työpäivää, jos se olisi teille mahdollista? Entä olisitteko valmiita luopumaan sen myötä myös omasta, tämänhetkisestä elintasostanne, jotta elämänlaatunne kenties paranisi? Miten tärkeällä sijalla oman elintasonne ylläpitäminen teistä on?
Mulle riittäisi jopa 4 tunnin työpäivä ... neljä tuntia kykenee tehokkaasti töitä tekemäänkin. Mulle ei ole myöskään koskaan ollut materian haaliminen tärkeää. Miksi omistaa jotain, kun se ei kuitenkaan ole todellisuudessa minun. Joskushan kaikesta kuitenkin on luovuttava.
Mulle riittäisi jopa 4 tunnin työpäivä ... neljä tuntia kykenee tehokkaasti töitä tekemäänkin. Mulle ei ole myöskään koskaan ollut materian haaliminen tärkeää. Miksi omistaa jotain, kun se ei kuitenkaan ole todellisuudessa minun. Joskushan kaikesta kuitenkin on luovuttava.
Vastaukset 90
Vanhimmat
kuitenkin sitä tulis täytettyä se tyhjäksi jäävä aika jollakin tekemisellä, joten samahan se on sitten, että jos siitä vaikka hankkii vähä rahaakin.
Miksei voisi vain olla? Vai onko se vaan niin sidoksissa suomalaiseen mentaliteettiin, ettet ole ihmisenä arvokas, jos olet jouten?
oike oikiasti jouten. Tietokoneet, telkkarit ja kaikki kiinni ja olet vaan, niin kyllä siihen vartissa kyllääntyy.
onnistunutkin. Monesti viikonkin yksin erämaassa vaellellut ... ei siellä ole nettiä, ei tv:tä, ei radiota :).
Kyllä sitä oppii hiljaisuuttakin kuuntelemaan ja siinä sivussa itseään, kun haluaa ...
Mun mielestä on. Vaikka en koskaan olekaan viikkokausia vaellellut, mut tiedän kuitenkin mitä se on. Mun mielentila on aivan samanlainen riippumatta siitä, että olenko metsässä, hitsaamassa, piikkaamassa, hakkaamassa halkoja, tiskaamassa, lukemassa läksyjä, pelaamassa sählyä, autoa ajaessa jne. Se on mahtavaa kun saa jotain aikaseksi. Saati, että oppii jtn uutta ja kehittää jtn. Vielä jos siitä heti tai joskus tienaa vähä rahaa, niin ei parempaa tunnetta voi olla.
ps. Metsässä ollessa mul on koira aina mukana ja siitäkin saattaa rahaa hankkia.
pss. Mua ei ole tehty olemaan, tulee selekäki kipiäksi pelkästä olemisesta. Heti ku saa jtn tehdä niin, niin katoaa kivut, niin fyysiset kuin psyykkiset.
suhtautumisesta työnteon vähentämiseen, jne. Ei ole mitään oikeaa ja väärää tapaa tehdä sitä ... ainakaan mun mielestä. Mulla on oma tapa, muttei toisen tarvitse alkaa tehdä samaa, mitä itse teen. Jokaisella on vapaus tehdä omat valintansa :).
Mulle vaeltelu ja useimmat mun harrastukset on myös lepoa, kuten sulle esim. metsälenkit koiran kanssa ... silloin olen tavallaan meditaatiotilassa, ajattelen, mutta ilman sanoja ja käsitteitä.
Ai perkele, meinas palaa reidet, kun lämmitin sellasen kauratyynyn mikrossa ja olikin liian kuuma vielä ... ihan vaan sivuhuomautuksena :).
tehnyt jo vuosia 82%:a, joten vastaus lienee "kyllä".
elämästä oman ratkaisusi myötä?
olen sen muka ylimääräisen ajan täyttänyt jatko-opinnoilla, joiden tässä loppuessa saa riittää ja täytän sen sitten ihmisellä :)
kirja "Työelämän huonontumisen lyhyt historia", jossa valottaa mm. koulutusfetissiä ja sen vaikutusta yhteiskunnan työllisyyteen :).
kuten sanoin, mie pidän jonkin mittaisen lukulakon kaiken muun paitti lastenkirjallisuuden suhteen. Tosin, niin mie olen luullut muutaman kerran ennenkin. Ja sitten se fetissi kutsuu :D
lähtee omista, eikä yhteiskunnan luomista tarpeista käsin. Omien tarpeiden vuoksi minäkin opiskelen, vaikken töitä tekis pätkääkään niitteen päättymisen jälkeen :) ...
on kai jääny päälle tää opettamani elinikäinen oppiminen :D
Voiks oikeasti noin huono kirjoittaja kuin sinä, tajuta jotakin oikeasti noinkin meritoituneen kirjoittajan päälle? Ainiin mut onhan sulla toi SADISTINEN kirjoittaja -Oopust tossa kimpassasi... Sillä on tosi minimum inhimillinen ymmärrys ja tosi minimun empatian taju mielestäni. Ootteko kavereita? Jokatapauksessa: musta on ällöttävää nähdä, miten sinä ja palstan nettikiusaajat keskustelette oikeasti älykkäiden ajatuksista (joku relaxed_eyes esim. ja vaikkapa sinä...). Tulee melkein oksennus. Enää puuttuis joku "tosivaitaru" tai "Papeete_1" arvioimaan MUN arvostamaani Siltalaa... Siinä varmaan oksentaisin sen kolme tuntia ainakin.
Ällöttävää oikeastaan sekin, kun vastenmieliset kirjoittajat puhuvat kirjoittajista, joita arvostan.
Pyydän anteeksi eilistä "hyihyttelyäni". Oli tarpeeton ja typerä kommentti, todellakin. Pahoittelen. Tottakai sinäkin saatat ymmärtää jos vaikka Siltalaakin ja ties mitä. Mistäs minä siitä tietäisin. Ja tottakai moni sellainen kirjoittaja, joiden ajatusten päälle en vaikkapa minä ymmärrä ja joiden palstakommentointia en tajua, saa ja voi lukea juuri sitä mitä lukee.
Olen vain niin täynnä tätä nettikiusaajapalstaa. En voi käsittää, että miten tällä palstalla hyvälle ihmiselle annetaan pahan ihmisen kohtelu. Enkä kerrassaan voi käsittää, että miten jotakin sellaisia kirjoittajia arvostetaan niin korkealle ( mm. Ratikkakuski), jotka kulkee pelottelemassa ja kiusaamassa tällä keskustelupalstalla aina yhtä ja samaa pientä naista ( minua). Uhittelee ja pelottelee mm. sellaisilla jutuilla, kuinka neljäkymmentä vakkaria tällä palstalla olisi juuri minua vastaan ja sitä rataa... Aika rankkaa! Ja silkkaa paskapuhetta(!) on sekin, ettettekö te rekisteröityneet pitäisi tällä palstalla sisäpiirejänne. Mitenkään muuten jonkun palstan Ratikkakuskin(kaan) puheita ei kirjoittajayhteisö ottaisi vakavasti arvostelematta niitä mitenkään ja mitenkään muuten ei em. kaltainen fiksoituminen(!) keskustelupalstan kirjoittajilta olisi mahdollista. Ja tän palstan vakkari-rekisteröityneet naiskirjoittajat eivät todellakaan minua kokemaltani kiusaamiselta puolusta. Sekin on nähty(!). Mutta se siitä...Onneks en tähän yhteisöön kuulu.
Mulla todellakin oli nyt syy pyytää anteeksi. Kiitos, että hyväksyit anteeksipyynnön. Tyypillisesti en käyttäydy noin ja toivottavasti näit, että kyseessä kommentissani oli hetkellinen tunnetila, joka ei suoraan liittynyt sinuun (varmastikin olet itsetunnoltasi vahva), vaan _minun_ omakohtaiseen ahdistukseeni siitä, että minua palstakävijöille tuntematonta kiusataan tällä palstalla. Se sitten purkautui noin, kuin purkautui, mutta sinuun mulla ei olisi ollut mitään oikeutta "asiaani" purkaa ( tai saatika tuossa asiayhteydessä purkaa myöskään palstalla käyvään nimimerkki tosivaitaruun, jonka myös aivan turhaan nostin esille) ja tämän myös tiedostan. Sinua en - kuten en muitakaan palstakävijöitä - ollenkaan tunne ja kyllä varmastikin yksi monipuolisimmista kirjoittajista tällä keskustelupalstalla olet. Aidosti en ole mikään(!) arvioimaan sun kirjoittajan lahjojasi ja sinua huonompia ilmaisijoita löytyy lukemattomia, lukemattomia palstalta - jos ja kun nyt tähän palstakävijän kokemukseen näkemykseni perustan.
Pitänee toimia niin, ettei tuo toistu. Nimimerkkisi ei kyllä todellakaan ole ollut niiden kirjoittajien joukossa, jotka minua tällä keskustelupalstalla ovat piinanneet.
minulle sopisi 6-8 tunnin työpäivä. Jos olisin työssä, missä työaika määräytyy tilanteen mukaan(mm. johtotehtävät), niin olisin töissä luultavasti juuri jotain 6-8 tuntia päivässä.
Sellaista en ymmärrä, että jossain rakennuksella ollaan töissä 07.00-20.00 ja 5-6 päivää viikosta. Jos siitä vähän enemmän saakin rahaa, niin rahan hyöty on korkeintaan siinä, että saa ajaa töihin autolla, jossa 2,5 litrainen kone 2,0 litraisen sijaan, kun kuitenkaan sitä vapaa-aikaa ei ole tuntiakaan.
töitä on kotonakin. Nykyään on unohdettu vanhanajan työnteko kokonaan ja työstä pitää aina saada suora palkka. Se on sellaista orjaksi haluamista. Minusta ihmisellä pitää kuitenkin olla oma tahto, jotta elämä voi olla mielekästä.
Kun 50-luvun jälleenrakennusmentaliteetti on yhdistynyt kovaan kapitalismiin, on siitä saatu aikaan varsin kiero ajattelumalli, jonka mukaan rahanahneus on korkeamoraalisuutta.
Minusta ahkerinta työtä tekevät ne, joiden työtä kaikkein vähiten arvostetaan. Siinä on kaikkein suurin hyötysuhde ja sellainen työ vie maailmaa eteenpäin.
onko niin paha olla joutenkaan? Jos vaan muuten elää ihmisiksi :) ...
harvemmin tarvitaan moraalista oikeutusta, kuten tekemiselle. Moraalinen oikeutus omille tekemisilleen tapahtuu aina muun kustannuksella ja vaatii negatiivisen vastakohdan. Siten useimmiten paha samaistetaan tekemättömyyteen, oli tekeminen todellisuudessa sitten kuinka järkevää, tai typerää tahansa.
Jos pakosti joutuisin, alkaisin tehdä firabelihommia ja katselemaan uusia töitä. Tosin en ole koskaan kuullut, että yksikönpäällikkö pakotettaisiin moiseen. Se on kaikki tai ei mitään. Teoriassa moinen olisi mahdollista joko vanhempainjärjestelyiden tai osa-aikaeläkkeen muodossa, mutta molemmat tuntuvat aika kaukaisilta asioilta.
Vaikka palkka pari vuotta sitten nousi ylennyksen myötä, niin vuorolisien poisjäänti köyhdytti sen verran, etten taatusti tekisi moista vapaaehtoisesti. Minun nykyistä elämänlaatuani parantaisi enemmän lisä raha eikä lisä vapaa. Jos haluaisin enemmän vapaata, voisin esimerkiksi vaihtaa lomarahani vapaaksi tai pitää palkatonta.
Sitäpaitsi asuntolainat on maksettava ja suurin intohimomme Rouva Ratikan kanssa on matkustelu ja se on tyyristä puuhaa. Että ehkä harkitsen asiaa uudelleen 15 vuoden kuluttua.
Mitä kukin katsoo itselleen tärkeäksi ...
olisin, liukuva työaika olis se juttu, mikä olis tärkeä.
kauheimpia. Muut työajat menettelee.
.. tämäpä se sattui sopivaan saumaan.. kun toinen koti on työpaikalla.. ja siellä sitten menee vapaa päivätkin useimmiten.
Tähän saumaan voisin sanoa, että jos selviäisin huonommalla palkalla.. niin kyllä kai voisin.
Todellisuudessa en kuitenkaan pystyisi elämään sillä huonommalla palkalla... enkä myöskään maksamaan opiskelusta aiheutuvia kustannuksia.. Ja toisaalta olen tässä huomannut, että en nähtävästi osaa sanoa.. ei käy.. kun pyydetään tulemaan vapaa päivällä töihin.. ;)
soittavat vaa-aikanasi sua töihin?
Mutta mun ns. asemani työpaikalla on myös sellainen, etten ihan senkään takia voi kovin usein kieltäytyä.
Varsinkin silloin, kun tekee kuuspäivästä viikkoa ja odottaa vapaita.. niin jurppii.. kun tuntuu, ettei jaksa.. Kummasti sitä vaan sitä virtaa itsestään sitten löytää enempi tai vähempi.. ;) Vapaapäivänä sitten en saa kyllä mitään aikaiseksi -ainakaan tässä parin kuukauden sisällä ole saanut- menee melkein lorvaillessa..
asema vaaditaan, jotta työstä ei voi vapaalla kieltäytyä? Yksityisyrittäjät kyllä ymmärrän, mutta ...
... en erikoisemmin halua asiasta sen enempiä täällä kertoa.. :) Periaatteessahan mulla on oikeus kieltäytyä kylläkin työnteosta vapaa päivänä.. Käytännössä asia vaan ei aina ole niin yksinkertainen.
Mutta ehkä voisin kysyä, että jos asioisit perjantaina keskisuuressa marketissa, jonka hyllyt on tyhjät.. niin kenen syy se silloin olisi, ettet olisi saanut tarvitsemiasi tuotteita? ... niin.. niin se vaan menee.
on itse työntekijä, olipa asema mikä vaan, niin vapaalla on oikeus periaatteessa kieltäytyä töistä, menettämättä työtään tai olematta syyllistämättä siitä itseään ... yksityispuolella en tiedä, mikä meininki siellä on.
Mua kyllä vituttais tommonen työnantaja ja sanoisin, että mene itte saatana hyllys täyttämään ... no, ei vaineskaan. Tuskin uskaltaisin minäkään sitä oikeasti tehdä :).
... tarviipa sitä tavaraa jonkun tilatakin, vaikka se suurimmalta osin tuleekin automaattisen tilausjärjestelmän kautta.. ;)
No ehkä tässä on kyse sitten enemmänkin tavasta ja tottumuksesta.. Mieli tekisi sanoa välillä melko rumastikin, mutta silti sitä tulee vaan mentyä.
Mutta nyt minä hiipparoin untenmaille, jotta voin huomenna vietellä sitä vapaata siellä työpaikalla.. :) Hyvää yötä.
ps. Toivon mukaan ne antaa sulle kuitenkin kunnon korvaukset siitä, että meet vapaa-ajallas töihin ...
...palkkatyötä muille päivittäin. Vain joskus tilaustöitä. Olen erimieltä, kyllä voi omistaa ja todellisuudessa mitä teen se on myös omasi.... mutta toki ne jäävät jälkeläisille tai muille perillisille sitten aikanaan....mutta sekin on ilo.... =)
Joskus mietin, että sellainen pari viikkoakin, kun olis töissä kuukaudessa, riittäisi mulle ihan hyvin.
"työ on elämä", kuulun niihin. Jos jostain syystä tulee kotona aivan tekemätöntä aikaa (kun ei nyt ihan koko aikaa viitsi palstallakaan olla) niin työmaalla on käytävä, ihan vaan vaikka polttelemassa pari tupakkaa. Työ on mukana joka paikassa.
Kyse ei enää ole elintason ylläpitämisestä, kyse on elämäntavasta.
Ja, kun en viitsi Dazulle eri kommenttia panna, tunnen minäkin "johtajia", joiden "työpäivä" on riippuvainen "tilanteesta". Tyyppejä, jotka käyvät kesäloma-aikana pesemässä auton firmassa aina kun ovat paikkakunnalla, että voisivat pitää sen "pitämättömän" kesälomaviikon lasten syysloman aikaan. Oma käsitykseni johtajasta on hiukan erilainen.
ihmiset ollaan. Älä käsitä väärin, en paheksu ollenkaan sinun tapaasi elää ja työskennellä ... se on oma asiasi. Minusta ei vaan olisi tuohon, en ole niin työorientoitunut :).
että olen runsain mitoin onnellisempi kuin tehdessäni "normaalia" työpäivää ja ollessani vielä fudisvalmentajana, vaikka oli sekin antoisaa, mutta niin kuluttavaa.
"Kun ryhdyt valmentajaksi, vihkiydyt syyllisyyteen". Alpo Suhonen
vähän falski tyyppi. Ei semmosen miehen pitäis alkaa filosofoimaan mitään ... sillä, kun on jääkiekkoilijan maailmankuva ja mieli :).
se tyyppi, jonka takia en enää valmenna. Tai oikeastaan homma lähti liikkeelle Jyri Puhakaisesta. Vanhat ajatukseni heräsivät uudelleen ja hyppäsin "uhrataan sata, niin voidaan löytää timantti"-pyörästä pois.
Siis livenä?
Olen kätellyt, lukenut (krooh) väitöskirjan, ollut päivän (vai 2) luennoitavana ja osallistunut keskusteluun. Muistan Puhakaisen, se ei muista mua.
jossain määrin myös kärjistää juttujaan, mutta eihän ne muuten keskustelua herättelekään :).
kärjistää.
Sillä oli tapana aloittaa luento näyttämällä jotain Kihun kirjaa, missä käsitellään valmennusta fysiologiselta kannalta ja läväyttää se pöytään ja sanoa, että tämä on silkkaa paskaa. Me oltiin kuultu siitä etukäteen ja oltiin kovasti lukevinamme sitä (kuului oppimateriaaliin) ja "keskusteltiin" aiheesta. Jyri oli hiukan hämmentyneen oloinen...
Mutta oli hyvät luennot ja keskustelua riitti.
Sä tunnet Jyrin?
en mä kerro kuitenkaan tän enempää, ymmärrät varmaan.
mäkään en kerro, mikä sen mun lopputyön aiheena oli, mistä kukaan opponenttia myöten ei tajunnut pätkääkään....
Noh, vaateri kutsuu, ötyä.
levollisia unia.
Sä vaikutat palstakommenttiesi perusteella mielestäni lähinnä hirviöltä, ja niin myös sua ...yäks!.. kaikki komppaavatkin. Nimimerkkis on ilkeä tyyppi, joka aukoo mielellään naamaansa tuntemattomille. Proud of yourself?
Ja sitten kun viel' ottaa huomioon, että kuinka nimimerkkien kanssa olet samaa mieltä, niin...
auta..nii sitte..mikäli kokopäivätyötä ei olis tarjolla..mut todennäkösesti menisin sinne missä olis mahdollista työskennellä kokopäivän..eli sen n. 8 h/pvä...hmm noh mun elintasoni ei muutekaan ole mikään huippu vaikka osa niin ehkä kuvitteleekin..ihan perus duunarin elintaso..ylä- ja alamäkineen..nyt työttömien talous..joten tästä ei ole paljon varaa vähentää..
...toki ihan askeettisiin oloihin tästä voi vähentää..mutta en siihen tahtoisi ryhtyä..mutta jos on pakko niin sillon on pakko..kyllä mä pärjään vähemmälläkin...kunhan on katto pään päällä ja ruokaa..rakkaat siinä vierellä niin pärjään hyvin....=o))
ei materia sinällään tärkeetä olekkaan..enkä sitä järin enempää haali..enkä myöskään siksi kaipaa lahjoja enkä perintöjäkään..koska kaikki muu on materiaa tärkeämpää...on silti myönnettävä että mullakin materiaa on..hirmusti ikävuosiini nähden..mutta mitä enempi on tätä ikää tullu sitä vähempi sitä uutta rojua enää tekee mieli haalia..on tunne ettei tartte enää mitään..=o)
voisin hyvin ajatella joskus muuttavani metsämökkiin mihin ei tule vesi, eikä ole muuta sähköä kun generaattorilla tuotettava....puucee ja ulkosauna..pärjäisin hyvin..=o)
Tuli vaan mieleeni - en siis kritisoi nyt sinua henk.kohtaisesti - että yleisesti ottaen ihmiset haaveilevat tekevänsä jotain sitten, kun ... miksei unelmaansa voisi elää nyt ja tässä? Miksi pitää olla talo ja auto, sekä muuta roinaa ympärillä ja maksaa niistä itsensä kipeäksi, jotta voisi omistaa jotain ... kauhea vaiva ja sitten huomaakin olevansa jo vanha. Ei elämää voi elää kahdesti :).
ja saastuttaa.
"voisin hyvin ajatella joskus muuttavani metsämökkiin mihin ei tule vesi, eikä ole muuta sähköä kun generaattorilla tuotettava....puucee ja ulkosauna..pärjäisin hyvin..=o)"
Ajattele, kun kauniina kesäaamuna istut kahvikupposen kanssa kuuntelemassa ei mitään, pärähtää genu käymään, kun kakarat tarvitsevat läppäriinsä sähköä...
Aurinkopaneelilla vaan.
T: ilonpilaaja
tämän aika..enkä elä yksin joten en voi tehdä valintojakaan yksin ellen tahdo jäädäkkin yksin..=o)
nii enkä mä tahdo jäädä yksin..kaikkea rojua tärkeempää on kumminkin mun mies..voisin elää ilman näitä maallisia..mutten ilman häntä..en ainakaa onnellisena..=o)
eikä se varsinainen unelma ole olla askeettinen..se on vaihtoehto vaan..ilman autoa tartteis kävellä kauppaan 17 kilsaa..ja töihin ei pääsis sitkä vähää..asun jo nyt kaukana "sivistyksestä"..;o)
=o7
paistaako metsään aurinko riittävästi..???..ei mulla ole kakaroita..joten nou hätä ei ne ole vinkumassa mitään..=o}
sitä, että se olisi vaan toisen valinta. Jos parisuhteessa ollaan, sen pitää olla aina yhteinen valinta.
Sinä nostit nyt kuitenkin oman itsesi esille, vaikken minä nimenomaan tarkoittanut sinua henk.kohtaisesti, vaan puhuin yleisellä tasolla. Ymmärräthän, etten sinua kritisoinut. Ajattelin, että olis voitu pohtia sitä yleisesti :) ...
riittävästi?
Mun mielestä se askeesi on tavoittelemisen arvoinen asia. Mun mökillä ei ole sähköä ja juomavesi viedään mukana. Tai on pieni paneeli, että saa yhteydet pelaamaan, mutta öljylampuilla, kynttilöillä ja myrkylyhdyillä valaistaan, pimeänajan huussireissuja varten on fikkari ovenpielessä.
Käärmeentappamista, punkkisyyniä, myrskyjä, minkinpesä saunanvintillä (kauhee haju), vene jäässä, hellekauden aikana saunavesi loppu, hylje tyhjää verkot.... se on hienoo!
ettet kritisoinut..en sen mukaan vastannutkaa..vaan sen mukaan mikä on tilanne nyt..mä elän nyt tässä näin..mutta tyydyn vähempäänkin jos on tyydyttävä..=o]
en osaa ajatella et huvikseni nyt paan kakki roviolle ja häippäsen tässä vaiheessa elämääni vapaaehtoisesti huonompiin oloihin missä nyt olen..se ei kuitenkaan ole itse tarkoitus..vaikka ajatuksena onkin käynny mielessä..=o)
en odota tosin elintason muuttuvan parempaakaan, paitsi työn kohdalla..siis sille tasolle mitä se on varakkailla..tämä on nyt ihan se mitä tarttetaan..tärkeintä musta on tiedostaa et pienemmälläkin pärjää, jos on pakko..mutta onks sitte ideaalia tarkotuksella luopua siitä mitä on saanu kasaan..??..sitä vaa jäin miettimään...
musta on hankalaa ja vähän turhaakin spekuloida liian pitkälle..sen mukaan mennään mitä eteen nakkaa..
niin et sitä sähköä on valoon..asti edes..???..ja radioon..emmä ilman musiikkia mihkään vatun lepikkoon lähre..xo)
njoo...ehkäpä se askeesi on ihan hyvä luontoa ajatellen ja ihmiskunnan varantoja säästäen, mut muuten se onkin sitten jotain mitä mä en tavottele..mutta tiedän selviiväni...koska olen kokeillu tulla toimeen ilman juoksevaa vettä..sisähuussia..ja sähköhelloja..vesikin on loppunu kaivosta useita kertoja..nälkääki on melkei nähty..tosin sähköt tuli taloon ja telkkari näky..=o)
...mutta siis mä sopeudun yllättävän hyvin uusiin olosuhteisiin..emmä pelkäisi joutua askeettisiin oloihin..silti en tässä vaiheessa elämää sitä pidä parempana vaihtoehtona tälle nykyiselle..on tuota kurjuuttakin ehitty tarpeeks näkemään..siks tahon nytte nauttia kun voin..siitä mistä voin..
sanovan, että hänellä on suuri visio tulevaisuudesta ... tienata ensin vitusti rahaa ja lahjoittaa ne sen jälkeen köyhille (sanoi ihan sananmukaisesti näin). Hmm ... onkos kenenkään köyhän taskuissa sarasvuon pennosia? :) Koko tyyppi on ärsyttävä ...
Mun mielestä köyhempien ei tarvikaan luopua siitä, mitä on saanut kasaan ... rikkailta voi taas ottaa pois, sillä mitä kukaan tekee sillä, mikä on yli oman tarpeen? Ei ne varallisuudet siitäkään huolimatta tasan mene, vaan erot silti suuret.
prikulleen samaa mieltä..rikkailta köyhille..niin ettei kukaan ois pee aa..presiis..niin et jokasella olis elintaso mikä ihmisellä tulis olla....se on tosi että varallisuudet ei koskaan mene tasan..niin hienoa kun se oliskin et kaikilla ois kaikkea juuri tarpeeksi..eikä kukaan kärsisi kurjuudesta..mahtava ajatus..mutta miten se toteutetaan..kun rikkaat ei luovu mistään mitä ne on saanu..=o/
....meillä on kaikilla tässä perheessä ollu aikoja kun on suut säkkiä myöten haalittu pennit kukkaroista kasaan et on saatu ees viikossa muutama lämmin ateria..meillä toimii vielläkin niin et kellä sattuu olemaan mistä antaa se antaa muillekkin..niin meidän perheessä on säilytty hengissä, kun on autettu toisiaan vaikkain omasta vähästä olis annettukkin..mä elän nyt elämäni "vaurainta " aikaa..taikka sanotaanko elin kun olin itekkin töissä..ja siis ihan tavallista duunarin elämää..ei jää ylimäärästä mihkään kun on menot maksettu...
seuraava tili oli jo enemmän kun odotettu...silti on ollu ruokaa syödä..ja jopa varaa harrastuksiin..se on mulle luxusta..oikeasta luxus elämästä en tiedä mitään enkä välitäkkään tietää...=o)
mutta juu miljonäärit vois lahjottaa osan omistaan..koska niin tekee monet köyhemmätkin..=o)
aio koko elämääni askeesiksi muuttaa. On vaan hyvä totaali-irtiotto pyörästä.
Radio? Mulla soi musiikki päässä, en tarvi siihen laatikkoa ;=) *kuulee ääniä*
Törkytoosakin on kotona käyttämättömänä.
mä saisin kauheita vierotusoireita jos multa puuttus konkreettisesti musiikki korvista..eikä sit paikkais ees ne äänet päässä..=o(
juuh tommosta irti-ottoa mäkin voisin harrastaa, vaan mun mies ei...se on mukavuudenhaluinen ja mukavuuksiin tottunnu...=o)
mielenkiintoinen aihe nimittäin. Mä lähden huomenna matkalle ... tulen kylläkin kotiin sunnuntaina, joten palaillaan silloin :).
työtä kaipaa, vaan rahaa. Eli en. Mä olen niin tottunut tähän elintasoon, että en viitti sitä huonontaa, vielä.
Mitään sisältöö mä en todella nykyisestä duunistani saa, enkä ymmärrä kuka hullu sellaisesta paskaduunista saisi, tai kyllä mä muutaman kolleegan tiedän, jokka näyttäs oikeesti tykkäävän työstään, mutta ne onkin paskantärkeilijöitä.
Mä voisin kuvitella löysääväni joskus 6vuoden päästä, sen verran menee maksella yksi toteutettu haave pois. Mutta vähän epäilen, että en viitti silloinkaan.
tai mitä pitäisi muuttua sun työympäristössä, etä saisit siitä jotain sisältöä?
tehdä jutut itse, en johtaa jotakin porukkaa vaikka mahdollisuutta päästä itse sinne missä paukkuu.
Mun pitäisi olla vaikkapa seppä, tai joku muu käsityölainen.
Mikä sen estää ... loppujen lopuksi. Voihan esimieskin kankeen tarttua niinsanotusti, jos niikseen tulee.
siis vailla mahdollisuutta....., eikä vaikka mahdollisuutta.
kun nykyään on harvoin siihen mahdollisuus. Milloin missäkin päin palaveeraamassa. Tai väkästelemässä raporttia sinne, tai exeliä tänne. Mun duuni takaa äijille työrauhan.
Silloin harvoin kun tulee mahdollisuus, niin kyllä mä jätkien kans olen selvittämässä milloin mitäkin ongelmaa ja se on sentään jotakin se.
oikeastaan tommosia pomoja on harvassa. Aika moni kattelee alaisiaan nenän vartta pitkin, eikä suin surminkaan tarttuis omaa arvoaan alentavaan työhön :). Sä teet kuitenkin niin, silloin, kun sulla on siihen mahdollisuus ...
...
mielelläni 8 tunnin työpäivää kun vaan tämä sairasloma loppuisi. Kotona keksin aina kaikenlaista tekemistä, jos en muuta niin käsitöitä ainakin, niin kauan kuin selkä kestää istua.
eniten hyvää? Istuminen päinvastoin huonontaa tilannetta ... tilanteesi kun on, se mikä on, niin eikö siitä voisi ottaa sen kaiken hyvän irti, mitä saa? Töitä ehtii taas sitten paiskia, vaikka miten kauan ... toisaalta, jos taloudellinen tilanne ei sallisi sairasteluakaan pidemmän päälle, niin ymmärtäähän sen, että töihinkin olisi päästävä.
minä liikunkin aika paljon, mutta kun ei sitäkään aina jaksa. Olen huomannaut etä liikunta on selälle erittäin hyväksi, auttaa paljonkin kun lähtee kävelemään silloin kun särkee.
Mielelläni olisin töissä, näkisi ainakin toisia ihmisiä ja mielialakin kohenisi.
Kyllähän tuo on myös sosiaalisia aspekteja arkeen, mielenvirkeydestä puhumattakaan. Eikö sulla ole tällä hetkellä mitään, mistä voit voimavaroja ammentaa?
Koiran ulkoiluttamanen ja lenkillä käyminen. Vieraita joskus käy. Juuri äsken saattelin syyslomalaiset kotimatkalle. Normaali päiväjärjestys kaupassa käymisineen taas edessä. Siinäpä taas tärkeimmät.
ja esim 20% lyhyempi työaika olisi taloudellisestikin mahdollinen. Itselleni kävisi lyhennetty työaika per päivä tai 4-päiväinen työviikko.
Minusta suurinta luxusta elämässä on työstä vapaa aika.
kohokohta on ruokatauko/tunti :). Siis, jos ehtii pitämään.
Ärsyttävää kun työ vie niin paljon noita mehuvarastoja :[
vähän aikaa jouten, aion tankata ne mehuvarastot ääriään myöten täyteen noin kuvainnollisesti :).
Öööh, musta vähän tuntuu että tämän vähempää mitä mä teen ei kannata tehdä, jos tekis niin enemmän sossusta sais siinä tapauksessa rahaa eli aika minimipalkoilla mennään ennen joulun tuloa :)
Kyllä mä silti nyttenkin juon valkoviiniä (mun uusi rakkaus) ja kuuntelen musiikkia, nautiskelen olostani.. Söin ruhtinaan illallisen ja polttelen tupakkaa. Eli vielä vähemmälläkin pärjäisi, mutten usko että olisin valmis luopumaan tästä vähästä nautinnosta mitä mulla on.
ei elämä ole mielekästä, jos siihen ei mikään nautinto enää kuuluisi :).
Näinpä. Mä en sinänsä mieti maallista omaisuutta vaan mä mietin enemmän niitä hetkiä, joita voi kruunata muistamisen arvoiseksi pienillä sijaituksilla. Joku sanoo, että mä törsään rahaa humpuuksiin mutta tosiasiassa tää on kuin laittais rahaa pankkiin eli toisin sanoen sydämeen :D
Työni onkin sellainen ettei siinä ole toimistotyöaikaa vaan kokonaistyöaika, joka mahdollistaa muun elämän huomioon ottamisen hyvin. Yksi kriteeri nykyisen työn puolesta oli nimenomaan se, että saa aikaa oikeaan elämään, joka ei sijaitse oravanpyörässä. Tavaraa on liikaa ihan ilman että vasiten sitä mitenkään hamstraa.
Tällä hetkellä suurin puutos onkin jostain, jota rahalla ei saa. Tai siis saa mut en halua siihen ruveta :))
Nainen? :)
hyvä arvaamaan :))
Joku kiva nainen päivä- ja yötarkoituksiin, talon eri huoneisiin sekä ulkoiluun. Erosin loppukesästä ja nyt alkaa valjeta mitä tämä on, monessa mielessä. Koskahan olin viimeksi yksin ja mm. "ilman" :) - siitä on aikaa paljon.
ja nyt sinulla kuitenkin hyvä tilaisuus käydä läpi se edellinen suhde tavalla, ettei seuraavan, kuka rinnallasi kulkeekin, tarvitse joutua enää niistä kärsimään, olemaan likaämpärinä. Kaikki eroon liittyvät tunteet on syytä prosessoida itsessään ... tunnustaa, tunnistaa ja käsitellä ne pois alta. Se voi kestää kauankin, ennenkuin on todellisuudessa valmis mihinkään vakavampaan, uuteen suhteeseen.
Ei se parisuhdekaan aina takaa sitä, että "jotain" olisi saatavilla automaattisesti, kun itse niin haluaa :) ...
Olen mielestäni henkisesti hyvässä kunnossa tuossakin mielessä ja tiedostan kaiken tuon. Työ alkoi jo päättyneen suhteen aikana, siis toi prosessointi mitä, miksi ja miten ja mikä on oma osuuteni rehellisesti ja realistisesti kaikessa mitä on ollut. Mitään dramaattista ei ollut, luottamus ym. säilyivät loppuun asti ja edelleenkin se on olemassa.
Jos itseään saa mainostaa, en koskaan ota mitään tai ketään itsestään selvyytenä. Se on turmion tie. Mutta kunhan nyt ääneen vähän kaipailin läheisyyttä ja jakamista :) Se on taas joskus mahdollista jos Cupido suo ;)
kaipaa, pitääkin :). Jokaisella on lämmön ja hellyyden tarve aika ajoin ... olla käsikkäin ja sylikkäin.
Mutta ... kello on jo paljon ja pitäis mennä nukkumaan. Pitää lämmittää vielä kauratyyny mikrossa, että saa jalat lämpimäksi peiton alla, jotta uni tulee paremmin. Hyvää yötä sinulle toivottelen! :)
...on vain ja ainostaan elintason kohentaminen =D
Mutta.....jos 20% työpäivän lyhentämisestä rokotettaisiin 10%:a, niin se sopisi minulle vallan mainiosta. Tuo ei vielä vaikuttaisi mitenkään merkittävästi elintasooni.
siitä miten työtunteja pätkittäisiin. Jos kyse olisi työpäivän lyhentäminen kuuteen tuntiin, en kokisi sitä mielekkääksi, mutta jos taasen voisi järjestää kolmekymmentätuntia viikolle, niin olisin valmis luopumaan elintasostani.
kyllä lähes työssä kuin työssä saisi jo viidessä-kuudessa tunnissa tehtyä saman verran aikaiseksi kuin nykyiselläänkin, jos jättää turhia taukoja ja ruokatunteja väliin ne "seisovat hetket" pois, jolloin ei mitään tapahdu.