Helppo a, helppo b jne.?!

Ko luokkamerkinnät kertovat ratsastajan/hevosen/ratsukn taitotason kouluratsastuksessa. Helpoin taso on perusmerkki, sitten helppo C, helppo B, helppo A, Vaativa B, vaativa A jne.

Oman tasonsa voi osoittaa suorittamalla ko. tason merkkikokeen tai kouluratsastusohjelman. Ohjelmat löytyvät esim. SRL materiaalisalkusta (googleta). Tiettyjen kouluratsastus liikkeiden lisäksi kokeiden suorittamiseksi tarvitaan hevoselta tietty muoto (perusmerkin koulukokeessa ei erityisiä vaatimuksia, c-merkissä riittää että hevonen on hallinnassa ja liikkuu suhtkoht halukkaasti jne.) ja ratsastajalta asteittain parempi perusistunta, liikeet on myös suoitettava täsmälliseti ohjelman mukaan (esim. laukannosto tietyssä kohdassa. Mitä vaativampi luokka sen tarkempaa).

Perusmerkin koulukokeen suorittamiseksi riittää, että osaa kaikki askellajit ja osaa tarkistaa kevennyksen oikeaksi ja osaa pysäyttää hevosen, sekä saa suoritettua yleisimmät radantiet. C-merkin koe on jonkin verran vaativampi. Jos haluaa suorittaa SRl ratsastusmerkkejä on koulukokeen lisäksi suoritettava myös estekoe (näistäkin löytyy iedot SRL materiaalisalkusta).

Nämä eri kirjain tasot eivät ole mikään kattava tapa mitata ratsastajan osaamista, koska niissä arvostellaan vain lyhyt suoritus yhdellä hevosella. Ratsastajalla voi olla joillakin ratsastuksen osa-alueella isoja ongelmia, mutta hän selviää kouluradasta tai merkkikokeesta ihan hyvin osaavan hevosen avulla, vastavasti hänellä voi olla monilla osa-alueilla paljon paremmat taidot kuin merkkikokeeseen vaaditaan, mutta suoritus ei mene läpi, kun ratsastettavana on tavallista hankalampi hevonen. Useimmat tuntiratsastajat eivät myöskään osallistu koulukilpailuihin tai merkkikokeisiin, vaan pyrkivät arvioimaan tasonsa katsomalla merkkikoiden vaatimuksia ja peilaamalla sitten osaamistaan niihin. Välillä nämä arviot onnistuu, välillä ei.