Voiko äiti olla tyttärestään mustasukkanen, vai

olenko väärässä?? kirjoitti:

Olen vuoden ja yhdeksän kuukautta kovasti ikävöinyt extyttöystävääni ja epäilen että äidillänsä oli suhdettamme vastaan. Olin sillon tansseissa tavannut ihanimman naisen, jota parempaa en vois kuvitella. Olimme molemmat vähän yli parikymppisiä. Meillä alkoi lyhyen tutustumisen jälkeen ihana suhde ja olin rakastuneempi, kun koskaan ennen. Meillä oli kuukauden verran erittäin ihana seurustelusuhde ja mistään ei tullut riitaa koko seurustelumme aikana. Ei tullut meillä edes pientäkään kinaa mistään, vaan tunnuimme molemmat olevan onnellisia yhdessä ja erittäin rakastuneita toisiimme. Kerran kun olimme eri kyydeillä tansseissa (hän äitinsä kyydissä ja mä omalla autolla), olin tän naisen kanssa koko illan onnellisena yhdessä. Yhessä vaiheessa iltaa äitinsä päätti että he lähtevät jo kotiin, tuli äitinsä keskeyttää tanssimme ja sanoi tytölleen, "Nyt lähetään kotiin välittömästi" ja repi tyttöönsä kädestä ja raahas häntä puol väkisin ulos ja ei edes kunnolla ehditty sanoo "heippa". Kun olimme jo noin kuukauden verran tapailleet kysyin kerran exältä ettää mennäänkö tulevana viikonloppuna tanssiin mun autolla, niin hän vastas, "Olis paljon kivempaa, jos meen äidin kyydillä". Sitten vähän myöhemmin ennen tulevaa viikonloppua hän yllättäen lähetti mulle tämmösen tekstarin: "Mä tässä mietiskelin että en halu sittenkää parisuhdetta. En oo siihen sittenkään valmis. Ollaan kavereita". Se oli kova kolaus mulle, mutta kunnioitin päätöstään. Kun me näimme sillon viikonloppuna tansseissa, tanssimme muutaman kappaleen ja hän sanoi: " Mulla vaan ei oo aikaa seurustella, kun kaikki aika menee töissä ja tanssikursseilla". Tuntui oudolta, mutta otin asian ymmärtäväisenä. Samana iltana hän tanssi enimmäkseen vain äitinsä kanssa. Kun myöhemmin loppuillasta menin pyytää häntä tanssiin, hän vastas vihasen näkösenä: "En mä enää". Kumminkin tanssi vaan äitinsä kanssa. Kun illan loputtua kun hän äitinsä kanssa meni narikan kautta pukee ulkovaatteita ja vaihtaa kenkiä, he huomaamattaan tuli eteisessään istuu lähelle mua. Kun he huomas mut, siirtyivät kauemmaks istuu. Sen illan jälkeen en oo nähnyt enkä kuullut mitään exästä. Äitinsä oon kyllä nähnyt tansseissa joko yksin tai jonkun miehen kanssa. Kun oon moikannut äitiänsä, hän kattoo vihasen näkösenä muualle. Kyllä jäi niin harmittaa, kun hän joko suuttui ilman syytä, tai äitinsä ei pitänyt musta ja ei hyväksynyt suhdettamme, tai sitten äitinsä oli mustasukkainen. Mä kaipaan edelleen kovasti exää. On niitä muita lyhyitä suhteita ollut, mutta kukaan muu nainen ei oo ollut yhtä ihana, kun kyseinen exä. Tekis kovasti mieli soittaa tai tekstaa exälle ja kertoo kuinka paljon edelleen rakastan häntä ja olen pahoillani, jos huomaamatta suututin hänet, vaikka emme riidelleet mistään ja en käsitä mistä olis voinut suuttua. Pelkään vaan sitä, jos hänellä on toinen mies, en kestä kuulla totuutta. Tekee myös mieli mennä kysyy äidiltään että mitä pahaa oon tehnyt, kun ei näytä hyväksyvän mua tytölleen. Mitä mä teen? Mä olisin valmis tekee mitä vaan saadakseen exän takas.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä