Juho Akolan viestistä eräältä paremmalta foorumilta löysin linkin:
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091110141842.htm
Pahoittelen, jos tämä on jo käsitelty täällä, mutta jotain tuosta voisin kysyä, jos vaikka joku on saanut paremman käsityksen, lukenut alkuperäisen tutkimuksen tms.
Siis Guido van der Werfin Nature Geosciencessä julkaistu juttu kertoo siitä, että maapallon kyky poistaa tai tasapainottaa ilmakehän hiilidioksidia ei osoita kyllästymisen merkkejä, päinvastoin kuin ilmastopelotteessa on väitetty. CO2 pitoisuus siis on kaikkiaan kohonnut, mutta ilmaston sisältämän CO2:n osuus on pysynyt tasapainossa muun CO2:n kanssa, eli geosfääri-biosfääri-systeemin absorbtiokyky on ennallaan.
Kysymys onkin ainkakin aluksi siitä, että olenko käsittänyt oikein. Itse tutkimus voi tietenkin olla oikeassa tai väärässä, se on kuitenkin sitten eri juttu.
Jatkokysymys on sitten se, että mitä tämä tarkoittaa tavalliselle tallaajalle.
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091110141842.htm
Pahoittelen, jos tämä on jo käsitelty täällä, mutta jotain tuosta voisin kysyä, jos vaikka joku on saanut paremman käsityksen, lukenut alkuperäisen tutkimuksen tms.
Siis Guido van der Werfin Nature Geosciencessä julkaistu juttu kertoo siitä, että maapallon kyky poistaa tai tasapainottaa ilmakehän hiilidioksidia ei osoita kyllästymisen merkkejä, päinvastoin kuin ilmastopelotteessa on väitetty. CO2 pitoisuus siis on kaikkiaan kohonnut, mutta ilmaston sisältämän CO2:n osuus on pysynyt tasapainossa muun CO2:n kanssa, eli geosfääri-biosfääri-systeemin absorbtiokyky on ennallaan.
Kysymys onkin ainkakin aluksi siitä, että olenko käsittänyt oikein. Itse tutkimus voi tietenkin olla oikeassa tai väärässä, se on kuitenkin sitten eri juttu.
Jatkokysymys on sitten se, että mitä tämä tarkoittaa tavalliselle tallaajalle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aihetta on käsitelty jo, eikä sillä ole paljoakaan merkitystä, pystyykö luonto hukkaamaan 40 vai 50 vai 60 prosenttia ihmisen CO2-päästöistä. Joka tapauksessa niistä noin puolet jää ilmakehään, ja ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa koko ajan.
Ensinnäkin, it's old news.
Toisekseen, luitko tuon sciencedailyn artikkelin? Jos luit, en voi kuin ihmetellä. Nimittäin juttu käsittelee Wolfgang Knorrin paperia, ei suinkaan Guido van der Werfin ja muiden paperia, joka mainitaan aivan lopussa vain ohimennen.
Knorrin paperi: http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/11/knorr2009_co2_sequestration.pdf
Kolmanneksi, vaikka sciencedaily julistaa tulosten olevan ikäänkuin ristiriidassa muun tieteen kanssa, ei kyse ole todellisesta ristiriidasta.
Kyllä Knorr sai AF:lle pienen kasvutrendin, 1.2 /- 0.9 prosenttia vuosikymmenessä. Canadell ja muut (edellinen asiaa käsitellyt tutkimus) saivat trendiksi 2.5 /- 2.1 prosenttia vuosikymmenessä. Toisin sanoen, enpä sanoisi Knorrin tulosta mitenkään kiistanalaiseksi. Molemmat indikoivat lievää hiilinielujen kyllästymistä.
Sen sijaan Knorr sai hyvinkin konsensusnäkemystä tukevia arvioita AF:lle, 45-52 prosenttia, riippuen datasta ja analyysissä käytetyistä parametreistä.
Olipa oikea tekijä hautautunut sinne keskivälille kun lukaisin sivua. Wolfgang Knorr ja Geophysical Research Letters ovat oikeat tekijät.
Sivun lopusta löytämäni Werf olikin tutkinut metsän raivauksen vaikutusta.
Kiitos oikaisusta ja muista kommenteista ja pahoittelen virhettäni.
Juuri se, että absortio pysyy vakaana antaa hyvän syyn olettaa, ettei mitään karkaamisilmiötä ole lähipiirissä. Saman voi tietenkin päätellä maapallon menneisyyden suuremmista lämpötiloista ja pitoisuuksistakin, mutta niihin liittyy enempi epävarmuutta.
Knorrin esittämäksi tulokseksi ei ehkä ole ihan oikein ilmoittaa vertailulaskennan tulosta 1,2±0,9%?
"Without the inclusion of ENSO and VAI in the
analysis, the trend derived with data uncertainties is found
to be very small, only 0.7 ± 1.4 or 0.2 ± 1.7% per decade,
depending on whether the ice core record has been included
or not. This is not significantly different from zero and in
contrast to the previously published result [Canadell et al.,
2007] reporting an increase of 2.5 ± 2.1% per decade, but
obtained with de-trended VAI and ENSO index and without
accounting for data uncertainties. The equivalent result
reported here is 1.2 ± 0.9% per decade. The difference
between the last two probably reflects remaining differences
in the method chosen."
Knorrin tuloksissa siis nolla jää virherajojen sisälle. En nyt kyllä aiempaakaan tulosta osaa pitää juuri nollasta eroavana, koska siinä virherajoista oli jätetty osa vaikuttavista tekijöistä pois. Mutta ehkä pelottelun kannalta sillä on eroa, onko nolla virherajojen sisällä vaiko eikö. Edellistä tapausta ei voi käyttää pelotteluun juuri ollenkaan.
Ymmärrät varmaan miksi annoin ne luvut, mitkä annoin. Toivottavasti ei tarvitse selittää.
Knorrin tulosta ei kannata pitää absoluuttisena totuutena. Se on yksi tulos muiden joukossa.
Turha näihin asioihin on pelolla suhtautua, asiallisesti kuitenkin.