Sikainfluenssa ja koulu / työ

Nyt kun epidemia on kiivaimmillaan, on useampi puhunut taudistaan sekä sen kestosta. Toipuminen vie aikaa.

Itseäni ihmetyttää se, että koulumaailma ei tiedota asiasta mitään. Ollaan ihan hipihiljaa, muilta paikkakunnilta kyllä kuuluu missä määrin poissaoloja yms on.

Kun aikuinen sairastuu, niin hän on työpaikalta pois ja palaa sitten takaisin arkeen tervehdyttyään. Koululaisten kohdalla on siitä ikävä piirre, että opettajat olettaa koululaisen opiskelevan ja lukevan kokeisiin koko sairastamisen ajan. Vaaditaan heti kokeita suorittamaan, jos läksyjä tekemättä tulee jälki-istuntoa mutta ei mitään inhimillistä ajattelua voida soveltaa.
Koulussa odotetaan, että lapsi pysyy muiden tahdissa 40 asteen kuumeessakin ja toipilaanakin vielä suorittaa 100 % kaikki hommat.

Eikö koululaisella ole oikeutta olla sairas ja palata sitten arkeen, kun vointi sen sallii ? Miksi vaaditaan, että sairaanakin opiskellaan samaan tahtiin ?
14562
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

sellanen peli vetele että opettaja joutuis pitämään sitten ylimääräisiä tunteja näille poissaolijoille ja kunta joutuis maksaan palkan niistä tunneista. Joutuis ottaan rahan lumilinna tai kävelykatuhommasta pois ku opetukseen määrätyt rahat ei riitä ylimääräsiin tunteihin.

Äänestä

joskus tuuminut samansuuntaisia. Koululaiselta vaaditaan joissakin asioissa paljon enemmän, kuin töissäkäyvältä aikuiselta, työpaikasta ja tehtävästä toki riippuen. Jos pääsee suureen tehtaaseen esim. valvomotöihin, voi mennä vuosikausia melko lailla omalla painollaan, ilman että kukaan oikeastaan vaatii yhtään mitään. Kunhan muistaa raahautua paikalle. Koululaisella ei ole ammattiliittoa tukenaan, vaan on jaksettava vaikka sitten sairaana. Ja jos se ei onnistu, voi pahimmassa tapauksessa loppuelämän suunta mennä piloille vain sen takia.

Joskus tuntuu, että lapsilta vaaditaan liian paljon. Koulut ovat, hiukan kärjistettynä, markkinatalouden hampaisiin uutta jauhettavaa tehtailevia tasapäistämislaitoksia. Jos et ole priimus, sinuun ei kukaan keskity, vaan saat pärjätä omillasi. Luokkakoot isonevat, opettajina voi olla jatkuvasti valmistumattomia sijaisia...

Maailma on kova.

Äänestä
  • Eihän oppilas välttämättä tarvitse tukiopetusta. Oppilailla on muuten laillisesti oikeus tukiopetukseen, riitti kunnan rahat tai ei.

    Pointti oli se, että koulu edellyttää esimerkiksi viikon poissaolon tullessa että hommat on pisteelleen tehty kun palaa kouluun. Mikä sairasloma se sellainen on, jos pitää tehdä sama määrä kotona hommia kuin koulussa tehdään viikon aikana ? Minusta se on kohtuutonta, sillä esimerkiksi työelämässä ne työt odottavat siellä kun palaat ja sinä voit ne tehdä., jos joku toinen ei ole niitä tehnyt. Sinulla on kuitenkin samalla oikeus sairastaa peiton alla tautisi mutta koululaisen pitäisi tehdä sairaana esimerkiksi koko viikon työt ja jos ei ole tehty niin naps - jälki-istuntoa. Missä on inhimillisyys ? Tai mikä on koulun ajatus jos on viikon pois sairaana, ja tulee maanantaina kouluun niin viikon aikana on 4-5 isoa koetta odottamassa ja lapsi edelleen toipilas.

    Eihän opettajatkaan korjaa sairaana ollessaan kokeita tai edes pissi koululle päin. Tai sitten kertomasi esimerkki valvomotyöstä ( no hieman oli ohi tuo vertaus, mutta olkoot) niin sama se on koulutyössä kuin toimistotyössäkin eli voi antaa mennä vaan eikä kukaan kontrolloi miten menee tai tarkkaile laatua. Se taitaa olla aika monessa suomalaisessa työpaikassa ideologiana, että kunhan olen täällä vaaditun ajan niin se riittää. Yhteenkuuluvuus, suvaitsevaisuus, me-henki on täysin kadonnut. Ei pomo perään soittele eikä kysele.

    Tuo edellinen kommentoija toi esille tämän tasapäistämisen ja heikompien "polkemisen". On totta, että jos et ole hyvä, et ole mitään. Näin se menee. Luokkakoot on isoja, moennlaista suihkijaa mahtuu joukkoon.

    OIkeastaan olisi hyvä, että vanhemmat velvoitettaisiin vierailemaan oppitunneilla vaikka kerran joka luokka-asteella. Näin se näkisivät mitä siellä koulussa tapahtuu, miten opetetaan ja miten opitaan. Olisi se hienoa. Motivaatio nousisi varmasti opettajilla, oppilailla kuin vanhemmillakin.

    Äänestä

  • 3xpoika kirjoitti:

    Eihän oppilas välttämättä tarvitse tukiopetusta. Oppilailla on muuten laillisesti oikeus tukiopetukseen, riitti kunnan rahat tai ei.

    Pointti oli se, että koulu edellyttää esimerkiksi viikon poissaolon tullessa että hommat on pisteelleen tehty kun palaa kouluun. Mikä sairasloma se sellainen on, jos pitää tehdä sama määrä kotona hommia kuin koulussa tehdään viikon aikana ? Minusta se on kohtuutonta, sillä esimerkiksi työelämässä ne työt odottavat siellä kun palaat ja sinä voit ne tehdä., jos joku toinen ei ole niitä tehnyt. Sinulla on kuitenkin samalla oikeus sairastaa peiton alla tautisi mutta koululaisen pitäisi tehdä sairaana esimerkiksi koko viikon työt ja jos ei ole tehty niin naps - jälki-istuntoa. Missä on inhimillisyys ? Tai mikä on koulun ajatus jos on viikon pois sairaana, ja tulee maanantaina kouluun niin viikon aikana on 4-5 isoa koetta odottamassa ja lapsi edelleen toipilas.

    Eihän opettajatkaan korjaa sairaana ollessaan kokeita tai edes pissi koululle päin. Tai sitten kertomasi esimerkki valvomotyöstä ( no hieman oli ohi tuo vertaus, mutta olkoot) niin sama se on koulutyössä kuin toimistotyössäkin eli voi antaa mennä vaan eikä kukaan kontrolloi miten menee tai tarkkaile laatua. Se taitaa olla aika monessa suomalaisessa työpaikassa ideologiana, että kunhan olen täällä vaaditun ajan niin se riittää. Yhteenkuuluvuus, suvaitsevaisuus, me-henki on täysin kadonnut. Ei pomo perään soittele eikä kysele.

    Tuo edellinen kommentoija toi esille tämän tasapäistämisen ja heikompien "polkemisen". On totta, että jos et ole hyvä, et ole mitään. Näin se menee. Luokkakoot on isoja, moennlaista suihkijaa mahtuu joukkoon.

    OIkeastaan olisi hyvä, että vanhemmat velvoitettaisiin vierailemaan oppitunneilla vaikka kerran joka luokka-asteella. Näin se näkisivät mitä siellä koulussa tapahtuu, miten opetetaan ja miten opitaan. Olisi se hienoa. Motivaatio nousisi varmasti opettajilla, oppilailla kuin vanhemmillakin.

    Kyllä tämä nykymaailma vaatii lapsilta todella paljon. Totu siihen totu tähän, erot repivät riekaleiksi,
    asu missä satut asumaan, hyväksy se ja se, mene hoitoon , ole hoidossa mihin aikaan sattuu. Käy koulua
    ole paras tai ainakin hyvä, kelpaat johonkin.Muista näyttää hyvältä. Älä vain mokaa kaveriseurassa, ettei sinulle naureta tai pidetä ääliönä. Töitä ei ole vanhemmillakaan kunnolla, miten sitten lapsella.
    Kaikki painaa mieltä. Ole vielä seksuaalisuuden perikuva, seuraa mainoksia , ettei vain pääse pukeutuminen karkaamaaan väärään suuntaan. Harrasta ja harrasta, tanssi tai bodaa, ole aktiivinen.
    Miten tällaisessa maailmassa säilyy terve mielenrauha ??????
    Tsemppiä kaikille lapsille ja nuorille.

    Äänestä

Ei ne taida lukea näitä palstoja

Äänestä
  • yhteydenotto- ja palautenappuloita. Kyllä minusta esim. koululaitoksen sivuilla pitäisi olla mahdollisuus jättää anonyymiä palautetta tai kysymyksiä.

    Jos sivuilla joku palautelomake on, en minä ainakaan löytänyt. :/

    Äänestä

  • 3 kirjoitti:

    yhteydenotto- ja palautenappuloita. Kyllä minusta esim. koululaitoksen sivuilla pitäisi olla mahdollisuus jättää anonyymiä palautetta tai kysymyksiä.

    Jos sivuilla joku palautelomake on, en minä ainakaan löytänyt. :/

    Ihmiset äänestää ns. jaloillaan yleensä... Jos näin paljon kyrpii (ja syystä) nouskaa barrikadeille, ei kukaan tällaista hiljasta valitusta kuuntele. Jos tulee mielenosoitus lupaan tulla paiklle pelkät vaaleanpunaiset vaatteet päällä.

    Äänestä

  • codornis kirjoitti:

    Ihmiset äänestää ns. jaloillaan yleensä... Jos näin paljon kyrpii (ja syystä) nouskaa barrikadeille, ei kukaan tällaista hiljasta valitusta kuuntele. Jos tulee mielenosoitus lupaan tulla paiklle pelkät vaaleanpunaiset vaatteet päällä.

    Aihe on tärkeä. Tuo olisi hyvä, jos voisi palautetta antaa nimettömästi.
    Nimellään sitä palautetta ei voi antaa, sillä nokkiminen on rakaa myös koulumaailmassa.

    Onhan kouluissa vanhempien illat, mutta ne onkin sitten satu erikseen- Minäkin odotin vanhempain illalta, että olisi kerrottu miten siellä koulussa menee, mitä pitäisi kehittää, mikä on hyvin ja mitä siellä yleensäkin touhutaan. Paikalla pari hassua opettajaa, ja lässyn lässyä. Ei todellakaan tarpeellinen tilaisuus. Sen näytti jo sekin, ettei opettajat itsekään vaivautuneet paikalle.

    Äänestä

  • palautetta kirjoitti:

    Aihe on tärkeä. Tuo olisi hyvä, jos voisi palautetta antaa nimettömästi.
    Nimellään sitä palautetta ei voi antaa, sillä nokkiminen on rakaa myös koulumaailmassa.

    Onhan kouluissa vanhempien illat, mutta ne onkin sitten satu erikseen- Minäkin odotin vanhempain illalta, että olisi kerrottu miten siellä koulussa menee, mitä pitäisi kehittää, mikä on hyvin ja mitä siellä yleensäkin touhutaan. Paikalla pari hassua opettajaa, ja lässyn lässyä. Ei todellakaan tarpeellinen tilaisuus. Sen näytti jo sekin, ettei opettajat itsekään vaivautuneet paikalle.

    On hyvä kun tälläkin ,keskustelu palstalla on joskus järkevää asiaa.Kilpailu alkaa tarhasta ,sitten koulussa.Sen jälkeen työ elämässä.Kun nämä olet kahlannut läpi .Sen jälkeen väsynyt eläkeläinen .Rasite yhteiskunnalle

    Äänestä

  • nuori äiti kirjoitti:

    On hyvä kun tälläkin ,keskustelu palstalla on joskus järkevää asiaa.Kilpailu alkaa tarhasta ,sitten koulussa.Sen jälkeen työ elämässä.Kun nämä olet kahlannut läpi .Sen jälkeen väsynyt eläkeläinen .Rasite yhteiskunnalle

    ei ole rasite yhteiskunnalle. 81v mummuni sai rokotteen ennen minua (työtön) joten kyl vanhuksista välitetään.

    Äänestä

  • Väsynyt eläkeläinen kirjoitti:

    ei ole rasite yhteiskunnalle. 81v mummuni sai rokotteen ennen minua (työtön) joten kyl vanhuksista välitetään.

    Hienoa, että Sinulla on 81v mummu. Onneksi sai rokotteen.

    Nuoret joutuvat käymään melkoisen tien päästäkseen elämässä eteenpäin. Joku kirjoitti, että jo tarhasta tämä ihmisten arvottaminen alkaa. Jos olet ns. parempi kuin muut, näkee lapsen paikan jo tarhan toiminnassa. Jo pienet lapset osaavat katsoa, kenen kanssa on suotuisinta olla tekemisessä ja tarhantäditkin osaavat valita lasten aseman hyvin tarkasti. Tarha järjestää jo lapset jonoon, jota myöten mennään aikuisuutta kohti.

    Tämä sama siirtyy koulumaailmaan. Vielä pari ensimmäistä luokkaa menee suht koht ok. Sitten alkaa valikoituminen. Opettajat osaavat poimia sieltä helmet, loput jää pyörimään "herneinä" rattaisiin.

    Alakoulussa vielä pidetään yhteyttä kotiin, toimitaan vielä lapsen parhaaksi. Opettaja tuntee lapsen niin hyvät puolet kuin tukea vaativat puoletkin. Yläkoulussa kaikki sitten repeää. Kun nuori juuri silloin tarvitsisi tukea kaiken murkun keskellä niin koulu jättää nuoret oman onnensa nojaan ja ottamaan kaikesta vastuun itse. Kodilla on myös vastuunsa mutta kyllä koulunkin tulisi tuntea oma opetuksellinen kasvatusvastuunsa.

    Yläkouluissa opettajat ovat niin kapeakatseisia oman oppiaineensa tuijottajia, että nuoren kokonaisuutta ei huomioida. Opettajat lentävät luokasta toiseen ja siellä saa nuori olla ihan oman onnensa nojassa. Monia oppiaineita ei ole kuin tunti viikossa, niin silloin ei voi sanoa opettaja eikä oppilas, että he tuntisivat edes nimeltään toisiaan.

    Koulumaailmassa tuntuu olevan kamala kiire koko ajan. Mihin se kiire on ? Jos yksikään nuori saadaan elämässä kiinnittymään johonkin, suorittamaan koulu, ehkäisemään syrjäytyminen tai kiusaaminen , on saatu jo paljon aikaiseksi. Opettajat ovat stressaantuita, ja purkavat omaa pahaa oloansa nuoriin. Nuorille karjutaan, annetaan rangaistuksia, kiristetään tekemään asioita, pakotetaan tekemään asioita sekä vielä rangaistaan. Osa opettajista ottaa hommansa tunnolliseti, osa ei juurikaan jaksa enää paneutua opettamiseen. Vastuu opettamisesta on kuitenkin opettajilla. Oppilaalla on oma vastuunsa. Heidän vastuunsa on käyttäytyä hyvin, ja suorittaa oppivelvollisuutensa.

    Kodin ja koulun yhteistyöstä puhutaan myös paljon. Sitä pitäisi olla, onhan siitä olemassa jotkut tuntiresurssitkin opettajille. Koti on kuitenkin opettajalle se peikko. Jos yhteistyötä yrittää, on seinä vastassa. Heti on vaikeat vanhemmat, vaikea ja vaikea. Yhteistyö on myös sitä, että opettaja osallistuu siihen. Opettajat ottavat hyvin herkästi kaiken valittamisena, jos asioista yrittää keskustella. Ehkä se johtuu siitä, ettei monellakaan opettajalla ole kokemusta muusta kuin oman oppiaineensa opettamisesta ja sosiaalisia taitoja ei ole riittävästi eikä tietoa. Ehkä ei haluakaan. Onhan se helpompi päästää asiat sormien läpi, kuin alkaa työstämään niitä.

    Kouulmaailma on oikeasti muuttunut säilytyspaikaksi, josta on vastuu ja me-henki kadonnut kokonaan. Kun on ollut ja on omia lapsia monilla eri luokka-asteilla, niin voi sanoa että kouluissa on eroja ja opettajissakin. Osa tekee työtä ammattitaidolla ja sydämellä, osa ammattitaidolla ja osa on siellä vaan töissä.

    Äänestä

  • isä edelleen kirjoitti:

    Hienoa, että Sinulla on 81v mummu. Onneksi sai rokotteen.

    Nuoret joutuvat käymään melkoisen tien päästäkseen elämässä eteenpäin. Joku kirjoitti, että jo tarhasta tämä ihmisten arvottaminen alkaa. Jos olet ns. parempi kuin muut, näkee lapsen paikan jo tarhan toiminnassa. Jo pienet lapset osaavat katsoa, kenen kanssa on suotuisinta olla tekemisessä ja tarhantäditkin osaavat valita lasten aseman hyvin tarkasti. Tarha järjestää jo lapset jonoon, jota myöten mennään aikuisuutta kohti.

    Tämä sama siirtyy koulumaailmaan. Vielä pari ensimmäistä luokkaa menee suht koht ok. Sitten alkaa valikoituminen. Opettajat osaavat poimia sieltä helmet, loput jää pyörimään "herneinä" rattaisiin.

    Alakoulussa vielä pidetään yhteyttä kotiin, toimitaan vielä lapsen parhaaksi. Opettaja tuntee lapsen niin hyvät puolet kuin tukea vaativat puoletkin. Yläkoulussa kaikki sitten repeää. Kun nuori juuri silloin tarvitsisi tukea kaiken murkun keskellä niin koulu jättää nuoret oman onnensa nojaan ja ottamaan kaikesta vastuun itse. Kodilla on myös vastuunsa mutta kyllä koulunkin tulisi tuntea oma opetuksellinen kasvatusvastuunsa.

    Yläkouluissa opettajat ovat niin kapeakatseisia oman oppiaineensa tuijottajia, että nuoren kokonaisuutta ei huomioida. Opettajat lentävät luokasta toiseen ja siellä saa nuori olla ihan oman onnensa nojassa. Monia oppiaineita ei ole kuin tunti viikossa, niin silloin ei voi sanoa opettaja eikä oppilas, että he tuntisivat edes nimeltään toisiaan.

    Koulumaailmassa tuntuu olevan kamala kiire koko ajan. Mihin se kiire on ? Jos yksikään nuori saadaan elämässä kiinnittymään johonkin, suorittamaan koulu, ehkäisemään syrjäytyminen tai kiusaaminen , on saatu jo paljon aikaiseksi. Opettajat ovat stressaantuita, ja purkavat omaa pahaa oloansa nuoriin. Nuorille karjutaan, annetaan rangaistuksia, kiristetään tekemään asioita, pakotetaan tekemään asioita sekä vielä rangaistaan. Osa opettajista ottaa hommansa tunnolliseti, osa ei juurikaan jaksa enää paneutua opettamiseen. Vastuu opettamisesta on kuitenkin opettajilla. Oppilaalla on oma vastuunsa. Heidän vastuunsa on käyttäytyä hyvin, ja suorittaa oppivelvollisuutensa.

    Kodin ja koulun yhteistyöstä puhutaan myös paljon. Sitä pitäisi olla, onhan siitä olemassa jotkut tuntiresurssitkin opettajille. Koti on kuitenkin opettajalle se peikko. Jos yhteistyötä yrittää, on seinä vastassa. Heti on vaikeat vanhemmat, vaikea ja vaikea. Yhteistyö on myös sitä, että opettaja osallistuu siihen. Opettajat ottavat hyvin herkästi kaiken valittamisena, jos asioista yrittää keskustella. Ehkä se johtuu siitä, ettei monellakaan opettajalla ole kokemusta muusta kuin oman oppiaineensa opettamisesta ja sosiaalisia taitoja ei ole riittävästi eikä tietoa. Ehkä ei haluakaan. Onhan se helpompi päästää asiat sormien läpi, kuin alkaa työstämään niitä.

    Kouulmaailma on oikeasti muuttunut säilytyspaikaksi, josta on vastuu ja me-henki kadonnut kokonaan. Kun on ollut ja on omia lapsia monilla eri luokka-asteilla, niin voi sanoa että kouluissa on eroja ja opettajissakin. Osa tekee työtä ammattitaidolla ja sydämellä, osa ammattitaidolla ja osa on siellä vaan töissä.

    Inhimillisyys on kadonnut

    Äänestä

  • isä edelleen kirjoitti:

    Hienoa, että Sinulla on 81v mummu. Onneksi sai rokotteen.

    Nuoret joutuvat käymään melkoisen tien päästäkseen elämässä eteenpäin. Joku kirjoitti, että jo tarhasta tämä ihmisten arvottaminen alkaa. Jos olet ns. parempi kuin muut, näkee lapsen paikan jo tarhan toiminnassa. Jo pienet lapset osaavat katsoa, kenen kanssa on suotuisinta olla tekemisessä ja tarhantäditkin osaavat valita lasten aseman hyvin tarkasti. Tarha järjestää jo lapset jonoon, jota myöten mennään aikuisuutta kohti.

    Tämä sama siirtyy koulumaailmaan. Vielä pari ensimmäistä luokkaa menee suht koht ok. Sitten alkaa valikoituminen. Opettajat osaavat poimia sieltä helmet, loput jää pyörimään "herneinä" rattaisiin.

    Alakoulussa vielä pidetään yhteyttä kotiin, toimitaan vielä lapsen parhaaksi. Opettaja tuntee lapsen niin hyvät puolet kuin tukea vaativat puoletkin. Yläkoulussa kaikki sitten repeää. Kun nuori juuri silloin tarvitsisi tukea kaiken murkun keskellä niin koulu jättää nuoret oman onnensa nojaan ja ottamaan kaikesta vastuun itse. Kodilla on myös vastuunsa mutta kyllä koulunkin tulisi tuntea oma opetuksellinen kasvatusvastuunsa.

    Yläkouluissa opettajat ovat niin kapeakatseisia oman oppiaineensa tuijottajia, että nuoren kokonaisuutta ei huomioida. Opettajat lentävät luokasta toiseen ja siellä saa nuori olla ihan oman onnensa nojassa. Monia oppiaineita ei ole kuin tunti viikossa, niin silloin ei voi sanoa opettaja eikä oppilas, että he tuntisivat edes nimeltään toisiaan.

    Koulumaailmassa tuntuu olevan kamala kiire koko ajan. Mihin se kiire on ? Jos yksikään nuori saadaan elämässä kiinnittymään johonkin, suorittamaan koulu, ehkäisemään syrjäytyminen tai kiusaaminen , on saatu jo paljon aikaiseksi. Opettajat ovat stressaantuita, ja purkavat omaa pahaa oloansa nuoriin. Nuorille karjutaan, annetaan rangaistuksia, kiristetään tekemään asioita, pakotetaan tekemään asioita sekä vielä rangaistaan. Osa opettajista ottaa hommansa tunnolliseti, osa ei juurikaan jaksa enää paneutua opettamiseen. Vastuu opettamisesta on kuitenkin opettajilla. Oppilaalla on oma vastuunsa. Heidän vastuunsa on käyttäytyä hyvin, ja suorittaa oppivelvollisuutensa.

    Kodin ja koulun yhteistyöstä puhutaan myös paljon. Sitä pitäisi olla, onhan siitä olemassa jotkut tuntiresurssitkin opettajille. Koti on kuitenkin opettajalle se peikko. Jos yhteistyötä yrittää, on seinä vastassa. Heti on vaikeat vanhemmat, vaikea ja vaikea. Yhteistyö on myös sitä, että opettaja osallistuu siihen. Opettajat ottavat hyvin herkästi kaiken valittamisena, jos asioista yrittää keskustella. Ehkä se johtuu siitä, ettei monellakaan opettajalla ole kokemusta muusta kuin oman oppiaineensa opettamisesta ja sosiaalisia taitoja ei ole riittävästi eikä tietoa. Ehkä ei haluakaan. Onhan se helpompi päästää asiat sormien läpi, kuin alkaa työstämään niitä.

    Kouulmaailma on oikeasti muuttunut säilytyspaikaksi, josta on vastuu ja me-henki kadonnut kokonaan. Kun on ollut ja on omia lapsia monilla eri luokka-asteilla, niin voi sanoa että kouluissa on eroja ja opettajissakin. Osa tekee työtä ammattitaidolla ja sydämellä, osa ammattitaidolla ja osa on siellä vaan töissä.

    oliapas hyvä kirjoitus, kiitos

    Äänestä

  • eräs vain kirjoitti:

    oliapas hyvä kirjoitus, kiitos

    Kouluasioista pitäisi keskustella ääneen ja enemmän. Kuinka moni vanhempi oikeasti tietää, mitä siellä koulussa tapahtuu ? Kuinka moni tietää mitä nuori touhuaa vapaa-ajallaan ?

    Nytkin puhutaan, että kouluihin tulee kiusaamisen liittyvät erityisohjelmat, kiva-koulu systeemit. Hieno asia, mutta kun se kiusaaminen ei ole aina oppilas-oppilas tasolla, vaan monet opettajatkin toimivat kyseenalaisesti. Avoimuus koulun ja kodin välillä auttaisi asiaa. Eihän oppilaat tai opettajat ole mikään erikoisryhmä, jossa ei kiusaamista esiintyisi. Sitä esiintyy kaikkialla, jokaisessa ikäryhmässä ja jokaisessa työpaikassa tavalla taikka toisella.

    tuo että inhimillisyys on kadonnut on totta. Tuntuu pahalta, että nuoret joutuvat myllertämään tämän kaiken läpi. Koulun tulisi tukea nuoria selviämään eteenpäin, Koulua on kuitenkin 6-8 tuntia päivässä, joten sen koulun merkitys on suuri. Jos opettajat eivät välitä, möykkäävät tyhjää tai toimivat erikoisesti tarttuu se kaikki ajatus- ja toimintamalli myös nuoriin. JOs opettaja ei välitä opettaa, niin välittääkö oppilaskaan oppia. Tuskinpa välittää.

    Kouluissa tulisi olla laaduntarkkailu. Kukaan ei tarkkaile tuloksia, kukaan ei välitä onko opettajaa ja opettaako opettaja. Oppilailta kuitenkin vaaditaan suorituksia ja näyttöjä. Miksi siis ei opettajilta ? Lahjakkaat kyllä pärjää ilman opetustakin.

    Itse näkisin hyvänä vaihtoehtona, että kouluja johtaisi ulkopuolinen taho. Tulosvastuu olisi hyvä koulumaailmassakin. Vaikuttaisi motivaatioon.

    Nuoret ovat kuitenkin tulevaisuus, joten onko meillä varaa missata tämä voimavara ? Ei ole. He ovat se yhteiskunnan tukipilari, joka vie yhteiskuntaa tulevaisuudessa eteenpäin mutta myös maksaa kaikkien eläkkeet yms menot. Nuorille tulisi satsata laadukkaampaa opetusta, monipuolista opetusta sekä asialliset työtilat, työvälineet. Monesti ei huomata, että kerran kunnolla tehty pohjatyö auttaa myös jatkossa.

    Erikoista on myös se, että tämän päivän nuoret ovat myös hyvin kyynisiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


oikeus ja kohtuusko kirjoitti:

Nyt kun epidemia on kiivaimmillaan, on useampi puhunut taudistaan sekä sen kestosta. Toipuminen vie aikaa.

Itseäni ihmetyttää se, että koulumaailma ei tiedota asiasta mitään. Ollaan ihan hipihiljaa, muilta paikkakunnilta kyllä kuuluu missä määrin poissaoloja yms on.

Kun aikuinen sairastuu, niin hän on työpaikalta pois ja palaa sitten takaisin arkeen tervehdyttyään. Koululaisten kohdalla on siitä ikävä piirre, että opettajat olettaa koululaisen opiskelevan ja lukevan kokeisiin koko sairastamisen ajan. Vaaditaan heti kokeita suorittamaan, jos läksyjä tekemättä tulee jälki-istuntoa mutta ei mitään inhimillistä ajattelua voida soveltaa.
Koulussa odotetaan, että lapsi pysyy muiden tahdissa 40 asteen kuumeessakin ja toipilaanakin vielä suorittaa 100 % kaikki hommat.

Eikö koululaisella ole oikeutta olla sairas ja palata sitten arkeen, kun vointi sen sallii ? Miksi vaaditaan, että sairaanakin opiskellaan samaan tahtiin ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu