Olen ihmetellyt, miksi mikään taho, jota olen lähestynyt, ei ole osoittanut mielenkiintoa asiaa kohtaan, vaikka esiintuomani ongelma tunnetaan lääketieteessä hyvin, ja väittämäni ongelman laajuudesta ja laadusta on lainattu kutakuinkin sanasta sanaan Eviran julkaisemasta kofeiinitutkimuksesta.
Olen kirjoitellut nettifoorumeille asiasta, esittäen tieteelliset tutkimukset, jotka vahvistavat väitteeni. Ihmiset pitävät kuitenkin kynsin, hampain kiinni omasta mielipiteestään, ja useilta foorumeilta viestejäni on poistettu, käyttäjät ovat ryhtyneet savustamaan minua ulos yksissä tuumin, tai tunnukseni on poistettu ylläpidon toimesta. Reaktiot keskustelufoorumeilla ovat olleet rajuja, minua on mainittu pakkomielteiseksi, hulluksi, idiootiksi jne, ja paras paikka minulle olisi kuulemma lukkojen takana.
Ilmiö on mielenkiintoinen sikäli, että se kertoo erittäin voimakkaasta torjunnasta, jonka taustalla lienee usein oma kofeiiniriippuvuus. Useimpien päihteiden väärinkäyttäjät reagoivat vaistomaisen torjuvasti sellaiseen tietoon, joka asettaa heidän päihteensä epäedulliseen valoon. Päihde tavallaan suojelee itseään aivokemian tasolla, laukaisemalla adrenaliinitujauksen kun sen asemaa uhataan. Taustalla on usein myös suhde oireisiin, niistä on tullut elämän sisältö, harrastus, josta nautitaan tukifoorumeilla keskustelemalla oireista, lääkäreistä, lääkkeistä ja lääkkeiden aiheuttamista oireista jne. Mahdollisuus paranemiseen päihderiippuvuuden lopettamisella herättää raivokasta vastustusta, joka voi päätyä uhmakkaaseen mainintaan kahville lähdöstä. Kukapa haluaisi parantua, kun oireilla saa huomiota, myötätuntoa ja roppakaupalla uusia ystäviä, joilla on sama harrastus.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö liittyy yleiseen kulttuurilliseen konsensukseen siitä, mikä on sopivaa. Suomalainen herrojenpelko saa aikaan samanlaisen stressihormonireaktion kun esitetään kritiikkiä päättäjiä, lääkäreitä, tutkijoita, tai muita eliitiksi koettuja ryhmiä kohtaan. Ihmiset kuvittelevat mielellään, että valtaeliitti ja esimerkiksi lääketeollisuus toimisivat altruistisesti paremman maailman luomiseksi. He projisoivat omat ylevimmät ihanteensa sellaisiin ihmisiin, joita pitävät itseään ylempinä, ja siksi heillä on tavattomia vaikeuksia ottaa vastaan ja ymmärtää tämän kuvitelman vastaista tietoa, vaikka se olisi miten selkeästi tahansa ilmaistua, ja luotettavasta lähteestä peräisin, sekä kokeellisesti vahvistettua.
Toinen tällainen soveliasuusnäkökohta on suhde päihteisiin yleensä, joka valtaväestöllä pohjautuu moraaliin. Psykoaktiiviset aineet jaotellaan hyviin ja pahoihin sen perusteella, ovatko ne laillisia tai laittomia. Laittomilla aineilla ei voi olla mitään hyviä ominaisuuksia, ja laillisten aineiden aiheuttamat haitat eivät johdu aineiden, vaan käyttäjien ominaisuuksista. Heroiini kyllä aiheuttaa heroinismia, mutta alkoholismi on sairaus, joka aiheutuu geeneistä.
Moni myöntää olevansa riippuvainen kofeiinista, moni myöntää saavansa vieroitusoireita. He kertovat myös, että heillä on masennusta, ahdistuneisuutta, paniikkeja tms. häiriöitä, joita kofeiinin tiedetään aiheuttavan. Kun esitän heille tutkimukset, joissa yhteys todetaan, he sanovat, että ne ovat virheellisiä, tai, että ehkä kofeiini aiheuttaa joillekin noita oireita, mutta heidän oireensa johtuvat jostain muusta, ja lääkäri on ollut siihen paras apu jo 20 vuotta, joten heillä ei ole mitään syytä lopettaa kofeiininkäyttöään.
Keskustelufoorumeilla suhtaudutaan myös erittäin kielteisesti logiikkaan. Koska kofeiini on päihde, joka aiheuttaa riippuvuutta, ja sen seurauksena oireilua, ovat sen aiheuttamat oireilut päihderiippuvuuden aiheuttamia päihdesairauden, tai sen oheissairauksien kehittämiä oireita. Tämähän on täysin totta, mutta, koska ihmiset suhtautuvat päihteisiin tietämättömyyteen perustuvalla moralisovalla asenteella, tämä totuus herättää joskus hyvinkin railakkaita reaktioita. Harva haluaa kuulla sairastaneensa masennusta pari vuosikymmentä päihderiippuvuuden takia tai, että on juonut itsensä pyörätuoliin kahvilla tai teellä hankitun ms-oireyhtymän vuoksi. Laittomista aineista riippuvuuden kehittämät “nistit” ovat valtaväestön silmissä sellainen stereotypia, johon he eivät missään tapauksessa halua itseään vertailtavan. Kofeiiniriippuvuus heroiini-, tai mihin tahansa muuhun riippuvuuteen verrattavana psykiatrisena tilana herättää yleensä raivokkaita vastalauseita, vaikka tästäkin asiasta esittäisi millaiset perustelut ja todisteet. Tunnereaktio pysäyttää loogisrationaaliset prosessit täysin, ja reaktiot ovat sen mukaisia. Valtaosa yleisöstä tuntuu liittyvän välittömästi “ampukaa viestintuoja-yhdistykseen” luettuaan juttujani.
Koska tämä päihderiippuvuusongelma on lääketieteen eettisen mädännäisyyden luoma ilmiö, sen käsittely kuuluu nimenomaan lääketiede-palstalle.
Olen kirjoitellut nettifoorumeille asiasta, esittäen tieteelliset tutkimukset, jotka vahvistavat väitteeni. Ihmiset pitävät kuitenkin kynsin, hampain kiinni omasta mielipiteestään, ja useilta foorumeilta viestejäni on poistettu, käyttäjät ovat ryhtyneet savustamaan minua ulos yksissä tuumin, tai tunnukseni on poistettu ylläpidon toimesta. Reaktiot keskustelufoorumeilla ovat olleet rajuja, minua on mainittu pakkomielteiseksi, hulluksi, idiootiksi jne, ja paras paikka minulle olisi kuulemma lukkojen takana.
Ilmiö on mielenkiintoinen sikäli, että se kertoo erittäin voimakkaasta torjunnasta, jonka taustalla lienee usein oma kofeiiniriippuvuus. Useimpien päihteiden väärinkäyttäjät reagoivat vaistomaisen torjuvasti sellaiseen tietoon, joka asettaa heidän päihteensä epäedulliseen valoon. Päihde tavallaan suojelee itseään aivokemian tasolla, laukaisemalla adrenaliinitujauksen kun sen asemaa uhataan. Taustalla on usein myös suhde oireisiin, niistä on tullut elämän sisältö, harrastus, josta nautitaan tukifoorumeilla keskustelemalla oireista, lääkäreistä, lääkkeistä ja lääkkeiden aiheuttamista oireista jne. Mahdollisuus paranemiseen päihderiippuvuuden lopettamisella herättää raivokasta vastustusta, joka voi päätyä uhmakkaaseen mainintaan kahville lähdöstä. Kukapa haluaisi parantua, kun oireilla saa huomiota, myötätuntoa ja roppakaupalla uusia ystäviä, joilla on sama harrastus.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö liittyy yleiseen kulttuurilliseen konsensukseen siitä, mikä on sopivaa. Suomalainen herrojenpelko saa aikaan samanlaisen stressihormonireaktion kun esitetään kritiikkiä päättäjiä, lääkäreitä, tutkijoita, tai muita eliitiksi koettuja ryhmiä kohtaan. Ihmiset kuvittelevat mielellään, että valtaeliitti ja esimerkiksi lääketeollisuus toimisivat altruistisesti paremman maailman luomiseksi. He projisoivat omat ylevimmät ihanteensa sellaisiin ihmisiin, joita pitävät itseään ylempinä, ja siksi heillä on tavattomia vaikeuksia ottaa vastaan ja ymmärtää tämän kuvitelman vastaista tietoa, vaikka se olisi miten selkeästi tahansa ilmaistua, ja luotettavasta lähteestä peräisin, sekä kokeellisesti vahvistettua.
Toinen tällainen soveliasuusnäkökohta on suhde päihteisiin yleensä, joka valtaväestöllä pohjautuu moraaliin. Psykoaktiiviset aineet jaotellaan hyviin ja pahoihin sen perusteella, ovatko ne laillisia tai laittomia. Laittomilla aineilla ei voi olla mitään hyviä ominaisuuksia, ja laillisten aineiden aiheuttamat haitat eivät johdu aineiden, vaan käyttäjien ominaisuuksista. Heroiini kyllä aiheuttaa heroinismia, mutta alkoholismi on sairaus, joka aiheutuu geeneistä.
Moni myöntää olevansa riippuvainen kofeiinista, moni myöntää saavansa vieroitusoireita. He kertovat myös, että heillä on masennusta, ahdistuneisuutta, paniikkeja tms. häiriöitä, joita kofeiinin tiedetään aiheuttavan. Kun esitän heille tutkimukset, joissa yhteys todetaan, he sanovat, että ne ovat virheellisiä, tai, että ehkä kofeiini aiheuttaa joillekin noita oireita, mutta heidän oireensa johtuvat jostain muusta, ja lääkäri on ollut siihen paras apu jo 20 vuotta, joten heillä ei ole mitään syytä lopettaa kofeiininkäyttöään.
Keskustelufoorumeilla suhtaudutaan myös erittäin kielteisesti logiikkaan. Koska kofeiini on päihde, joka aiheuttaa riippuvuutta, ja sen seurauksena oireilua, ovat sen aiheuttamat oireilut päihderiippuvuuden aiheuttamia päihdesairauden, tai sen oheissairauksien kehittämiä oireita. Tämähän on täysin totta, mutta, koska ihmiset suhtautuvat päihteisiin tietämättömyyteen perustuvalla moralisovalla asenteella, tämä totuus herättää joskus hyvinkin railakkaita reaktioita. Harva haluaa kuulla sairastaneensa masennusta pari vuosikymmentä päihderiippuvuuden takia tai, että on juonut itsensä pyörätuoliin kahvilla tai teellä hankitun ms-oireyhtymän vuoksi. Laittomista aineista riippuvuuden kehittämät “nistit” ovat valtaväestön silmissä sellainen stereotypia, johon he eivät missään tapauksessa halua itseään vertailtavan. Kofeiiniriippuvuus heroiini-, tai mihin tahansa muuhun riippuvuuteen verrattavana psykiatrisena tilana herättää yleensä raivokkaita vastalauseita, vaikka tästäkin asiasta esittäisi millaiset perustelut ja todisteet. Tunnereaktio pysäyttää loogisrationaaliset prosessit täysin, ja reaktiot ovat sen mukaisia. Valtaosa yleisöstä tuntuu liittyvän välittömästi “ampukaa viestintuoja-yhdistykseen” luettuaan juttujani.
Koska tämä päihderiippuvuusongelma on lääketieteen eettisen mädännäisyyden luoma ilmiö, sen käsittely kuuluu nimenomaan lääketiede-palstalle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ei kyllä ihmettele miksi mielenkiintoa niitä kohden ei ole esitetty.
Minulla on tapana sanoa suoraan, niin kuin asiat ovat. Enpä usko, että reagointi olisi ollut erilainen, vaikka laatisin viestini vuotamaan mettä ja hunajaa :D
Kofeiiniriippuvuus on haittavaikutuksiltaan lievää tai olematonta. Tuskin löytyy ihmistä, joka ei olisi riippuvainen jostain, nikotiini-, seksi-, peli-, netti-, läheis-, työ-, liikunta- ja jopa terveellinen elämäntapariippuvuus jne. Luin vuosia sitten jutun "sairaan terve elämä", jossa kerrottiin tiukkapipoisen terveydentavoittelun sairastutavan nuoria ihmisiä henkisesti.
Kaikki se, mikä alkaa hallita elämää liikaa, voidaan katsoa riippuvuudeksi.
Mikä on haitallista ja mikä ei, onkin sitten eri asia. Itse olen viisvitonen liikuntahullu ja jos tulee pari kolme rokulipäivää liikunnasta, tunnen itseni lähes kipeäksi. Olen riippuvainen, mutta en anna sen suuremmin häiritä. Ja niin... aamukaffe täytyy kyllä saada vaikka päivällä en sitten joisikaan. Pitäisin kofeiiniriippuvuutta melko viattomana, enkä oikein ymmärrä sitä maailmanparannusagendan aiheeksi.
Mistä ei mitään tiedä, sitä ei voi ymmärtää. Onko hyvä, että Suomessa on 500 000 väärin diagnosoitua kofeinismin uhria tukkimassa terveydenhuoloa, joka aiheuttaa yhteiskunnalle miljardiluokan menot lieveilmiöineen?
pidä paikkaansa laisinkaan: "Onko hyvä, että Suomessa on 500 000 väärin diagnosoitua kofeinismin uhria tukkimassa terveydenhuoloa, joka aiheuttaa yhteiskunnalle miljardiluokan menot lieveilmiöineen?"
Katsos kun mm. tuollaiset kommentit vievät uskottavuutesi täysin nollille.
Aivan taatusti meidän maassamme ei ole 500 000 väärin diagnosoitua kofeinismin uhria, se on ihan fakta. Sinun mielestäsihän kaikki johtuu kofeiinista, niin masennus, ahdistus, paniikkihäiriö, neurologiset sairaudet ym.ym.
Sorgen, mielestäni teet itsesi naurettavaksi jutuillasi.
Minähän sanon tuossa aloituksessa, että pystyn näyttämään toteen väitteeni tieteellisillä tutkimuksilla. Tämä 500 000 on suoraan yhteispohjoismaisesta kofeiinitutkimuksen loppuraportista, jossa Evira oli mukana ja, jonka suomenkielisestä lyhennelmästä tämä tieto on jätetty pois. Tässä on alkuperäinen pätkä, joka löytyy sivulta 44 alla olevasta linkistä.
“Long-term overuse of caffeine can elicit a number of psychiatric disturbances in adults. Two such disorders recognized by the American Psychiatric Association (APA) are caffeine-induced sleep disorder and caffeineinduced anxiety disorder. In some individuals, large (ingestion of 500 mg caffeine or more) amounts of caffeine can induce anxiety severe enough to necessitate clinical attention. This caffeine-induced anxiety disorder can take many forms, from generalised anxiety, to panic attacks, obsessive-compulsive symptoms, or even phobic symptoms. Because this condition can mimic organic mental disorders, such as panic disorder, generalised anxiety disorder, bipolar disorder, or even schizophrenia, a number of medical professionals believe caffeine-intoxicated people are routinely misdiagnosed and unnecessarily medicated when the treatment for caffeine-induced psychosis would simply be to withhold further caffeine. A study in the British Journal of Addiction concluded that caffeinism, although infrequently diagnosed, may afflict as many as one person in ten of the general population (Nehlig et al. 1992).”
http://www.norden.org/da/publikationer/publikationer/2008-551/at_download/publicationfile
Jatkoksi tuohon ylläolevaan. Viranomaiset siis tietävät kofeiinin aiheuttavan melko vakavia oireita pitkäaikaiskäytön yhteydessä esiintyvän kroonisen myrkytyksen vuoksi. He tietävät myös, että Suomessa ei käytetä kansainvälisten tautiluokitusten diagnooseja, jotka koskevat kofeiinin aiheuttamia tiloja vaan, että potilaat diagnosoidaan väärin. Viranomaisten mielestä tämä on kuitenkin hyväksyttävää. Tämä ote on saman tutkimuksen suomenkielisestä lyhennelmästä. Päihderiippuvuus on siis hyväksyttävää, vaikka se aiheuttaa oireilua, joka diagnosoidaan väärin. Viranomaisten mielestä on siis hyväksyttävää diagnosoida 12 vuotta täyttänyt lapsi skitsofreenikoksi kofeiinin aiheuttaman psykoosin vuoksi. Tämäkö on sinun mielestäsi oikein?
“Aikuisilla kofeiinimäärät, joiden katsotaan liittyvän toleranssin kehittymiseen ja vieroitusoireisiin, on yleisesti hyväksytty. Tämä voi jossain määrin olla asian laita myös nuorten keskuudessa. Tällaiset vaikutukset ovat kuitenkin ei-toivottuja alle 12-vuotiailla lapsilla. Tämän vuoksi projektiryhmä toteaa, että lasten nykyinen altistustaso Pohjoismaissa on huolestuttava.”
En ainakaan tuon kirjoituksesi perusteella näkisi syytä poistaa kirjoitustasi tai käyttäjätunnuksiasi. Kirjoituksesi vaikuttaa normaalilta mielipiteenvapauden alaiselta kirjoitukselta. Tosin jos haluat tulla ymmärretyksi, niin suosittelisin tiivistämään asiaasi ja poistamaan tarpeettomat sivistyssanat. Tuo tarina jotenkin haaroittui. Voin yhtyä joihinkin näkemyksiin, mikäli ymmärsin yhtäkään lausettasi oikein. Ajamasi asia jäi huonosti perustelluksi torsoksi.
On helppo esittää ehdottomia tieteellisiä totuuksia. Kannattaa silti muistaa, että tieteelliset tulokset muuttuvat jatkuvasti. Päteväkin tutkimus voi osoittautua virheelliseksi. Missään aiheessa ei pitäisi luottaa yhteen tutkimustulokseen. Ja käyttäen havaintokohteena omaa itseä ei mitään tutkimustulosta voi esittää yleispätevänä totuutena toiselle, vaikka niinhän me maallikot koko ajan teemme. Esimerkkinä tieteellisen tutkimuksen ongelmista voi pitää ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta. Näkemykset/tutkimustulokset/tutkimustulosten tulkinta ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen.
On totta, että valtaapitäviä ei saa kritisoida, ja että vallalla olevista näkemyksistä poikkeavia näkemyksiä ei hyväksytä. Ja etenkin jos väitteitä esittävällä henkilöllä ei ole erityistä asemaa, hänet tyrmätään tavalla tai toisella.
Minulla on kokemusta tutkimusten tarkastelusta jo 70-luvulta asti, osaan kyllä erottaa tieteellistä metodia seuraavat tutkimukset kaupallisesta humpuukista.
En myöskään koskaan sano mitään yhden tutkimuksen perusteella, jokaisen mielenkiinnon kohteen kohdalla niitä on tullut luettua satoja, tai tuhansia.
Tuo juttu on blogistani, ei mikään artikkeli, vaan tavallaan päiväkirjamerkintä.
http://qmies.blogit.fi/
Kofeiini aiheuttaa riippuvuutta ja erilaisia oireita, se on selvä. Kenellä enmmän kenellä vähemmän riippuen käyttömääristä. MUTTA jos nyt ajatellaan pienemmän pahan periaatteella niin kofeiiniriippuvuus on kuitenkin se pienempi paha verratuna vaikkapa alkoholi-, huume- ja nikotiiniriippuvuuteen.
Jos esim. kahvin käyttö pysyy kohtuudessa (kuten itselläni 1-4 kupillista päivässä) en koe sitä mitenkään ongelmaksi. Enkä ole itsessäni havainnut mitään oireita. Tietenkin tilanne olisi toinen jos joisin vaikka 10-20 kupillista kahvia päivittäin ja ehkä siihen vielä päälle energiajuomia. Sama kuin alkoholin kanssa, viinilasillinen silloin tällöin tuskin kenenkään terveyttä tuhoaa, pullollinen sen tekee.
Kohtuus kaikessa, sillä pysyy terveenä niin ruumis kuin mielikin.
On aivan samantekevää paljonko kahvia kittaa niin kauan kun se ei aiheuta oireita. Jos ei sinulla ole mitään sellaisia oireita, joihta stressi voi aiheuttaa, anna palaa, joisin itsekin jos voisin.
Kohtuutta kahvin suhteen ei voi määritellä yleisesti, koska on yksilöitä, jotka saavat vakavia oireita jo kupillisesta. Myös entisillä kofeinisteilla voi esiintyä aivovauriota, joka herkistää kofeiinille, itse saan alle puolesta kahvikupillisesta 6 tunnin mittaisen, perkeleellisen ahdistus- ja neuropatiakohtauksen. Vaimolla ei ole koskaan ollut kahvista mitään oireita, hän lopetti viime kesänä ja saa nyt puolesta kupillisesta seuraavan opäivän kestävän voimakkaan tinnituksen.
Kofeiinianineenvaihdunta voi vaihdella satakertaisissa rajoissa, se ja nautittu määrä määräävät pitoisuuden veressä... alkaako sytyttää? Jos on hidas kofeiinimaksa, tasot veressä nousevat psykoosirajalle aika nopeasti.
Eli ... kahvin kohtuukäytöstä ei voida antaa yleispätevää suositusta sen farmakokinetiikkaan ja farmakodynamiikkaan vaikuttavien hyvin monien yksilöllisten ominaisuuksien takia.
Kofeiiniriippuvuus voi olla yhtä vaikea lopettaa kuin mikä tahansa päihderiippuvuus, ja toimii porttina alkoholi ja huumeriippuvuuksille aiheuttamiensa psyyken ongelmien vuoksi.
Jos laskee kahvin kohtuukäytön lääketieteellisillä perusteilla, se olisi kupillinen viikossa kirkonmenojen jälkeen.