On luonnollista, että epidemian aikana on paljon ihmisiä pyrkimässä hoitoon. Viikonloppuna Länsi-Pohjan keskussairaalan sikainfluenssa vastaanotolla oli kyllä sellainen meininki, että olisi pitänyt pistää peli poikki ja istua miettimään hetkeksi toimiiko systeemi vai ei. Ihmiset istuivat sikin sokin ahtaalla käytävällä hyvin sairaina. Hoitajia ja lääkäreitä tuntui olevan, mutta heidän toimintansa vaikutti sekavalta. Kenelläkään ei tuntunut olevan johto käsissä. Jatkuva kulkeminen edes takaisin varmistamassa oletko ottanut vastaan, oletko tilannut tutkimukset, oletko soittanut osastolle, mulla on nälkä ja jäi isäinpäivälounas syömättä enkä ala töihin jos en saa syödä, oletko tilannut paperit, oho unohtui tehdä, kuka tietää, kuka tekee, – kommentit kaikuivat käytävällä. Kukaan ei tuntunut olevan perillä mistään. Organisointi ja työnjohto ontuivat kyllä melkoisesti. Useita potilaita ei käyty katsomassa moneen tuntiin.
Vaitiolovelvollisuus oli kyllä tiukilla, kun siellä yhteisissä tiloissa puhuttiin ihmisten asioita kovaan ääneen, asiakkaat joutuivat kertomaan koko porukalle omat oireensa ja tietonsa. Eikö todellakaan löydy parempia tiloja, jossa asiat voisi hoitaa? Ensin tiedot kerrottiin hoitajalle, parhaassa tapauksessa kolmelle eri hoitajalla, sitten lääkärille, sitten hoitaja kertoi lääkärille ja sitä rumbaa moneen kertaan.
Moni tuli turhaan sikapolille, haki pöpön itselleen ja joutui terveyskeskus jonoon. Eli tauti levisi kyllä tehokkaasti. Informointi ei ole tavoittanut kansalaisia. Pelko ajoi ihmisiä vastaanotolle, ja siellä käyminen varmasti lisäsi monen pelkoa. Joku kantoi velttoa lasta, joku oksensi rajusti, jonkun henkeä ahdisti, taisi joukkoon mahtua humalaisia väärinymmärrettyjäkin. Tunnelma oli kuin vuosisadan takaa olevasta naapurivaltion sairasvastaanotosta.
On todella erikoista, että odotustila on niin pieni, ettei sinne sovi esimerkiksi lastenvaunuilla eikä pyörätuolilla. Ihmiset istuivat polvet vastakkain rykien ja räkien toistensa päälle. Ehdottomasti tilat olisi pitänyt järjestää väljempään paikkaan, ja sellaiseksi, että toisesta päästä tiloihin sisälle ja poistuminen toisesta päästä ulos. Tuollainen pieni pussimainen tila oli todella ahdas, ja happi loppui jo senkin vuoksi. Hoitajat juoksevat edes takaisin ja mikä pahinta, ei kertaakaan vaihtaneet potilaiden välillä hanskoja. Samat hanskat ja sama maski päällä touhuttiin tunti tolkulla. – huh, ei tuntunut oikein mukavalta. Sivusta seuranneena tilanne oli kaaosmainen. Varmasti he tekivät parhaansa, mutta toimintaa järkeistämällä homma toimisi nopeammin ja tehokkaammin. Ihan oikeasti pelottaa, että kuinka monta menehtyy siihen ettei saa hoitoa.
Nyt tarvitaan asiallista tietoa ja hoito-ohjeita ihmisille. Vaikka joka päivä radio, lehdet rummuttamaan tietoa kotihoito-ohjeista ja toimintaohjeista. Tietoa voi levittää työpaikkojen kautta sekä koulun kautta. Kaikki foorumit tulisi ottaa käyttöön ja todellakin tehokkaasti. Kuinka moni lähtee peloissaan vastaanotolle, kun ei tiedä miten toimia. Ei päivän kuume vielä tarkoita mitään. Taudinkulusta informoiminen, asiallisten odotustilojen järjestäminen sekä vastaanoton hygieniasta huolehtiminen on varmaankin ne perusasiat. Kaikki viimeaikaiset tapahtumat ja julkisuus ovat lisänneet ihmisten pelkoa, ja nyt siihen pelkoon tulee vastata.
Hienoa työtä siellä tekivät, äärirajoilla. Kiitos kuuluu näille sankareille, jotka työoloista huolimatta yrittävät parhaansa. Myös asiakkaille jaksamista ja joustamista. Ehkä tilanne muuttuu Huvikummun myötä.
Vaitiolovelvollisuus oli kyllä tiukilla, kun siellä yhteisissä tiloissa puhuttiin ihmisten asioita kovaan ääneen, asiakkaat joutuivat kertomaan koko porukalle omat oireensa ja tietonsa. Eikö todellakaan löydy parempia tiloja, jossa asiat voisi hoitaa? Ensin tiedot kerrottiin hoitajalle, parhaassa tapauksessa kolmelle eri hoitajalla, sitten lääkärille, sitten hoitaja kertoi lääkärille ja sitä rumbaa moneen kertaan.
Moni tuli turhaan sikapolille, haki pöpön itselleen ja joutui terveyskeskus jonoon. Eli tauti levisi kyllä tehokkaasti. Informointi ei ole tavoittanut kansalaisia. Pelko ajoi ihmisiä vastaanotolle, ja siellä käyminen varmasti lisäsi monen pelkoa. Joku kantoi velttoa lasta, joku oksensi rajusti, jonkun henkeä ahdisti, taisi joukkoon mahtua humalaisia väärinymmärrettyjäkin. Tunnelma oli kuin vuosisadan takaa olevasta naapurivaltion sairasvastaanotosta.
On todella erikoista, että odotustila on niin pieni, ettei sinne sovi esimerkiksi lastenvaunuilla eikä pyörätuolilla. Ihmiset istuivat polvet vastakkain rykien ja räkien toistensa päälle. Ehdottomasti tilat olisi pitänyt järjestää väljempään paikkaan, ja sellaiseksi, että toisesta päästä tiloihin sisälle ja poistuminen toisesta päästä ulos. Tuollainen pieni pussimainen tila oli todella ahdas, ja happi loppui jo senkin vuoksi. Hoitajat juoksevat edes takaisin ja mikä pahinta, ei kertaakaan vaihtaneet potilaiden välillä hanskoja. Samat hanskat ja sama maski päällä touhuttiin tunti tolkulla. – huh, ei tuntunut oikein mukavalta. Sivusta seuranneena tilanne oli kaaosmainen. Varmasti he tekivät parhaansa, mutta toimintaa järkeistämällä homma toimisi nopeammin ja tehokkaammin. Ihan oikeasti pelottaa, että kuinka monta menehtyy siihen ettei saa hoitoa.
Nyt tarvitaan asiallista tietoa ja hoito-ohjeita ihmisille. Vaikka joka päivä radio, lehdet rummuttamaan tietoa kotihoito-ohjeista ja toimintaohjeista. Tietoa voi levittää työpaikkojen kautta sekä koulun kautta. Kaikki foorumit tulisi ottaa käyttöön ja todellakin tehokkaasti. Kuinka moni lähtee peloissaan vastaanotolle, kun ei tiedä miten toimia. Ei päivän kuume vielä tarkoita mitään. Taudinkulusta informoiminen, asiallisten odotustilojen järjestäminen sekä vastaanoton hygieniasta huolehtiminen on varmaankin ne perusasiat. Kaikki viimeaikaiset tapahtumat ja julkisuus ovat lisänneet ihmisten pelkoa, ja nyt siihen pelkoon tulee vastata.
Hienoa työtä siellä tekivät, äärirajoilla. Kiitos kuuluu näille sankareille, jotka työoloista huolimatta yrittävät parhaansa. Myös asiakkaille jaksamista ja joustamista. Ehkä tilanne muuttuu Huvikummun myötä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä kirjoitus tulisi laittaa Pohjolan Sanomien pohjoista puhetta palstalle!
Sen verran tärkeä asia!
Tämä oli täydellinen kirjoitus.Täyttä asiaa eikä asian vierestä.Koin tämän saman viikon lopulla.
Kuulostaa ihan normaalilta yhteispäivystyksen illalta. Ainahan siellä on kaaos meneillään.
Olettaisien sen johtuvan turhaan vastaanotolle tulevista ihmisistä, jotka eivät pääse omaan terveyskeskukseen lääkärille virka-aikana. Siispä sännätään pienen vaivan kanssakin lääkärille.
Lisäksi kaaos johtunee huonosti organisoidusta työstä.
Lisäksi voi olla sekin, että keikkalääkärit eivät tunne talon systeemejä, ja homma on hidasta kun kaikkeen pitää kysyä apua, neuvoa.
Ihan kuumetta alentavien lääkkeiden käyttöä tulisi ohjata ihmisille. Eikä huutavalla lapsella aina ole korvakipeä, ja lähdinpä varmuuden vuoksi-kävijöitä on paljon.
Sikapolilla kaaos johtunee organisoinnin puutekyvystä. Sitä oli ilmassa myös rokotusrumban järjestämisessä, kun näin pienen paikkakunnan rokotuksia ei saada tehtyä. Uskaltaisin väittää, että jos rokotteet on tilattu ja saatu , niin yhdessä päivässä koko Kemi olisi rokotettu. Reilusti vaan porukkaa paikalle ja jonot kulkemaan. Tuollainen päivä viikossa piperrys ei onnistu.