...ai mistäkö, not tietenki tästä somasta hämärästä.
Hämärästä, joka kietasee minut aina kolmen jälkheen.
En ole masentunut, en.
Mie poka sytytän muutaman kynttilä ja istahan nauttimhaan,
joskus torkahan ja herrään kö äijä tullee töistä ja ihmettellee mitä mie
romantisoin? Mie vain nautin, älä äijä rukka herätä turhia toihveita.
Jouhluun on kuukausi aikaa, eikä mulla ole mihinkhään hoppu.
Aina son joulu tullu ajahlaan, ei kannata kuukautta ennen hättäilä.
Lpset net pakkaa vaatimhaan, mitä pittää jouluna olla pöyvässä ja
toihveet olen joka joulu täyttäny; sehän son sitä perintheitten siirtä-
mistä.
Lahjojakhaan en ole kummemmin miettiny, kyllä net kerkijää, onhan tuo nettiAnttila
ja kauppoja täältä kylältäki löytyy.
En halva joulun katoavan paperikasan taka, siitä pittää nauttia ko
on perhe kasassa ja hyvvää ruokaa tarjola.
Älkää tekhään hättäilkö turhaa, nauttikkaa hämäränhyssystä ja kynttilöistä
äijän seurasta tai vaikka suklaasta.
Mukavaa joulunootusta kaikile lukijoile!
Hämärästä, joka kietasee minut aina kolmen jälkheen.
En ole masentunut, en.
Mie poka sytytän muutaman kynttilä ja istahan nauttimhaan,
joskus torkahan ja herrään kö äijä tullee töistä ja ihmettellee mitä mie
romantisoin? Mie vain nautin, älä äijä rukka herätä turhia toihveita.
Jouhluun on kuukausi aikaa, eikä mulla ole mihinkhään hoppu.
Aina son joulu tullu ajahlaan, ei kannata kuukautta ennen hättäilä.
Lpset net pakkaa vaatimhaan, mitä pittää jouluna olla pöyvässä ja
toihveet olen joka joulu täyttäny; sehän son sitä perintheitten siirtä-
mistä.
Lahjojakhaan en ole kummemmin miettiny, kyllä net kerkijää, onhan tuo nettiAnttila
ja kauppoja täältä kylältäki löytyy.
En halva joulun katoavan paperikasan taka, siitä pittää nauttia ko
on perhe kasassa ja hyvvää ruokaa tarjola.
Älkää tekhään hättäilkö turhaa, nauttikkaa hämäränhyssystä ja kynttilöistä
äijän seurasta tai vaikka suklaasta.
Mukavaa joulunootusta kaikile lukijoile!
Vastaukset 3
Vanhimmat
kirjoituksesta ja toivotuksesta! Kerrankin jotakin muutakin kuin kauheaa kiirettä ja stressiä. Joulusta voi kyllä nauttia ihan vaatimattomasti tavaroiden suhteen ja oikeastaan se nauttiminen alkaa jo ensimmäisestä adventista. Itse olen siinä iässä, että lapset ovat jo kaukana eivätkä hätyytä enää millään tavalla pitkillä joululahjalistoilla. Perinteet siirsin aikanaan ja nyt vietän juuri sellaista joulunaikaa kuin itselleni sopii. Eipä notku joulupöytä, mutta kynttilät palaa ja puuroa on lautasella ja mieli hellä.
Muistelen lapsuuteni jouluja silloin joskus, kun ei sähkökynttilöistä mitään tiedetty eikä pukin kontti pursunnut turhaa krääsää. Eivät lapset hermostuneena repineet lahjoja papereista esiin, vaan niitä harvoja pehmeitä paketteja availtiin (suu mutrussa kylläkin). Villasukkia, kierrätysvaatteita,tytöille vaaleanpunainen trikookerrasto ja pojille vaalean ruskea. Olipa koko perheelle etelästä lähetetty omenoita, jotka olivat paleltuneet matkalla.
Mutta: oli isä, oli äiti ja olivat lapset. Oli jokseenkin lämmin koti ja tuvan keskellä lattialla suuri joulukuusi. Sen oli isä lumisesta metsästä hakenut hevosella ja yhdessä se oli koristeltu pumpulilla ja oikeilla kynttilöillä. Kuusta koristeltaessa oliva neulaset pistelleet lasten sormia ja pihka tarttunut käsiin.
Tuli jouluyö, eikä malttanut oikein nukkuakaan kun jo olisi halunnut mennä naapuriin näyttämään vaikkapa niitä Ruotsista tilattuja uusia marssikenkiä. Tähdet loistivat ikkunasta, pakkanen paukkui nurkissa ja pirtissä vallitsi hyvä rauha.
Tämä joulu oli itselläni kadoksissa kymmeniä vuosia, mutta nyt sen olen taas löytämässä. Mitä vähemmän siihen liittyy turhaa tavaraa ja hätäilyä, sen syvempi rauha. Koko adventin aika on suloista odottamista.
Ja sieltä se Joulu lähestyy kun oikein tarkoin kuuntelee. Lähestyy niinkuin joka vuosi jo yli 2000 vuotta.
Minäkin toivotan kaikille vaivatuille hyvää ja pelotonta Joulun odotusta ja sitten itse Joulua!
Minulle muualta muuttaneelle painaa kamala kaamosmasennus päälle. On kuin ikuinen yö olisi tulossa ja nyt jo päälläkin. Ei tässä kynttilä, sähköisetkään, paljon auta. Samanlainen tuhnukeli kuin tuolla eteläsuomessa, on nyt täälläkin. Lunta on nippa nappa ja olosuhteet ovat semmoiset, että saattaa tuo vähäinenkin olla yhtenä aamuna kadonnut.
Tällaiset olosuhteet ovat omiaan vaikuttamaan siihen itse Jouluunkin. Ei tällainen mieli niin vain napsauttamalla korjaannu. Ihan pakkojoululta haiskahtaa koko juhla. Kohta alkavat taasen kaikua ne iänikuiset -vuodesta vuoteen aina samat- joululaulut joka ikisestä mahdollisesta tuutista, ihan kauppojakin myöden.Ja ehkä juuri siellä kaupassa kuultuna se tuntuu siltä että kauppias hykertelisi hyllyjen takana hullutettavaa asiakastaan ja toivoo että tuo joululaulu tehoaisi mahdollisimman rahakkaasti.
Eli ei n vanhat lapsuudenjoulutkaan nykyistä olevaa ja tulevaa paremmaksi pysty muuttamaan.
se kauppias hykerteleekin. Itse teen niin, että mitä jouluksi tarvitsen, luumuja, riisiä, silliä tms, niin hankin ne adventin aikana. Kaupassa en käy viikkoon ennen joulua. Sillä tavalla pysyn rauhallisena enkä tunne minkäänlaista velvoitetta tai stressiä ostaa mitään. Huomaan kyllä itsessäni jonkinlaisen ahdistuksen ostaa mitä tahansa, jos siellä käyn. Meitä kuluttajia manipuloidaan, hyökätään lehdissä, televisiossa ja postilaatikkoon tulevissa mainoksissa meidän määräysvaltaamme ja kukkaroitamme kohtaan. Ja mitä lähempänä joulua ollaan, sitä äkäisemmin mainokset tulevat kotiimme. Ikäänkuin elämä ja koko maailma loppuisi jouluun ja sen jälkeen olisi vain tyhjyys (niinkuin usein onkin :)). Hyvä lääke on, kun muistaa, että kauppias ei suinkaan halua meille sitä Hyvää Joulua vaan hän haluaa meidän rahamme. Joita meillä joko jo on tai lähikuukausina tulee olemaan.
No, onneksi on mahdollisuus viettää toisenkinlaista joulua ja jopa tätä kaamosaikaakin. Yritä sinäkin ottaa pimeys ja hämäryys ikäänkuin lääkärin määräämänä vajatehoaikana. Jos siis voit. :)