Ns. psyykenlääkkeitä kehitetään jatkuvasti uusia, mutta samat ongelmat jatkuvat vuosikymmenestä toiseen: Sivuvaikutukset ovat usein pahempia kuin se mitä yritetään lääkitä, ja jos tehoa on, se katoaa ennen pitkää ja oireet tulevat entistä pahempina. Luulen, että tässä on takana hermostolle ominainen yleinen torjuntamekanismi: Jos jotakin yritetään kemiallisesti muuttaa, hermosto tuotaa vastareaktion tilanteen palauttamiseksi ennalleen. Tämä ilmenee myös päihteiden yhteydessä: Humalasta seuraa aina krapula, eli "nettohyötyä" ei saa. Herää kysymys, pitäisikö ahdistukseenkin käyttää mmieluummin ahdistusta lisääviä aineita, jolloin vastareaktiona olisi ahdistuksen lievittyminen ? Psykiatrien itsetunnolle tai lääketehtaille tämä ei varmaankaan ole mieluinen ajatus.
Voiko mieltä lääkitä ?
Herra Huu
8197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Monet psyykkisesti oirehtivat voivat olla itselleen ja/tai ympäristölleen vaarallisia. Jos heidän tilaansa vielä tahallaan pahennetaan niin voi tulla rumaa jälkeä ja kukahan ottaa siitä vastuun.
Suomeksi sanoen kaikkia hulluja ei ole enää varaa pitää laitoksissa vaan ne juoksentelevat kadulla.
Kadut juoksentelevat nytkin täynnään "hulluja" ! Ei kirjoitukseni ole erhe, eikä hullunkurinen, eikä mikään kirjaimellisesti tarkoitettu ehdotus, vaan tarkoituksellisesti provokatiivinen kommentti ennen kaikkea "viralliselle" lääketieteelle, joka todellisuudessa on edelleen täysin hukassa mielen sairauksien suhteen. Ja kuka meistä ei olisi ympäristölleen vaarallinen ? Kuka on normaali ? Mikä on normaaliutta nykyisessä sairaassa yhteiskunnassa ? Mielisairaus, lievästä depressiosta aina psykoosiin asti, on ihmismielen, vaikka kuinkakin irrationaalinen, yritys löytää jokin sisäinen logiikka. Ääritapaukset, jotka todella kuuluvat laitoshoitoon, aiheuttavat valitettavasti edelleen vinoutunutta suhtautumista tähän sairausryhmään joka on todettu taloudellisestikin erittäin merkittäväksi ongelmaksi. Siihen eivät "potilaat" ole syylllisiä, vaan ne sairaalloiset, vallanhimoiset yksilöt jotka heidän sairauteensa ovat syyllisiä. Ja niitähän riitttää, "valtionjohtoa" myöten. - Mutta taidan hukata aikaani tälle tyhmälle foorumille. Piste.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3845
http://www.tiede.fi/blog/2009/10/13/varo-hullun-leimaa/
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1027&vl=2008
Itsemurhat ovat muuten vähentyneet 40% 20 vuoden aikana.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/536771
Ai että minä - Vaarallinen ? Tavallinen eläkeläinen! No, kiitos vain kunniasta. Täytyy oikein maistella sanaa - Vaarallinen ! HiiHaaHuuHaa - täytyy miettiä, mitä kauheaa tässä tekisi. - Mutta ei vaineskaan. Älkää peljätkö.
Nimenomaan sitä tarkoitin.
ovat fiktiota. Sairaudet ovat ruumiin toimintahäiriöitä. Mielisairaus on kielikuva. Elämän ongelmat eivät ole sairauksia.
Lopultkin hullut voidaan päästää vapaiksi kaduille juoksentelemaan ja laitokset sulkea. Rahaa säästyy vielä enemmän. Eivät he ole mielisairaita, vaan heidän elämänsä on vain hiukan ongelmaista!
hulluilla?