Maailmankaikkeuden vanhin tähdenräjähdys
"Yli 13 miljardia vuotta sitten, noin 630 miljoonaa vuotta maailmankaikkeuden alkuräjähdyksen jälkeen, tapahtui tähdenräjähdys, jonka alussa tapahtunut voimakas gammasäteilyn purkaus on saavuttanut maapallon. Se on ajallisesti kaukaisin toistaiseksi havaittu tähtitieteellinen kohde ja sen tapahtuessa maailmankaikkeuden ikä oli 4% nykyisestä ja maailmankaikkeuden koko noin yhdeksäsosa nykyisestä."
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/maailmankaikkeuden-vanhin-tahdenrajahdys#at
Onko mittauksessa otettu huomioon universumin "oletettu" kiihtyvä laajeneminen? Paljonko se vaikuttaa aikaskaalaan näin suuressa mittakaavassa kuin yli 13 miljardia vuotta. Jos universumin avaruus laajenee kiihtyvästi, valolta kai kuluu enemmän aikaa saavuttaa maapallon havaintolaitteet kuin jos universumi laajenisi koko ajan hidastuen, kuten ennen oletettiin. Eli kuinka suuri virhe tuloksiin voi tulla riippuen siitä kumpi otaksuma laajenemisesta on oikea.
"Yli 13 miljardia vuotta sitten, noin 630 miljoonaa vuotta maailmankaikkeuden alkuräjähdyksen jälkeen, tapahtui tähdenräjähdys, jonka alussa tapahtunut voimakas gammasäteilyn purkaus on saavuttanut maapallon. Se on ajallisesti kaukaisin toistaiseksi havaittu tähtitieteellinen kohde ja sen tapahtuessa maailmankaikkeuden ikä oli 4% nykyisestä ja maailmankaikkeuden koko noin yhdeksäsosa nykyisestä."
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/maailmankaikkeuden-vanhin-tahdenrajahdys#at
Onko mittauksessa otettu huomioon universumin "oletettu" kiihtyvä laajeneminen? Paljonko se vaikuttaa aikaskaalaan näin suuressa mittakaavassa kuin yli 13 miljardia vuotta. Jos universumin avaruus laajenee kiihtyvästi, valolta kai kuluu enemmän aikaa saavuttaa maapallon havaintolaitteet kuin jos universumi laajenisi koko ajan hidastuen, kuten ennen oletettiin. Eli kuinka suuri virhe tuloksiin voi tulla riippuen siitä kumpi otaksuma laajenemisesta on oikea.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itseasiassa noin kaukana olevan tähden etäisyyttä ei mitenkään muuten voi selvittääkkään, vaan etäisyys täytyy laskea punasiirtymästä, jolloin täytyy myös maailmankaikkeuden laajenemishistoria tietää. Ja kyllä tähtitieteilijätkin jo tietää että laajeneminen on kiihtyvää. :)
Tänään Helsingin Sanomat julkaisi asiasta uutisen ulkomaat-osiossa. Siinä oli suunnilleen sama uutinen, mutta:
"Todellisuudessa jättiläistähden jäännökset ovat jo paljon kauempana kuin 13 miljardin valovuoden päässä.
Kun tähti räjähti, maailmankaikkeuden koko oli vain yhdeksäsosa nykyisestä. Räjähdyshetkellä tähti oli neljän miljardin valovuoden päässä paikasta, johon aurinkokuntamme syntyi paljon myöhemmin. Nyt havaitut tähden jäännökset ovat universumin laajenemisen takia yhdeksän kertaa kauempana eli noin 36 miljardin valovuoden päässä meistä."
Jotenkin vaan tuntuu, että eksponentiaalisen nopeasti laajenevasta maailmakaikkeudesta huolimatta tuo lienee puhdasta spekulointia, sillä noin 36 miljardin valovuoden etäisyys vaikuttaa hiukan liioitellulta. Maailmankaikkeuden ikä kun on noin 13,7 miljardia vuotta.
http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/lambda.html
Laajeneminen kun hidastui seitsemän ensimmäisen miljardin vuoden aikana mutta yhtä lukuun ottamatta kaikkien mallien mukaisesti pimeän energian määrä lisääntyy siitä lähtien kun se 7 miljardia vuotta sitten voitti pimeän aineen vaikutuksen. Siitä seuraa Willam de Sitterin kuvailema eksponentiaalisen nopeasti laajentuva universumi. Olen kuullut väitettävän, ettei valon nopeutta voi ylittää, mutta avaruus laajentuu silloin kaksinkertaisesti saman ajan kuluessa, eikä valon nopeuskaan riitä enää pysymään laajenemisessa mukana.
http://www.luonnontiede.argumentti.fi/maailmankaikkeuden_synty_kosmologia.php?id=17
Sanotaan, että de Sitter -avaruudessa on horisontti, etäisyys jonka ylitse minkäänlainen kommunikaatio ei ole mahdollista. :)
voi määrittää monella eri tavalla. Tuo 36 miljardia valovuotta kuulostaa siltä että jos mulla olis 36 miljardia valovuotta pitkä viivotin jonka toinen pää olis kiinni paikassa jossa tuo supernova tapahtui niin toinen pää olis täällä maapallon kohdalla. Siitä voidaan sitten olla montaa mieltä että onko tämmösessä etäisyydessä mitään järkeä, kun tuollasta viivotinta ei tietenkään voi olla olemassa
Kyse on siitä, että tuo nyt näkyvä 13 miljardin valovuoden päässä ollut galaksi ollessaan nykyisin 36 miljardin valovuoden päässä ei näy enään koskaan meillä, sillä etäisyytemme välinen kasvu on valoa nopeampaa.
Jos oletamme avaruuden laajenemaan jollain avaruusvälillä 1km/sek tarkoittaa se sitä, että 300000 kertaa kauempana olleva kohde liikkuu 300000x1km ollen siten valonnopeudella meistä poispäin kiitävä ja meille ikuisesti näkymätön. Siinä kohden on valonnopeudesta johtuva tapahtumahorisontin raja jonka tuoltapuolen ei koskaan saa informaatiota.
Jatko Hesarin jutusta:
"Selitys on se, että kaukaisimmat taivaankappaleet erkanevat meistä yli valon nopeudella.
Viestit tähdistä kulkevat toki valon nopeudella,
mutta koko maailmankaikkeuden rakenne laajenee ylinopeudella.
Sen kertoo kaukaisten kohteiden niin sanottu punasiirtymä. ..."
(Suuren punasiirtymän vuoksi näimme kymmenen sekunnin purkauksen,
jonka todellinen kesto oli 1,1 sekuntia.
Tästä saatiin silloisen maailmankaikkeuden kooksi yhdeksäsosa nykyisestä.)
Maailmankaikkeus näyttää kihtyvää laajenemistaan vain takaperin katsoessa kun katsomme yhä varhaisempaa
tapahtumaa. Nuo "kaukaiset" tapahtumat todella viittaavat senaikaisen laajenemisen olleen nopeampaa kuin lähemmät ja ajallisesti myöhemmät tapahtumat. Suurinta laajenemisnopeus oli BB alkulaajenemisessa, joka oli valonnopetta suuremmalla nopeudella tapahtunutta laajentumista.
Kun aikapersepektiivi käännetään vastaamaan aikajanaa alusta nykyhetkeenpäin, laajeneminen on tavallaan matkana hidastunutta, vaikka tilavuudenkasvuna mitaten avaruuden laajeneminen olisikin vakio/aikayksikkö.
Valonnopeus on ajankulun nollapiste. Valolla ei ole aikaa. Näin voimme ehdollistaa, että ajan synty tapahtui universumin nuoruuden valoanopeamman laajenemisen vaiheena ja ajan kulku historiassa on tuon alkuräjähdyksen potetiaalieron purkautumista.
olla niin, että n. 6 mrd vuotta hidastui ja sitten n. 7 mrd vuoden paikkeilla alkoi kiihtyä. Siltä se nyt ainakin näyttäisi. Viimeinen sana on tietysti sanomatta ja se vihoviimeinen varmasti jääkin....siis sanomatta.
BB:n inflaation aikana avaruus laajeni valoa nopeammin. (Sori vaan Savorinen, mutta niin se vaan on) Ainakin siltä hyvin vankasti näyttäisi. Aika alkoi kyllä itse BB:n alusta. Avaruuden valoa nopeampi laajeneminen ei ole ristiriidassa Ison Albertin teorian kanssa. Tulevaisuudessa kaukaiset galaksit häipyvät "pimeän energian" kiihdyttäminä äärimäisen punasiirtymän yöhön etääntyessään meihin nähden yli C:n.
Ja Albert se vaan makaa tyynenä haudassaan; ei kuulu luiden kolinaa.
C:n rajanopeus on määritelty avaruuden suhteen. Informaatio ei voi kulkea pisteestä A pisteeseen B yli valonnopeuden. Mutta jos itse avaruus laajenee A:n ja B:n välillä yli C:n, niin siihen ei Ison A:n suhtiksella ole mitään vastaan sanomista.
Eikö näin.
teeppä portaikkokuvanto jokaisen portaanvälin on tarkoitus kuvata avaruuden laajentumaa nopeutena.
Nopeus on kerrannaista suhteessa porrastusten väleihin ja jossain kohden ääripäiden välillä ylittyy valonnopeus.
Valo on lähtenyt 13 miljadin valovuoden päästä meitä kohden.
Me olemme tuona aikana, jonka valo on kulkenut kaukaisesta galaksista, vanhettuneet tuon 13 miljardia vuotta mutta valo ei vanhentunut matkalla sekuntiakaan! Näin suhteellisuusteorian mukaan.
Valonnopeus on se raja, jossa aika on nolla. Hitaammassa nopeudessa aikaa kuluu ja valoa nopeammassa aikaa syntyy lisää.
Aika on universumin neljäs ulottuvuus.
veit jalat suustani. Näinhän se näyttää olevan.
Jos ihan pilkkuja hässitellään, niin tuskin 13 mrd vuotta sitten vielä mitään galakseja oli ehtinyt kasaantua. Ensimäisiä fuusioreaktiovetypalloja ehkä.
Yritin vain kertoa, että avaruuden laajenemisnopeus ei liene rajattu edes yleisessä suhteellisuusteoriassa.
Me näemme kaiken valonnopeudesta johtuen viiveellä. Viive on sitä suurempi mitä kauempaa valo on lähtenyt. Tästä seuraa, että me emme itseasiassa voi havaita reaaliajassa edes oman Linnunratamme samanaikaisia tapahtumia.
Valo kulkee kuusta sekunnissa ja Auringosta 8minuuttia
Linnunradan ytimestä valon matkaan menee n. 26000 vuotta. Linnunrata voisi yhtähyvin olla todellisuudessa kadonnut jo aikoja sitten emmekä tietäisi siitä mitään.
Se tähtitaivas, jonka näemme, on täysin epätosi.
Olen Greenini, Hawkinsini, Weinbergini, Enqvistini, Maalampeni yms. lukenut. Matikkani ei vaan riitä juurikaan populatistista tasoa ylemmäs. Tyttäreni osti eilen Jyskylän kirjaston poistomyynnistä muiden helmien ohessa : Maalampi,Perko "Lyhyt modernin fysiikan johdatus". Aattelin lukasta. Äkkipäätään matiikka ei näyttäisi lukion pitkää pahemmalta, mutta kun siitäkin eläkeäijällä on melisenkymmentä vuotta aikaa.
Ei mulle kuitenkaan ihan Aku-Ankka alkeita tarvii selostaa, mutta jo erityisen matemaattinen esitys alkaa mennä vanhalla papalla yli hilseen, yleisestä nyt puhumattakaan.
No eläkeläisellä on aikaa. Vaikka sitten (runsaan aktiiviliikunnan ohella ) lukasta vähän matikkaa.
Hyvää illanjatkoa.
Bn-nm. Koska näemme vain linnunradankin ytimen periaatteessa 26000.v todellisten tapahtumien jälkeen, niin kuinka on sitten muiden galaksien laita? Niinpä. Todellisuudessa suurin osa näkemistämme taivaan tähdistä on jo sammunut tietämättämme sitä mitenkään.
Ite ainakin leviän ja laajenen oletettua nopeammin, ikääkin jo pari miljardia vuotta
Liikaa pimeää ainetta, kenties.