Aamulehdessä on juttu Bangladeshistä, joka on matala maa Ganges-joen suistossa. Se on pinta-alaltaan alle puolet Suomesta, mutta ihmisiä asuu 156 miljoonaa.
Bangladeshin tilanteesta kerrotaan, että myrskyt ovat yleistyneet ja kovenneet, kovempi tuuli ja korkeammat aallot aiheuttavat tulvia ja monsuunit ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi. Maalle nouseva merivesi suoloittaa viljelysalueita. Pahoina vuosina 60 % pinta-alasta jää veden alle.
Toisaalta kuivuuskaudet heikentävät satoja.
Bangladeshin tilanteesta kerrotaan, että myrskyt ovat yleistyneet ja kovenneet, kovempi tuuli ja korkeammat aallot aiheuttavat tulvia ja monsuunit ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi. Maalle nouseva merivesi suoloittaa viljelysalueita. Pahoina vuosina 60 % pinta-alasta jää veden alle.
Toisaalta kuivuuskaudet heikentävät satoja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisiko myös niin, että entistä tulvaherkempiä alueita on otettu asutukseen ja viljelykseen.
Onko sinulla myös todisteita tuollaiselle olettamukselle, vai tuuliko huuliasi heiluttaa?
Ei olettamukselle voi olla mitään todisteita.
Niinpä olettamuksia on helppo esittää. Niille ei kuitenkaan voi perustaa käsitystään ilmastonmuutoksesta.
Parempi on muodostaa käsityksensä tieteellisen tiedon ja pitkän ajan trendien perusteella. Niistä löytyy hyvä yhteenveto täältä:
http://climate.nasa.gov/keyIndicators/index.cfm#IceMass
Vedin eilen kaksi pulloa punkkua ja kaljat päälle. Olo ei ole kovin tieteellinen näin aamusta. Esittämäni kysymys olikin laiskahkon retorinen: " "Olisiko mahdollista, että osa viljelysalueiden kadosta johtuisi myös siitä että ... jne"
Normaali-ihmisten parissa tällaisesta olettamuksesta sukeutuisi keskustelu puolesta ja vastaan. Mutta ei täällä.
Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Väestö kasvaa joka viides vuosi melkein 20 miljoonalla asukkaalla.
B. on tyyppiesimerkki väestönkasvun ongelmasta, vielä 20 vuotta sitten ei todennäköisesti ollut pahempia ongelmia asuinmaan kanssa, jolloin asukkaita oli vain puolet nykyisestä.
Ovatko myrskyt, tulvat, epäsäännölliset monsuunit, viljelysalueiden suolaantuminen ja kuivuuskaudet tyyppiesimerkkejä väestönkasvun ongelmasta?
Kun väestö kasvaa tota tahtia, joudutaan perinteiset viljelysmaat ottamaan asuinkäyttöön. Samoin myrskyjen vaikutukset lisääntyy väestökasvun vaikutuksesta koska joudutaan asuttamaan myrskyille alttiita alueita, joissa ei ennen asuttu.
Tämän saman voi nähdä pienessä mittakaavassa esim. Suomessa, ennen rakennettiin talo mäen päälle, jolloin talo pysy kuivana, nykyään rakennetaan sinne, mistä löytyy maata.
Niin, kyllähän se varmaan tuntuu siltä että tulvat ovat yleistyneet, jos laskeutuu vuorilta viljelemään maata jokisuistoon.
Kun heinäkenkä muuttaa aikuisena Helsinkiin ja sitte 20 vuoden päästä alkaa päivittelemään, että kyllä lapsuudessa oli lunta enemmän.