muutamien käyttäytymistä. Miten te voitte tavata toisianne pelkän nettitutustumisen perusteella? Tai miten te ylipäätään voitte ryhtyä pitämään yhteyttä johonkin netin kautta tapaamaanne ihmiseen?
Itse en koskaan tutustuisi kehenkään netin kautta. Ainoa tapa tutustua ihmisiin järkevästi, on tehdä se hitaasti oman tuttavapiirin tai sukulaisten kautta.
Minulla kestää kauan, ennen kuin voin luottaa toiseen ihmiseen ja luottamus vaatii sen katse- ja lähikontaktin. Myöskin toisen on puhuttava minulle lempeästi ja rakentavasti, jolloin minussa syttyy halu luottaa toiseen ihmiseen.
Nettituttavuudet ovat pelkkää pintaa, jolla ei ole mitään arvoa. Ainoastaan reaalielämässä voi tutustua toiseen luotettavasti eikä koskaan voi tulla pettymyksiä, kun tekee sen tutustumisen hitaasti vuosien kuluessa.
Voin vain hymähdellä niiden kohdalla, jotka pettyvät netissä tapaamiinsa ihmisiin. Mitäs läksitte!
Minua järkevämmin käyttäytyvää ihmistä ei kertakaikkiaan ole!
Toinen asia on työssä käynti. Opin jo lapsena, että työssä käyminen ei johda mihinkään hyvään. Miksi turhaan vaivautua heräämään aikaisin aamulla, kun yhtä hyvin voi nukkua puoleen päivään ja herätä silloin, kun huvittaa.
Työpaikat ovat täynnä kateellisia selkään puukottajia, jotka aiheuttavat itselle pahan mielen. Kuuntelin lapsena paljon tällaista puhetta, jossa työssä käyvät itkivät onnettomuuttaan ja työpaikan kurjuutta.
Mitään en häviä, vaikka elänkin työttömyyspäivärahalla ja sosiaalituilla. Kukaan ei voi minua loukata ja se on pääasia. Rahaa riittää, kun elää nuukasti ja miehet ovat minusta kiinnostuneita ilman työpaikkaakin. Olen vain niin itseriittoinen, että en välttämättä edes kaipaa ketään rinnalleni.
Kotona riittää puuhaa, koska haluan pitää paikat järjestyksessä. Ei tarvitse stressata epämukavia työoloja, epämukavia työkavereita eikä mitään muutakaan ihmisten ahdistelua.
Olen erittäin mielikuvitusrikas ja luova henkilö. Moni olisi onnellinen saadessaan minusta muusan itselleen!
Itse en koskaan tutustuisi kehenkään netin kautta. Ainoa tapa tutustua ihmisiin järkevästi, on tehdä se hitaasti oman tuttavapiirin tai sukulaisten kautta.
Minulla kestää kauan, ennen kuin voin luottaa toiseen ihmiseen ja luottamus vaatii sen katse- ja lähikontaktin. Myöskin toisen on puhuttava minulle lempeästi ja rakentavasti, jolloin minussa syttyy halu luottaa toiseen ihmiseen.
Nettituttavuudet ovat pelkkää pintaa, jolla ei ole mitään arvoa. Ainoastaan reaalielämässä voi tutustua toiseen luotettavasti eikä koskaan voi tulla pettymyksiä, kun tekee sen tutustumisen hitaasti vuosien kuluessa.
Voin vain hymähdellä niiden kohdalla, jotka pettyvät netissä tapaamiinsa ihmisiin. Mitäs läksitte!
Minua järkevämmin käyttäytyvää ihmistä ei kertakaikkiaan ole!
Toinen asia on työssä käynti. Opin jo lapsena, että työssä käyminen ei johda mihinkään hyvään. Miksi turhaan vaivautua heräämään aikaisin aamulla, kun yhtä hyvin voi nukkua puoleen päivään ja herätä silloin, kun huvittaa.
Työpaikat ovat täynnä kateellisia selkään puukottajia, jotka aiheuttavat itselle pahan mielen. Kuuntelin lapsena paljon tällaista puhetta, jossa työssä käyvät itkivät onnettomuuttaan ja työpaikan kurjuutta.
Mitään en häviä, vaikka elänkin työttömyyspäivärahalla ja sosiaalituilla. Kukaan ei voi minua loukata ja se on pääasia. Rahaa riittää, kun elää nuukasti ja miehet ovat minusta kiinnostuneita ilman työpaikkaakin. Olen vain niin itseriittoinen, että en välttämättä edes kaipaa ketään rinnalleni.
Kotona riittää puuhaa, koska haluan pitää paikat järjestyksessä. Ei tarvitse stressata epämukavia työoloja, epämukavia työkavereita eikä mitään muutakaan ihmisten ahdistelua.
Olen erittäin mielikuvitusrikas ja luova henkilö. Moni olisi onnellinen saadessaan minusta muusan itselleen!
Vastaukset 62
Vanhimmat
nettirunkkarille ole löytyny naista... tee vetävämpi treffi-ilmoitus seuraavan kerran!
ja omaan runsaasti elämänkokemusta. Erityispiirteeni on, että kykenen myös luopumaan silloin, kun on luopumisen aika.
Minulla on lapsia ja totesin jossain vaiheessa heidän isästään, että eiköhän tämä ole tässä. Olimme antaneet toisillemme sen, mitä meillä oli toisillemme annettavaa ja oli aika ottaa uusi askel.
Jälkikäteen exäni kiittelikin minua viisaasta ratkaisustani. Hän kertoi, että itse ei olisi kyennyt ottamaan eroa. Hän on sittemmin löytänyt uuden rakkauden ja heillä menee hyvin. Minullakin on eräs, josta haaveilen, mutta asia on vielä kehityksessään muna-vaiheessa. Tiedäthän perhosen kehitysvaiheet?
Olemme siis exäni kanssa pysyneet hyvinä ystävinä, joka lastenkin vuoksi on todella tärkeää.
Mitä tulee treffi-ilmoituksiin, niin niitä en ole koskaan tehnyt, enkä tee.
"olemme siis exäni kanssa pysyneet hyvinä ystävinä" Minkä hemmetin takia sitten yleensä erositte? ystävyys on tässä maailmassa ainut asia jota kannattaa tavoitella ja siihen ainoastaan voi parisuhde perustua..
minä olen kaiken muun ohella hyvin seksuaalinen olento. Tiedän, millaista on taivaallinen seksi ja siihen en koskaan olisi exäni kanssa päässyt. Sen sijaan on olemassa henkilö/henkilöitä, joiden kanssa voin saada täyden seksuaalisen tyydytyksen. Todella harvassa nämä henkilöt kuitenkin ovat, jotka kykenisivät tuottamaan minulle täyden tyydytyksen sekä myös niin, että itse haluaisin tyydyttää heidät.
Pelkkä ystävyys ei ole parisuhteen arvoinen asia, vaikka muutoin ystävyyttä arvostankin.
Vielä huomaamaan että seksin hehkuttaminen on kuin kantaisi vettä kaivoon,mitään ei loppupeleissä jää käteen..
plagiointi.
Ei kai ole mahdotonta, että ihmiset muistuttavat toisiaan ajatuksellisesti ja toiminnallisesti! Onhan toisiaan ulkonäöllisestikin vastaavia ihmisiä... ;)
kirjeenvaihtoilmoittelu on korvautunut näin. Aika muuttuu. Joskus on iloisia yllätyksiä, joskus syviä pettymyksiä. Niin käy irlissäkin.
mutta huonompaan suuntaan. Jokainen järkevä ihminen kykenee ottamaan oppia muiden kokemuksista ja erehdyksistä. Entisajan kirjeet olivat parempia, koska kirjeet viipyivät matkalla ja ihmiset saattoivat tutustua toisiinsa rauhassa. Nykyään, kun on meset, pitäisi samassa sekunnissa olla vastaamassa johonkin tyhjänpäiväiseen, eikä silloin jää aikaa miettimiseen eikä aitoja tunteita voi syntyä kiireessä.
En ole myöskään perinteisen kirjeenvaihdon ystävä, paitsi toki silloin, kun tunnen kyseisen ihmisen jo valmiiksi elävästä elämästä.
olen oppinut, ettei koskaan kannata sanoa 'ei koskaan'.
Ei ennen tarvinnut kehenkään tutustua, kun vanhemmat naittivat parikymppisenä kivenheiton päässä asuvalle serkulle.
että muinoin on ollut tuollainenkin ajanjakso. Tuskin kuitenkaan meidän elinaikanamme. ;) Taidat olla historian ystäviä?
Ja sitä paitsi minua huvittaa äärettömästi ihmisten puheet siitä, että ennen oli kaikki paremmin. Ihmisillä kun on kovin valikoiva muisti menneisyyden suhteen. Sanotaan vaikka, että ennen ei erottu niin helposti kuin nykyisin. No ei erottu, kun se oli käytännössä mahdotonta. Mutta eihän se tarkoittanut, että liitot olisivat nykyistä onnellisempia olleet.
Noin muuten minä suosittelen kaikille ujoille ihmisille mielikuvitusystäviä ja kumppania. Ne kun ovat paljon turvallisempia kuin todelliset kanssaihmiset. ;-)
minun ongelmani. Päinvastoin, olen hyvin suorasukainen niin sanoissani kuin toiminnassani. Minulla on muutamia harvoja läheisiä ystäviä, joihin voin luottaa täydellisesti eikä minun tarvitse kompensoida epävarmuutta laajentamalla ystäväpiiriäni mihinkään epämääräiseen nettisakkiin.
En tunne epävarmutta, koska luotan itseeni. Kaikki ylimääräiset on karsittu elämästäni pois.
.
Miksi niitä nettituttavuuksia ei voisi tavata kasvokkain ja tutustua? Sittenhän ne muuttuvat tutuiksi.
Sinähän voisit ruveta vapaaksi taiteilijaksi, kun luova olet. Voisit lisäksi hakea apurahoja, työttömyyskorvauksen lisäksi:) Silloin voit päättää omista työajoistasi ja muutenkin tekemisistäsi.
järkevää, koska katsekontaktin ja kosketuksen osuus ihmiseen tutustumisessa on minulle merkittävässä asemassa. Minun ei tarvitse myöskään tavoitella ihmisiä ihmisten perään, koska minulle riittää minimaalinen määrä ihmissuhteita ja uskon ja luotan heidän kohtaamiseen reaalielämässä.
Netti ei ole tarkoitettu minkään pysyvän luomiseen, vaan se on ainoastaan työväline.
Ihmissuhteissa epäonnistumiset miljoonakertastuivat netin myötä, enkä itse aio olla mitenkään osallisena tuossa suhdekompuroinnissa. Ottakaa tämä vain hyväntahtoisena ojennuksena, koska sanoissani piilee totuus.
Nettituttavuudet ovat mielestäni ihan ok, siinä kannattaa noudattaa tervettä maalaisjärkeä.
Tapaa julkisella paikalla kahvilassa, elokuvissa....yms.
Jos vaikka oma tyttäreni lähtisi tapaamaan netistä löydettyä miestä myöhään yöllä hänen asuntoon, kieltäisin sen ehdottomasti.
Netti on hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin, ja olenkin tavannut täältä suomi 24 kautta muutamia henkilöitä ja en pettynyt.
Työssäkäynti on jokaisen henkilökohtainen asia, kannattaa muistaa myös se että mikäli sairastuu niin kelan sairaspäiväraha on todella pieni, jos ei ole työhistoriaa takana.
Jokainen elää tyylillään, pääasia että on tyytyväinen itseensä.
ihmisiä, jotka esittävät toista kuin ovat. Tämähän on pelkkää teatteria koko netti! Käyttäydy, kuten minä ja ei tarvitse kärsiä ylimääräisistä suruista, joita teeskentelevät ihmiset elämääsi tuovat.
Aika huvittavaa että yks paasaa netissä nettisuhteiden turhuudesta..Itse olen löytänyt elämäni parhaan ystävän netin kautta,koskaan en olisi häneen muuta kautta törmännyt.
ÖÖööö,siis oliko toi loppuosa joku vitsi vai? Et tee töitä vaan elelet vapaamatkustajana koko elämäsi,eikö yhtään hävetä että muut tekee töitä sun lusmuilun edestä?
sivusta seurannut tätä harhailijoiden määrää ja huomannut samojen naamojen yhä uudestaan ja uudestaan lankeavan samaan loveen. Täytyy osata erottaa mielikuvitus ja todellisuus ja sen taidon minä totisesti osaan!
Teen arvokasta työtä lasten kasvattajana enkä katso velvollisuutenani olevan hyödyttää ketään onnenonkijaa rikastumisen toivossa. Jos joskus kohtaan arvoiseni työnantajan ja työyhteisön, niin saatan harkita asiaa uudelleen. Siihen saakka on turha toivo pyrkiä syyllistämään minua siitä, että elän elämääni omien sääntöjeni mukaan. Ulkoa ohjautuvat ihmiset asia erikseen eivätkä heidän kaltaisensa lähipiirini pääse.
mutta en silti jaksa taivastella sinun toimintaasi.
*plääh*
niine ihmissuhteineni, jotka olen reaalielämässäni kohdannut. Pidän portit avoimena edelleen niille ihmissuhteille, jotka lähelleni pääsevät ystäväpiirini kautta. Tällaiset selkeät rajat auttavat ihmistä kärsimysten minimoinnissa ja elämän laadun maksimoinnissa. Kaikista ei ehkä ole näin kurinalaiseen ja rauhalliseen elämäntyyliin, mutta sen he sitten maksavat ihmissuhdepettymyksinä.
Jatkan hymähtelyäni heidän kohdallaan. On ainakin varoitettu.
meen ulos puuhastelemaan. Jaksa tällästä vitun turhaa paskanjauhantaa.
*avaudu elämälle ja elämä avautuu sulle*
helposti. :)
Mikä sen estäisi niinhän sitä moni lähtee taas ensi viikonloppunakin jostain pubista tuntemattomien luo jatkoille.Tai menee kyläilemään jonkun luo johon nyt ei välttämättä ole vuosia tai kuukausia tutustunut.
ja saa jalkajousesta tai muusta päähänsä. Aivot on tehty ajattelemista varten! Hidas tutustuminen on kaiken a&o.
Kyynisyyteesi huomauttamalla että suurin osa henki ja muista väkivalta rikoksista tapahtuu siinä tutussa ja turvallisessa piirissä.
Ja se ei elä joka pelkää.
vaan ainoastaan sopulilaumasta poikkeava, arvokas yksilö, joka tuntee itsensä ja tietää omat tavoitteensa.
En ole koskaan joutunut väkivallan uhriksi, koska osaan liikkua sellaisessa seurassa, josta ei ole minulle vahinkoa.
Vaikka olen käyttäytynyt edellä mainitsemallani tavalla.
"Nettituttavuudet ovat pelkkää pintaa, jolla ei ole mitään arvoa. Ainoastaan reaalielämässä voi tutustua toiseen luotettavasti eikä koskaan voi tulla pettymyksiä, kun tekee sen tutustumisen hitaasti vuosien kuluessa."
Kun mä tapaan ravintolassa jonkun uuden ihmisen, niin miten kummassa se eroaa nettituttavuuden tapaamisesta? Aivan, se eroaa siten, että nettituttavuudesta tietää jo jotakin, kun taas siitä ravintolatuttavuudesta ei tiedä mitään.
"Nettituttavuudet ovat pelkkää pintaa, jolla ei ole mitään arvoa. Ainoastaan reaalielämässä voi tutustua toiseen luotettavasti eikä koskaan voi tulla pettymyksiä, kun tekee sen tutustumisen hitaasti vuosien kuluessa."
Miten kummassa vieraaseen ihmiseen voi tutustua hitaasti? Jaa että ekana huutaa kolmensadan metrin päästä "moi!" ja sitten lujaa karkuun. Tokalla kertaa "mitä kuuluu?" ja taas lujaa karkuun? Mikä kumma estää sen nettituttavuuden kanssa toimimasta samalla tavalla? Itse asiassa varsinainen tutustuminen kasvokkain on käytännössä samanlainen, oli kyseessä nettituttavuus, tai baari/ravinolatuttavuus.
Sinänsä en asiasta tiedä yhtään mitään, kun en ole ketään nettituttavuutta tavannut, mutta tässä taidamme olla samalla viivalla?
valmiiksi olemassa se hitaasti vuosien saatossa rakentunut ystäväjoukko ja heidän suositustensa sekä oman mieltykseni kautta ystäväpiirini laajentuu, jos on laajentuakseen. Muuta ei tarvita! Liikumme ystäväporukan kesken erilaisissa tapahtumissa ja aina joku ystävistäni tuntee jonkun ja näin pääsen tutustumaan uuteen ihmiseen ikään kuin sivusta seuraten eikä minun tarvitse tuhlata aikaani epämiellyttäviin kohtaamisiin tuntemattomien kanssa.
En voisi juuri enempää eri mieltä olla. Olen naimisissa netissä tapaamani miehen kanssa ja olen lähtökohtaisesti sitä mieltä että jokaisen aikuisen ja töihin kykenevän ihmisen on ansaittava oma elantonsa. Kaikki ei nykyään töitä saa vaikka ihan päteviä työntekijöitä olisivatkin, mutta se on asia erikseen. Ihan hauska ja huomiotaherättävä aloitus. :)
ihminen ja minunlaisiani materialistinen maailma tarvitsee vastapainokseen. Uskon kaltaisteni vapaa-ajattelijoiden lisääntyvän tulevaisuudessa hyvinkin paljon, koska tapani elää on järjen ja tunteen yhteinen riemuvoitto.
Yhteiskunnan on sopeuduttava kaltaisiini. Työn tekeminen pelkän työn tekemisen ilosta on vastoin kaikkia luonnonlakeja. On vanhanaikaista väittää, että kodin ulkopuolella tehty työ olisi jotenkin arvokasta.
Mutta olet väärässä yhteiskunta tulee karsimaan kaltaisesi keskuudestaan.
Sosiaaliturva tulee ennestään heikkenemään lopulta sitä ei olekkaan suuntaus on sama kuin Amerikassa.Joidenkin vuosikymmenien kuluttua kukaan ei voi elää tavallasi.Elämäsi on vaikemapaa jo vuosikymmenen kuluttua.Tehokkuus ajattelu saa vain lisää jalansijaa maailmassa.
Vaikka näyttääkin siltä että on pakko jarruttaa koska hyödynnettävät luonnonvarat ehtyvät niin on aika selvää että niin ei tapahdu.Jäljellä olevien ja kierrätettävien varantojen käyttö tehostuu ja teknologia tarjoa ulospääsyn tilanteesta ja jos ei niin ihmiskunta vain yksinkertaisesti kuluttaa itsensä hengiltä.
Kaltaisellasi elämäntavalla ei valitettavasti ole sijaa tuossa tehokkuuteen perustuvassa maailmassa ja sinunkin on kai elämäsi aikana vielä valittava kuoletko nälkään vai menetkö töihin.
Mainitsemiani asioita vasten ajattelusi tuntuu tietysti järkevältä mutta en usko maailman kehittyvän sinun ajattelusi suuntaan.
Ja mitä tulee tuohon nettituttavuuksien luomiseen niin sama asia se lopulta on kuin ihmissuhteiden luominen reaalimaailmassa täälläkin saat jo jonkun käsityksen siitä millainen joku on ja elävänä tämän tavatessaan voi sitten muodostaa lopullisen käsityksensä toisesta.Näinhän toimittiin jo aikanaan sen kirjeenvaihto kultuurin puitteissa.
Patologiset valehtelijat sun muut huithapelit ovat todellisuutta myös tosielämässä etkä silloinkaan voi täysin keneenkään luottaa.
Ilmaisesti sinulle riittää pieni ja hitaasti kasvava ystävä ja tuttava joukko ja hyvä niin jos se on sinun juttusi.
Mutta moni haluaa paljon laajemman verkoston jonka kautta tutustua ihmisiin ja tarkastella sen kautta myös maailmaa laajemmin ja mikä siihen normisuomalaisella on parempi keino kuin koittaa netin kautta tavoittaa mahdollisimman suuri joukko erilaisia ihmisiä ja sen kautta eri elämän katsomuksia.
mitään selitystä sille miksi katarzyna on naimisissa netissä tapaamansa miehen kanssa kun sivuutit asian?!
joku oksa voi pudota, kun konekiväärillä räiskii ympäriinsä. Asiahan on kuitenkin niin, että on suoritettava huippuunsa viritetyt turvajärjestelyt ennen, kuin lähtee ketään nettituttavuutta tapaamaan, jos nyt on välttämättä toimittava vastoin kaikkea ohjeistusta järjen ja tunteen maksimoimiseksi.
Edes koko asiaa enkä aio miettiäkkään.
Jos se kiinnostaa sinua niin kysy Katarzynalta.
Olen sitä mieltä ettei se elä joka pelkää.
"Ainoa tapa tutustua ihmisiin järkevästi, on tehdä se hitaasti oman tuttavapiirin tai sukulaisten kautta."
Entäs jos sukulaiset asuvat kaukana ja olet muuttanut uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan?
pakko muuttaa ellei halua ja minä en halua. Työn perässä juokseminen on yliarvostettu asia ja se tekee ihmiset juurettomiksi. Slummiutuminenko on ihmiselon tavoite, koska sehän tuosta työn perässä sopulilauman lailla juoksemisesta seuraa. Minä mihinkään Jakomäen kaltaiseen paikkaan lähde, kun ympärilläni on avara ja puhdas luonto ja ystäväni ympäröivät minut.
pikku piirissänne, ei se minua kiinnosta. Miten muuten ikinä sait tuttavapiirin alunpitäenkään, perhepiirin kauttako? Miten perhepiirisi tutustui muihin kuin perheenjäseniin? Vai oletteko kaikki sukua toisillenne?
Suomi on pieni maa ja jos haluaa saada työtä tai opiskella, on usein pakko muuttaa muualle.
"Slummiutuminenko on ihmiselon tavoite, koska sehän tuosta työn perässä sopulilauman lailla juoksemisesta seuraa. Minä mihinkään Jakomäen kaltaiseen paikkaan lähde,"
Hyvä, pysykää siellä missä olettekin, koko suku.
Tekemällä parodiaa toisesta teetkin parodiaa itsestäsi.
mieleen. Heräsi kysymys henkilöstä, joka on kirjoituksen takana ja mitä hän tavoittelee:D
nopeaa nettituttavuutta, jossa seksi olisi päätarkoitus. Kohteena henkilö, joka on nihkeä tapaamaan netin kautta tutustumaansa ihmiseen ja ainakin epäluuloinen.
Myös työttömät rassaavat kirjoittajaa. Ja ilmeisesti yh-kotiäidit?
Aina löytyy joku joka yhtyy pilkkalauluun ja sen jälkeen pilkatun elämä on vääräksi todistettu. Tuli mieleen Tervon uusin - pitäs tosin lukea ensin.
suhteessa oikeassa, että Nettideittailusta saisi oivallista parodiaa. Myönnän toki lukeneeni kyseistä palstaa silloin tällöin eikä se ole muuta kuin vakuuttanut minut entisestään oman toimintani järjellisyydestä.
Ymmärsinkö oikein viittauksesi?
Taivastelet. Älä sitten tapaa jos et kerran halua. Me muut halukkaat voidaan kyllä tapailla ihan rauhassa, ei kuulu sulle :)
Mä itseasiassa poistin juuri nikin yhdestä paikasta, ja olen ihan masentunut. Mua kaduttaa.. Siellä oli se mun ihana pakkomielteeni ja pari muutakin mukava juttelukaveria. Sniif :'(.. mun on jo ikävä.. ei se mitään olis haitannut vaikka olisin sitä pakkomiellettäni siellä kyylännyt vaikka kuolemaani saakka. Ei mun mihikään eteenpäin tarvi mennä!! Mä olen tyhmä!!
Mutta ainakaan en pussanut kuvaruutua lähtiäisiksi.. etten mä ihan niin pimeä ole. Meinasin kyllä :D
hyvästä päätöksestä. Kuten itsekin puhut pakkomielteestä, voit tyytyväisenä todeta selättäneesi moisen häiriötilan ja nyt sinun mahdollisuutesi kohdata oikea mies elävässä elämässä kohenevat.
Hekuttelit. Tuo pakkomielle oli tuttavuus irlistä, mutta nyt siis mennyt. Tästä lähin pysyttelen näissä ihanissa virtuaalimiehissä :)
mielikuvitusta riittää!
"Minulla kestää kauan, ennen kuin voin luottaa toiseen ihmiseen ja luottamus vaatii sen katse- ja lähikontaktin. Myöskin toisen on puhuttava minulle lempeästi ja rakentavasti, jolloin minussa syttyy halu luottaa toiseen ihmiseen."
Eli tykästyt sen mukaan, kuinka taitava toinen pitämään yllä pintaa ja antamaan itsestään haluaamaasi kuvaa... eli huijaaminen on sun mielestäsi tärkein asia?
mitä luulottelua. Minähän puhuin vuosikausien tuntemisesta ja siinä ovat monet pintakerrokset jo rapisseet sikäli, kun niitä on alkuvaiheessa ollutkaan. Olen hyvä ihmistuntija ja osaan lukea merkkejä ihmisen eleistä ja yleisestä käyttäytymisestä, puhetavasta, tavasta koskettaa, katsoa ym. ym.
Netissä ihminen voi esittää mielin määrin ja rajattomasti, mutta tosielämässä se ei onnistu. Minulla on lisäksi luottoystäviä, jotka olen huolella valinnut.
Jotain on kuitenkin mennyt pahasti pieleen kun olet eronnut ja nyt puuhastelet hämärissä seksipuuhissa lukuisten ihmisten kanssa..Ei auttanut vuosikausien tutustuminen,metsään meni silti.
Nyt sitten purat yksinäisyyttäsi ja tyytymättömyyttäsi netissä ihmisille joita et tunne ollenkaan,eikö tämä ole täysin sun periaatteiden vastaista.
en ole harrastanut seksiä vuosiin, koska sopiva henkilö ei ole osunut kohdalle. Tiedän kuitenkin henkilön (henkilöitä), joiden kanssa seksi olisi taivaallista ja sen harrastaminen kuuluu parisuhteeseen. Tarkoitin myöskin, että maailmassa (Suomessa) on useampi kuin yksi potentiaalinen henkilö, jonka kanssa elämä ja parisuhde voisi sujua.
netissä, kuin livessäkin, mutta livessä valehtelun tehoa kasvattaa tehokas ja vakuuttava esiintyminen, kun taas netissä ongelmana on pelkästään toisen sanan varassa oleminen. Luulen, että netissä voi todenmukaisuuden selvittää yhtä nopeasti, kuin livessäkin.
Mistä tiedät että seksi olisi taivaallista jos et kerran ole kokeillut ja jos olet kokeillut niin tuo sinun parisuhdeseksiin viittaaminen taas ontuu.
sen siitä, että olen henkisesti ja fyysisesti sinut itseni kanssa. Tiedostan oman kehoni enkä koe sitä pelkäksi pääksi, jonka jatkona on jotain epämääräistä ruumiinosaa. Minulla on aikaa odottaa merkityksellistä ihmissuhdetta, koska en koe ajan olevan minua vastaan. Olen kuin kypsä hedelmä valmiina poimittavaksi.
Lempeästi ja rakentavasti keskustelu netissä => tapaaminen => katse- ja lähikontakti => toiseen tutustuminen =>lempeästi ja rakentavasti puhuminen reaalissa => halu luottaa ihmiseen => toisen lähipiiriin tutustuminen => luottamus
Kerropa mulle, mikä kohta multa jäi tekemättä verrattuna sun tapaasi toimia?
jokainen omalla tavallaan. toisille se netistä tai puhelimesta tutun tapaaminen on isompi asia, kuin toisille.
et sillei, moon tavannu yleensä kyl paljo enemmän semmosia, joista ei oo kuullu eikä nähny ikuna ennen. et hlökoht ei näkis paljoa eroa sillä missä tai miten on tutustunu tai tavannu ekan kerran. pääasia ehkä et tapasi. hmm.