tuo testaus on nyt muuttunut, minulla tuli 2004 tulokseksi 143, mitä se olisi tänä päivänä, näyttää mensa rajakin olevan yli 130, tuolloin oli 146 ? Eli mikä olisi tänäpäivänä tulos ? Pitää varmaan kokeilla uudestaan, kunhan tästä taudista paranee. Mutta jos joku osaisi kertoa vähän tarkemmin, jo etukäteen tuon. Ihmetystä myös, herättää, että milloin ja missä vaiheessa tuo muutos on tapahtunut ?
miten
utelija ?
16318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mensan raja oli silloin (s.d.24) 148 ja nyt se on 131 (s.d.15). Älykkyysosamääräsi käännettynä Cattellilta Wechslerille on 127.
Eli jään mensasta kauas, edelleen.
No etpä nyt mitenkään dramaattisen kauas. Ehkä kannattaa kokeilla...
kun saa nämä kaikki lentsut sairastettua, tässä on kesästä asti ollut jatkuvasti jossain flunssassa, niin ei oikein pysty keskittymään. Mutta jos keväällä tännekin tulisi testejä, niin sitten. Eihän se ota jos ei annakkaan.
Oikea asenne. Minust testiin kannattaa mennä, sillä se lisää itsetuntemusta. Se, jos vaikka pääsisikin Mensan jäseneksi on vasta toisarvoista.
Eli kannattaa mennä jos on huono itsetuntemus.. hmmm. Ei välttämätte tee hyvää saada tietää olevansa "tyhmä", jos ei sitä ennestään tiedä.. Tai muutenkaan.
Ainakin minä haluaisin tietää ÄO:ni - jos en sitä jo tietäisi... Olin sitten omasta mielestäni tyhmä taikka älykäs.
Tästä vastauksesta viosin päätellä, että siulla on suorastan mainio itsetuntemus.
Tiedän pituuteni, painoni, ÄO:ni ja sen, kumpi aivopuoliskoni on dominoiva ;)
Hyvä onni toivo "tapititapiti". Ja nyt olen vakava. Olen suhteellisen vakuuttunut siitä, että useinmiten älykkyystesteihin tarpovat suhteellisen korkean itsetuntemuksen omaavat ja kenties jopa keskimääräistä "älykkäämmät" lajimme edustajat. Eli mitä älykkäämpi ja itsetietoisempi yksilö on, sitä todennäköisemmin hän tallustaa testiin jo senkin takia, että keskimäärin ihminen haluaa kuulla itsestään mieluummin positiivisia kuin negatiivisia asioita. Ja jos siitä vielä joutuu maksamaan!
ÄO on siitä ihmeellinen suurre, että sen puute koetaan helposti jotenkin negatiivisena. Ihminen, joka on elänyt itsensä kanssa jo pari vuosikymmentä ja tullut mainiosti toimeen vaikkapa "vain" keskimääräisellä ÄO:lla tuskin on tyytymätön älyynsä, vaan pikemminkin siihen, paljonko ÄO on - oma äly kelpaisi, mutta ÄO:n pitäisi olla suurempi...
se osittain on noinkin. Mutta esim. minua on haukuttu tyhmäksikkin, tosin ne jotka sitä tekevät ovat kirjaviisaita, eli lukevat kirjasta kaiken tietonsa eivätkä sitten kyseenalaista sitä, itse olen aina kyseenalaistunut kaiken, ja peruskoulussa sain häirikön ja tyhmän maineen kun kyselin opettajilta, että onko tosiaan näin ja miksi juuri näin. Aikuiskoulutuksessa taasen opettajat tykkäsivät kyselyistäni ja kyseenalaistamisistani.
En näe ÄO:ssä suureena mitään muuta "ihmeellistä" kuin sen, että se ei ole absoluuttinen mittari oikein mistään. ÄO on numeraalinen arvo yksilön tietyistä taidoista jota voi sitten verrata muihin ja keskiarvoon. Mitä suurempi kilpailuvietti on, sitä tarmokkaammin haluaa päihittää muut, eikä yleensä kukaan halua olla keskiarvoa huonompi.
Varmaankin älykkyysosamäärää kuitenkin pidetään suht kattavana ja monipuolisena mittarina, minkä johdosta se voi saada myös suuren painoarvon ihmisen mielessä. Ja eikös älykkyyttä (jota ÄO:lla yritetään mitata) myös pidetä merkittävänä erottavana tekijänä verrattaessa ihmistä muihin eläimiin?
Hmmm.. nyt tiedän sinusta tuonkin, mutta mikäköhän tuossa on ristiriidassa kirjoitukseni kanssa?
Mikä ei aina pidä paikkaansa, moni älykäs ihminen leimataan häiriköksi, minkä jo varmaan tiedätkin ja heille taas helposti tulee itsetunto-ongelmia, tuon leimauksen johdosta.
"älykkyystesteihin tarpovat suhteellisen korkean itsetuntemuksen omaavat ja kenties jopa keskimääräistä "älykkäämmät" lajimme edustajat."
Tämän päivän peruskoulussa ei pärjää edelleenkään kuin tietyn äo:n omaavat lapset, ei esim. hyvin älykkäät ja sitten tietenkin ne kirjaviisaat, jotka istuvat ja kuuntelevat kiltisti, ja kokeissa kirjoittavat vastauksensa suoraan kirjan tekstistä (kun ulkoa muistavat), pärjäävät hyvin.
Eli kaikki älykkäät eivät mene testeihin, koska heidät on leimattu, tunnen monia ns.ongelmanuoriksi leimattuja, jotka ovat yllättävän älykkäitä, siis heitä jotka rimaahipoen pääsevät luokalta toiselle, osa on jäänyt luokallekkin. Ja sitten näitä kirjaviisaita, jotka menevät rintarottingilla testeihin, muttei niistä testeistä enää puhuta koskaan.
Kyllähän se on niin, että helposti ne kaikkein älykkäimmät oppilaat leimataan häriköiksi, sillä opetus tapahtuu heille liian hitaasti, eivätkä he turhaan jaksa keskittyä siihen "hauki on kala" -opetukseen, mutta missä se raja sitten menee? Ovatko nuo sitten sellasia lapsineroja? Älykkäät ihmiset ovat kuitenkin aika heterogeeninen ryhmä: jotkut pärjäävät koulussa ja jotkut eivät. Uskon toisaalta sen, että älykkäämmät pärjäävät koulussa paremmin kuin ne, joiden ÄO on sitten taas alhainen...