Metsäpaloja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Nykyiset kaikentuhoavat metsäpalot Australiassa, Kaliforniassa ja Iberian niemimaalla ovat kuitenkin uusi ilmiö ja syynä on huonostihoidettu metsätalous.
Metsillä on sääilmiöitä tasoittavia sekä maaperää ja kosteutta sitovia ominaisuuksia. Niinpä metsäkato aiheuttaa eroosiota, kuivuutta ja erityisesti Australiassa maaperän suoloittumista, mikä vain lisää kuivuuden vaikutuksia. Australiassa tiheät pensaikot ovat vallanneet ne alueet, joista metsät ovat hävinneet ja pensailla ei ole sääilmiöitä tasoittavia ja kosteutta sitovia ominaisuuksia.
Normaalissa tilassa olevan metsän metsäpalo polttaa vain aluskasvuston tai metsän latvuston, koska latvuston ja aluskasvillisuuden välillä ei ole palavaa materiaalia. Se ei kuitenkaan tapa metsää. Lämpötila nousee n. 600 asteeseen, eikä se polta maaperää eikä siemeniä.
Epänormaalissa tilassa olevan metsän/pensaikon palo on kokonaisvaltainen, jolloin palaa sekä puusto että aluskasvusto. Lämpötila nousee jopa yli 1000 asteeseen, joka polttaa maaperän jopa metrin syvyyteen ja tuhoaa sekä koko kasvuston että siemenet. Jäljelle jää karrelle palanut autiomaa, joka ei voi uudistua.
Syynä metsien epänormaaliin tilaan on ensinnäkin yli-innokas metsäpalojen sammuttaminen, jolloin aluskasvuston ja latvuston välille ei ehdi syntyä tyhjää tilaa, jolloin metsä kokonaisuudessaan on yhtenäinen polttoainevarasto.
Toinen syy on avohakkuut, jolloin koko aluskasvillisuus on yhtenäistä paloalustaa, eikä metsän kosteutta sitovat ominaisuudet ole paloa rajoittamassa. Meillä se ei ole ongelma suhteellisen säännöllisen sademäärän vuoksi, mutta sellaisilla alueilla, joissa sademäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, se on suuri ongelma ja johtaa kokonaisvaltaisiin pensaspaloihin, kuten Australiassa.
Metsillä on sääilmiöitä tasoittavia sekä maaperää ja kosteutta sitovia ominaisuuksia. Niinpä metsäkato aiheuttaa eroosiota, kuivuutta ja erityisesti Australiassa maaperän suoloittumista, mikä vain lisää kuivuuden vaikutuksia. Australiassa tiheät pensaikot ovat vallanneet ne alueet, joista metsät ovat hävinneet ja pensailla ei ole sääilmiöitä tasoittavia ja kosteutta sitovia ominaisuuksia.
Normaalissa tilassa olevan metsän metsäpalo polttaa vain aluskasvuston tai metsän latvuston, koska latvuston ja aluskasvillisuuden välillä ei ole palavaa materiaalia. Se ei kuitenkaan tapa metsää. Lämpötila nousee n. 600 asteeseen, eikä se polta maaperää eikä siemeniä.
Epänormaalissa tilassa olevan metsän/pensaikon palo on kokonaisvaltainen, jolloin palaa sekä puusto että aluskasvusto. Lämpötila nousee jopa yli 1000 asteeseen, joka polttaa maaperän jopa metrin syvyyteen ja tuhoaa sekä koko kasvuston että siemenet. Jäljelle jää karrelle palanut autiomaa, joka ei voi uudistua.
Syynä metsien epänormaaliin tilaan on ensinnäkin yli-innokas metsäpalojen sammuttaminen, jolloin aluskasvuston ja latvuston välille ei ehdi syntyä tyhjää tilaa, jolloin metsä kokonaisuudessaan on yhtenäinen polttoainevarasto.
Toinen syy on avohakkuut, jolloin koko aluskasvillisuus on yhtenäistä paloalustaa, eikä metsän kosteutta sitovat ominaisuudet ole paloa rajoittamassa. Meillä se ei ole ongelma suhteellisen säännöllisen sademäärän vuoksi, mutta sellaisilla alueilla, joissa sademäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, se on suuri ongelma ja johtaa kokonaisvaltaisiin pensaspaloihin, kuten Australiassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo pitäisi kertoa niille, jotka noita paloja sytyttävät.