkemyksen on että miltä teistä tuntuisi tutustua ihmiseen joka on tällä tasolla täysin blanko? Tunnen että minulla ei ole minkäänlaista pohjaa, kaikki on uutta. Millaista suhtautumista tulen kohtaamaan jos esitän asiani tällä tavalla suoraan kuten nyt? Tai annan ymmärtää asian olevan näin?
Toivottavasti osaan edes kysyä oikeaa asiaa... :)
En enää tuhoa kaikkea ympäriltäni. En enää pelkää ja vihaa kaikkea mitä en pysty kontrolloimaan. Tässä vaiheessa tunnen että minulla on mahdollisuuksia päätyä "oikealle puolelle" ja sellaiseksi antavaksi ihmiseksi.
Olen käynyt läpi historiani epäonnistumisia. Jopa ottanut yhteyttä vanhohin tuttavanaisiin joiden kanssa sain homman tyrittyä. Yllätyksekseni olen löytänyt sieltä rehellisiä syitä joista jotkut ovat jopa mallia "Hän jänisti.". Minussa siis ei välttämättä ole ollut aina vikaa, välillä toki - paljonkin - jopa niin että olen väkisin tehnyt suhteisiini ne viat, usuttanut toisen heikkouksieni kimppuun. Tämän olen oppinut menneisyydestä.
Koen että pian tulee aika jolloin yritän suunnata taas kohti toisia ihmisiä - tekisi mieli sanoa "vastakkaista sukupuolta" - mutta oikeasti kyseessä pitää olla "toiset ihmiset". Olen ollut aikaisemmin hyvin seksistinen, vain naiset ja nimenomaan tietynlaiset naiset kiinnostavat. Havaitsin että tämä on sektoroinut päähäni ainaisen "naista varten olemisen" kaavan - joka on estänyt sen että kohtaisin naisissa myös ihmisen. Olen hiukan hämilläni tästä havainnosta itsessäni, tarkoittaako tämä nyt sitä että minun pitäisi tutustua mummoihin ja vaareihin, kakaroihin ja yleensäkin kaikkiin - vai tarkoittaako tämä vain henkistä valmiutta kohdata mieluisat ihmiset - jotka nyt ovat naisia - uudella tasolla? Ihan vielä en ole tätäkään selvittänyt.
Se mihin tahtoisin jonkinlaisen näkemyksen on että miltä teistä tuntuisi tutustua ihmiseen joka on tällä tasolla täysin blanko? Tunnen että minulla ei ole minkäänlaista pohjaa, kaikki on uutta. Millaista suhtautumista tulen kohtaamaan jos esitän asiani tällä tavalla suoraan kuten nyt? Tai annan ymmärtää asian olevan näin?
Toivottavasti osaan edes kysyä oikeaa asiaa... :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
tulet kohtaamaan monenlaista suhtautumista...ihan siitä kiinni mimmosia ihmisiä matkallas tapaat..kannattaa kuitenkin varautua kohtaamaan kaikenlaista..laidasta toiseen..=o)
miltä tuntuisi kohdata kuvailemasi kaltainen ihminen. Mutta aloituksesi pelasti mun päivän. Se on hyvä. Osuu monen asian ytimeen.
Mua kiinnostaisi kuulla, mitä tuo "naista varten olemisen" -kaava sisältää.
Se on sellainen asenne jossa kaikki tapahtuu jonkun sukupuolisen tavoitteen ehdoilla. Kaikella on merkitys ja siksi koskaan ei "vain olla" edes itsensä kanssa. Se peittää enemmän tai vähemmän todellisen itsen ja toisen ihmisen kohtaamisen - vaikka sitten ihan puhtaassa väliaikaisessa välinpitämättömyydessä.
Miellyttämisen tarpeen stressi voisi olla yksi puoli tästä. Laskelmoivuus toinen. Teennäisyys kolmas - joka on sitten varmaankin lopputuloksen omainen juttu tuosta kompleksista.
minä en ole koskaan tiedostanut itse omaani ja voisin sanoa, että onneksi, koska tuskin kelpaisin edes itselleni.
Mutta silti, tsemppiä sulle!
sanonta: *Ei rohkeutta ole se, ettei pelota - vaan se, että vaikka pelottaa; uskaltaa.*
Minusta tuo kirjoittamasi oli mielenkiintoista tekstiä. Ihan varmaan saat hyvää vastaanottoa - sopivilta, syvällisiä ajattelevilta ihmisiltä. Mutta ne kaikki muutkin ihmiset ovat osa kokonaisuutta.
mikä on KTM, mutta kaikki muu kirjoituksesi on järkeenkäypää. Onnea sinulle. Suhtautumistapoja tulee varmaaan olemaan monia, mutta vain tuolla tavoin tulet oikeasti kohdatuksi. Minusta ainakin kanssasi olisi mielenkiintoista keskustella. Enkä varmasti ole ainoa. Olet jossain ihmisyyden ytimessä. Pidä toi:)