Joo,molen kans kattonu ko kläpit yrittää raatata meän vanhala kielelä,mutta ei net vain ossaa.Kyllä son nii lysti raatia semmosten ihmisten kanssa jokka ossaa sen.läpinrahnikot yrittävät,mutta ko ei ossaa niin ei.Eikä sitä hootakhaan joka paikhaan laiteta,muistin tuossa että ylälapissa menhään syömhään ja täälä syöhmään.Otethaan troppia ja hunteerathaan asoita, eikä tyihistä hättäilä,keitethään potut ja katothaan sitte ko on vatta täynä,saapi ryyppiä punasta limsaa ja raappia pääle.kemissä ruukathiin ennevvanhaan polttaa punasta norttia ja jua kossua vissylä,ja nii se vissiin ov vieläki.Naurattaa monasti ko läpinrahnikot on astuhneet korkin pääle ja som menny lithiin ja on nii koaa poikaa.joo jatkakaa tet jokka taiatta meän vanhaa kunnon murretta.Sillä tämä murre son joka on täälä aina ollu ei mikhään mää ja sää stadista vai mistä stidistä nol lähtehnekkäähään.
Kemin ekille ja muile meänkielen taitajille
vanahapieru
23931
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
lässytystä.
se tullee suomen ja ruottin sanojen sekotuksesta ja kirjaimien sanomisesta,niinko k sanothaan ruottissa kh
elikkä jos sannoo mikään niin siihen tulee kh,sekoitus eli mikhään.Jne.
Hääty iha pakoste alakaa riivaaman ko vielä löyty joku joka ei piä meän kieltä iha havillisena!
Katoppa ko nuista nykynuorista on kovasti uusia ja junan tuomia. Net kulukee kartanola kilolasit silimillä ja ova niin knapsuja ja liposan näkösiä! Sitä saapi vasiten näin vanahemman sinni sinkua melekosesti ja joskus tekis oikeen mieli vetasta turpaan mutta eipä nuot ole raposen näkösiä piinattavia, joten olokoon, en mie taija kehata!
Ova ne kyllä niin viston näkösiäki, että pahhaa tekkee, ku tukkaki on färjätty retuliiniks ja vaikka miksikä.
Sitte ne märisee joka asiasta iha päntiönään.
Niile pittäis varmaa muhat vahettaa, mutta miekö en perusta laittaa heän nuppiis uutta muhhaa.
Nämät nuohret ko ookatten nin että vain vinkka käypi pirran peräsä, villatikkurit vain heiluut ko nuo pössit ajava kiekkaa iha ku ne kuikuilis jottai, vaan ko ei kait ne itekkään tiijä mitä hakkeet. Koha kasuavat vielä hiukkase nii kai het sitte muistava ko polttiais pehkoo ajava, että met vanahemmat varotimma ja yritimmä viskuttaaki kaikin liikasta vauhista.
Nyt mie lähen kylästellee kaverille ja met vasiten raataamma maaliman touhuista, ko met emme pölökää mittään eikäkettää ja nyrkilä nassautamma jos joku karvapää meinaa meän pörssin viiä!
Voi veikkosten, että oli ennen kivvaa!
Meänkieltä ei tarvitse Kemin seudulla osatakkaan. Eikös meänkielen murreraja mene Tornion pohjoispuolella? Samoin hoo ei kuulu Kemin alueen murteeseen, vaan Keminmaan jälkeen alkavalle murrealueelle.
Nykysin tornionjoen toisella puolella, kemissä se on ainoastaan joittenki yli kuuskymppisten muistisa.
Kyllä vanahasa kemin murtheesaki oli monasti h-painote, siittähän on erräänlainen sanontaki olemasa: "Ei se kemiläinenkhän joka sannaan hoota pane"! Ookko kuullu? Lähinnä kuitenkin se oli kemijokivarteen sijoittuva. Tosin myös etelä pohjanmaalla puhutahan ja puhuthan samalla h-painotteella.
Mutta on kovin surullista, että murteet, olivatpa ne mistä päin maatamme hyvänsä, hiljalleen häviävät, vaikka se on kielemme erityinen rikkaus.
Ainoastaan pohjanmaalla ollaan ylpeitä omista murteista ja se ansaitsee kyllä jo hatun noston!
Yleiskieleksemme tilalle puskee lujasti ns. fingelska joka on taas erittäin rumaa ja nojaa pitkälti englanninkieleen, mutta kuitenkin sen olomuoto ilmaistaan suomeksi ääntäen, esimerkkinä vaikka sana vuokraus = leasing, muuntuu päätteltään suomenkieliseksi, esim. Liisataanko auto!
Esimerkkejähän on vaikka kuinka. Tuollainen kieli on paitsi rumaa, myös eräänlaista slangia!
Uskon kuitenkin vahvasti, että murteet ovat vielä nousussa, identiteettimme jo vaatii sitä!
mitä sä tekkiit kemisä.
vai semmosta ne jokku meinaa että ei saa vanahat pierut puhua niinko halvaavaat,son kläpit sillä laila että ko joskus kuuletta vanhempina tätä kieltä,että pörröt käsitä mithään katotta ko sonnit uutta navettaa vahti suupielisä että mitä?Ja mie ainaski olen ylypiä ko ossaan raatia vanahaa kieltä.Son kuule aivan yks hailee mistä joku murre tai kieliraja alakaa,iteahan oo että säilöthään nämät vanhat asiat ja viemä net meän jälkipoloville.Son semmonen juttu rahnikot että meän häätyy aina muistaa että olhaan täältä missä ei dösät ja sporat kule,kemisäki tuohaan aikamerkkiki poron kyytilä kirkole josta se jaethaan kansan tiehoon.Ja sov vain nii että puotama lossit teitä nokhiin jos alatta rääpihmään sitä olematonta valtion elättämmää sontaluukkua.Menkää kläpit partuhriin ja laittakaa ittenä ihmisen näkösiksi ees jouluksi,oletta nii viston näkösiä ja olosiaki ko jätkän kräkäklimppi piikilangasa.hyää joulun ototusta vain kaikile.Toivottaapi vanaha pieru
Kemin murteeseen ei ole kuulunut h-kirjain. Kemijokivarressa h-kirjain löytyy jo Keminmaan jokivarren kylien kielessä ja Tervolassa.
Kemiin tulleista asukkaista on 1800-luvun lopussa muuttanut väkeä työn perässä lähinnä pohjanmaalta ja etelämpääkin. Kemiläiset ovat siis jonkin sortin siirtolaisia juuriltaan. Pohjanmaalla oli sanontakin, jonka mukaan Kemi oli nivalalaisten ameriikka.
Tornionjokilaakson murre, jota tuo vanhapieru yrittää tulkita ei sovi ollenkaan Kemiin ja Torniossakin se kuulostaa hassulta. Ylipäänsä jonkun murteen ihannointi ja nostaminen ylitse muiden on hassua.
Kieli muuttuu koko ajan ja vierassanoja tulee koko ajan lisää, mutta varsinkin Tornionjokilaakson murteessa on paljon Ruotsin kielestä lainattuja sanoja. Siksi tuo auton liisauskaan ei nykynuorille kuulosta rumalle, mutta kylläkin vanhemmille särähtää korvaan. Annetaan kielen kuitenkin kehittyä ja ilmaisun parantua vastaamaan tätä päivää. Meistä monikaan ei enää ymmärtäisi sitä Suomea, jota puhuttiin pari sataa vuotta sitten.
Joka on rohki 150 vuojen vanahaa!
Kieli on sen aikaista kirjakieltäja hieman erilaista kuin meidän nykyisin käyttämäme, tämä on siis tekstinäyte siitä kuinka tehtiin siivilöityä piimää iso-isoäidin aikaan:
"Kuurnattua piimää":
Seulaan levitettyyn puhtoseen liinaseen riepuun kaadetaan kuorittua sakiaa piimää valoomaan toiseen päivään saakka.
Sitte sekotetaan, sen verran kuin tahdotaan, nuorta ja hapanta taaletta maitoon sekasin niin kauvan että vahtoilee; tähän sekotukseen pannaa sitte lusikalla seulassa olevasta piimästä parahultasen suuria nökkälöitä, elikkä rahkiloita, ja varistetaan päälle raastittua sitronin ulkopuolimmaista kuorta.
Tämän piimän kanssa tuodaan pöytään pienettyä sokuria.
Jos seulassa olevaan riepuun olisi jäänyt piimää enemmän kuin erällä tarvitaan, niin säilyy se hyvänä porsliini-astiassa 3 taikka 4 päivää, jos kaksi lusikallista nuorta taaletta päiväässä sekaan pannaan!
Kyse on siis eräänlaisesta piimäjälkiruoasta, mutta tiijätkö mitä on taale?
Näin meidän äidinkielemme siis elää kaiken aikaa, mutta nyt on siihen ympätty ehkä jo liikaa englanninkielisiä lainasanoja muunnettuna suomalaiseen ääntämisasuun, seuraus on mielestäni karmeaa kuultavaa, lähes vanhan fingelskan tapaista sekasotkua!
En ole törmännyt Torniossa vielä yhteenkään henkilöön joka puhuis meänkieltä, ellei ole ollut pois pohjoisempaa. Kyllä se meänkielen raja menee pohjoisempana, ehkä Pellossa tykätään jo raatata sitä.
Jos et ole vielä törmännyt torniossa yhteenkään meänkieliseen,et ole sitten kyllä paljoa puhunut ihm isten kanssa,muutoin kuin netissä:)))Meänkieli on virallinen vähemmistökieli haaparannalla,sorry vaan.Ja jos jossain kunnan virastossa haaparannalla haluat,sinulle tulee järjestää meänkielen tulkki.Kemin kielen tulkkia ei taida vielä olla,vai miten se oli,vai oliko se vai ?Anteeksi mitä,minäkö tyhmä?Nyt en kyllä ymmärrä.Et niinku iha oikeesti?
karmeankuuloista puhuttuna, mutta vielä hirveämpää kirjoitettuna.
Jos vähän yrittäisit, ehkä lukijat jaksaisivat lukea sanottavasi loppuun. Valitettavasti se ei ilman kappalejakoa ja välimerkkien oikeaa käyttöä taida onnistua. Pisteen ja pilkun jälkeen tulee kirjoitukseen laittaa välilyönti ja erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.
Murteen käytön ei oikeasti pitäisi tarkoittaa kirjoitustaidottomuutta, mutta sinun tekstissäsi valitettavasti niin on.
Jos sinua noin korpeaa kuula meänkieltä,nii ota kuule reppusti ja puottele rahnikkoriepu takasi kotiasti.Vai karmean kuulosta, niin son kuule tuo teän kläpitten vääntämä stidin murrekin."Liisataan yks auto ja ööli mukaan jos vaik niinku,ihan aikusten oikeesti.Se yks sitt kerto,niinku jos vaik vai miten se oli,vai oliko se,vai mihin se meni.Se mainoksen lause on kuule ihan aitoa nyky kemin nuoriso kieltä.Paras minkä mie olen kuulu ,ko kerran selitin yhelle klossille,että ko sie olet sielä autolinjala ammattikoulusa,sanoppa viishaampana kumpi on rengas ja kumpi on moottori.Läppi vahtasi minua ja sano silimät pyöriänä,anteeksi ,minäkö tyhmä,nyt en ymmärrä.
Sinä kirjoitat väärin, kaikki kirjoittamisen säännöt unohtaen. Voit kertauksen vuoksi lukaista muutaman niistä tuolta ylemmästä vastauksestani.
Tekstisi muotoilemattomuuden ja välimerkkivirheiden vuoksi sitä jaksaa lukea korkeintaan kaksi riviä kerrallaan.
En ole "kläppi", olen aikuinen nainen.
Ketjun aloittaja kyseli murteen taitajia,ei sen arvostelijoita,joten muut taitamattomat älkää lukeko ja jos luette äläkää vastatko,mikäli hallussanne ei ole murrekielentaitoa.Sov vain hyä että jokku saattavat osata vanahaa kieltä.Mieki ossaan ja olen pirun ylypiä siittä.Lyön kinthaat kätheen ja souvan venheelä pelhoon mylhyyn.
Mie tuosa tyyrasin päivävalkeala tuola krannimaassa,sieloli miehet töisä.Ookkasit lastipiililä kryysilastit päälä,olikhaan net menossa tietä tekheen vai jonku sortin bygin pohjaa,tiä hänestä.Komeat olit joulutähet veetty kylän poikki,vaikkoli satheinen ilima.Ja alko sitte puothaan rännänsohjua,jotta klasinpyyhkijät jouvuit hurraahmaan täysilä.Hunteerasin josko olis kävässy buulaakissa,muttev viittiny näin arkipänä solis voinu lähteä baahriin menoksi sitte illala.Jotem mie hurhautin biilin parkhiin nurkan taka ja aloin keithään kahavia,parempi niin.Ole ainakhaan ottanahka aamula kipeä:)
niin täällä kemissä ei puhuta mitään murretta,vääntäkää te torniojokivartiset niin paljonko haulatte,,,,,,,,
pysykää murteenvääntäjät siellä tornion palstalla.....
kylläpä puhutaan murretta kemissä,se on ääliö,vammanen ja sitä sorttia!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tuo meän kielikin on eräs murre, jonka ruotsinkieliset halusivat hävittää länsipohjasta tyystin, kuin natsit aikoinaan juutalaiset!
"Se olliit arestin paikka, jos raatasit koulusa sitä ja opettajat sattuit kuuhleman"!
Nyt on toisin, meän kielelä on omat puuhamiehensä ja sen asema on tunnustettu virallisesti ruotsissakin.
Meillä ollaan valitettavasti vielä niin nousukkaita, että halutaan puhua mahdollisimman neutraalia ja runsaasti englanninkielisiä lainasanoja sisältävää suomea, että ei vain kukaan voisi päätellä kotipaikkakuntaa puhumamme murteen perusteella.
Savolaisille tuottaa suunnattomia vaikeuksia salata juuriaan, pohojalaaset taas pitävät kunnia-asianaan puhua omaa komiaa kotoosta kiältänsä.
Miekö kansa oon vahavasti sitä mieltä, että meän kemiläistenki kannattee pittää vanahaa murrettamma elinvoimaisena, olokaame ylypeitä leviästä kielestäme ja ennenkaikkea kotipaikastamma!
Etenkin helsingissä tuon muualta muuttaneiden, eli landelta tulleiden eroittaminen on syntyperäiselle "stadilaiselle" erinomaisen helppoa, sen kuulee jo ensimmäisestä lauseesta!
Stadin kieli ei ole oikeastaan murre lainkaan, onpahan sekoitus lainasanoja venäjästä ruotsista ja saksasta ja samantapaiseen slangiin olemme menossa koko valtakunnan väestön voimin ja se on todella sääli!
solet kuule oikeassa.Mie tunnen vanahoja ihimisiä matarengissa ja haaparannala jokka ei ossaa ruottia ollenkhaan.Ja joitaki myös kaalixissa,joitten oli pakko oppia koulusa ruottia,muuten olis joutuhneet jälki-istunthoon.Sääliksi käypi näitä nykynuoria,ku muka hävettää ko faarit ja mummot raataavat ko maalaiset.Olihan se vanaha sanontaki ennen.että MIE OON KEMISTÄ;JA KEHTAAN SANUA SEN.siinä ei ollut mä sanaa.Ja ei tartte olla niin kranttu knapsu ettei tohi puhua ommaa murretta,siitä kannattee tosissaan olla ylypiä.
Ruottin puolela matarengisä ja toisesaki paikasa vähä ylempänä, svansteinisa, kattelimma ja ihhailimma Pullingia ja kiipeilimmä kirvesvaarasa.
Muihen kläppiitten kansa kaajethin jokivarsista ruovikkoa elikoien appeeksi. Soli kuule parasta 40 luvun loppuva ja 50 luvun alakua mitä sovan jäläkhin miun kaltasele poijan kössile saatto tapahtua! Ja se seoli ihime kö ne ruottalaise ajovat nillä pirroilla, niikö polokupyörä, mutta ei huolinu polokia ko pieni moottori anto kulukuvomaa!
Net olliit usiat ikkäiseni kemiläiset poijan nappulat suuresa vaarasa ko sakujen ruutia ja paukkuja kaivelimma kemin lentokentän seuvuilta. Sitä vasiten hajethin nuita vaaralisia tavaroita ja possauteltii. Soli kuule monen poijan kohala lähön paikka ko paukku jysähti.
Käsi jalaka ja silimäpuolia oli nii torniosa ku kemisäki vielä pitkkään sovan jäläkiin, mutta eivä nuo kläppi-ikäset sunkaa rintamala olhet, kotinurkisa vaan tussareila leekattin!
Ookko sie sitä ikäpolvia vanaha pieru?
häätyypä vastata ko kerran kysythään.Em mole suinkhaan sammaa ikäpolovea,olen nuorempaa vuosimallia.Kuitenki viiskytä luvun kollia.Joo niihän soli että saathiin mennä ruothiin aina kesäksi,mie olin hietaniemessä ja kuivakankhaalla,ko meän isä ruukasi myyä hevosia ruothiin ja met pojat saima viä net sinne.Soli mukavaa hommaa ko sai rattastaa kaakilla ja uittaa net joen poikki.Ja pyyethiin met lohiaki ja joskus saimaki jonku kossin että pääsimä rannale paisthaan valkialla net.Ja oli vain hyyää.Meneppä sanohmaan nuile nykyajan rahnikoile,että menkää pojat pyythään äitile keittokalat joesta,saattaa vain jäähä tekemättä.Kysyvät ensimmäisenä, että mitäs sie maksat?Joo niin son että aika muuttuu ja ihmiset sen muassa.Molen yrittäny saaha omat kläpit kanssa säilythään tämän murtheen,ko se vain tullee vielä käyhmään niin,että tätä kieltä ei kohta monikhaan hallitte.En mie tarkota että se pitäs nostaa jolleki kunniajalustale,mutta siinä on sitä jotaki ommaa,jota ei kukhaan saa otettua pois.