Psyykenlääkkeillä on haittavaikutuksena

-

Kykxxxx kirjoitti:

-

ole tehnyt rikosta, hänellä ei ole oikeutta lakimieheen, hänellä ei ole oikeutta oikeudenkäyntiin, psykiatri laittaa hänet lukkojen taakse. Kaikki vangitsemisen vastustus katsotaan hänen fiktiivisen mielisairautensa oireeksi. Psykiatri pakkosyöttää henkilölle psyykelääkettä jonka haittavaikutuksena on muun muassa:

Seksuaalisuuden tuhoutuminen
http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2565813
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4596719
http://www.youtube.com/watch?v=9-6pmsVOe3g

Pakkoliikkeet
http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
http://www.antipsychiatry.org/jenelle.htm

Kuolema
http://en.wikipedia.org/wiki/Neuroleptic_malignant_syndrome

HAITTAVAIKUTUKSET VOIVAT JÄÄDÄ PYSYVÄKSI VAIKKA LOPETTAISI LÄÄKKEEN KÄYTÖN!

Henkilö ei kirjoitti:

ole tehnyt rikosta, hänellä ei ole oikeutta lakimieheen, hänellä ei ole oikeutta oikeudenkäyntiin, psykiatri laittaa hänet lukkojen taakse. Kaikki vangitsemisen vastustus katsotaan hänen fiktiivisen mielisairautensa oireeksi. Psykiatri pakkosyöttää henkilölle psyykelääkettä jonka haittavaikutuksena on muun muassa:

Seksuaalisuuden tuhoutuminen
http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2565813
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4596719
http://www.youtube.com/watch?v=9-6pmsVOe3g

Pakkoliikkeet
http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
http://www.antipsychiatry.org/jenelle.htm

Kuolema
http://en.wikipedia.org/wiki/Neuroleptic_malignant_syndrome

HAITTAVAIKUTUKSET VOIVAT JÄÄDÄ PYSYVÄKSI VAIKKA LOPETTAISI LÄÄKKEEN KÄYTÖN!

Minä olen kärsinyt tardiivi dyskinesiasta yli kymmenen v.
Yksikään lääkäri, jonka vastaanotolla ei ole myöntänyt, että minun sairauteni aiheuttaja on lääke.
Aina vain usutetaan syömään yhä enemmän lääkkeitä.
Itse löysin netistä tämän sairauden aiheuttajan, enkä näinollen ole hyväksyny lääkäreiden määräämiä psyykelääkkeitä/mieliala.
Olin aikoinani psykiatrisessa sairaalassa tutkimuksissa, ekä minua luokiteltu psyykkisesti sairaaksi.
Onko joku hakenut korvauksia, kun on saanut lääkkeestä ikuisen vaivan.(Tardiivin dyskinesian)
Viimeksi kun kävin neurologilla, niin sairauteni nimettiin Dystoniaksi. Ei siis sama sairaus kun tardiivin dyskinesia.
Onko tämä yleinen käytäntö, kun potilas saa lääkkeestä ikuisen vamman, niin peitellään tosiasiat ja kirjataan uusi diaknoosi, vai kirjataanko sairaskertomukseen, että potilas on saanut lääkkeestä parantumattoman vaikean sairauden.
Kirjoitan lisää, jos joku on kiinnostunut keskustelemaan tästä aiheesta.

Aivotutkimuksiin kirjoitti:

Minä olen kärsinyt tardiivi dyskinesiasta yli kymmenen v.
Yksikään lääkäri, jonka vastaanotolla ei ole myöntänyt, että minun sairauteni aiheuttaja on lääke.
Aina vain usutetaan syömään yhä enemmän lääkkeitä.
Itse löysin netistä tämän sairauden aiheuttajan, enkä näinollen ole hyväksyny lääkäreiden määräämiä psyykelääkkeitä/mieliala.
Olin aikoinani psykiatrisessa sairaalassa tutkimuksissa, ekä minua luokiteltu psyykkisesti sairaaksi.
Onko joku hakenut korvauksia, kun on saanut lääkkeestä ikuisen vaivan.(Tardiivin dyskinesian)
Viimeksi kun kävin neurologilla, niin sairauteni nimettiin Dystoniaksi. Ei siis sama sairaus kun tardiivin dyskinesia.
Onko tämä yleinen käytäntö, kun potilas saa lääkkeestä ikuisen vamman, niin peitellään tosiasiat ja kirjataan uusi diaknoosi, vai kirjataanko sairaskertomukseen, että potilas on saanut lääkkeestä parantumattoman vaikean sairauden.
Kirjoitan lisää, jos joku on kiinnostunut keskustelemaan tästä aiheesta.

on maksettu korvauksia TD:n saaneille.

Mitä psyykelääkkeitä olet syönyt? Syötettiinkö lääkkeitä sinulle väkisin vai huijattiinko sinut syömään niitä?

Kuinka paha TD:si on?

Jenkkilässä kirjoitti:

on maksettu korvauksia TD:n saaneille.

Mitä psyykelääkkeitä olet syönyt? Syötettiinkö lääkkeitä sinulle väkisin vai huijattiinko sinut syömään niitä?

Kuinka paha TD:si on?

että onko sinulla halua/kykyä kirjoittaa kokemuksistasi (tuleville) kansanedustajille/ehdokkaille jotta he tietäisivät miten suuri ongelma psykiatria on?

Kysyisin vielä, kirjoitti:

että onko sinulla halua/kykyä kirjoittaa kokemuksistasi (tuleville) kansanedustajille/ehdokkaille jotta he tietäisivät miten suuri ongelma psykiatria on?

Olen tehnyt koko valituskierroksen, mutta mistään en ole saanut apua.
Yksikään lääkäri ei myönnä, eikä anna kirjallista lausuntoa, että tämä vaikea tilanteeni johtuisi lääkkeistä.
Itse olen aivan varma. Menin sairaalaan neurologian osastolle tutkimuksiin, niin siellä alettiin heti syöttämään lääkkeitä. Ehdotin lääkärille, että eikö ensin tutkita ja sitten vasta lääkitään, kun sairaus on selvinnyt. Kysyin myös, että mikä tämän kivun aiheuttaa, niin sain vastauksen.("Kyllä minä itse mukamas tiedän") Olin aivan pihalla moisesta vastauksesta. Kun tilani huononi nopeasti. Vaikka menin sairaalaan kovien rinta ranka/kaularanka kivun takia, niin tutkimus kohdistui lopulta päähän. Vuosia aiemmin olin kuvauttanut kaula/rinta rangan, jossa oli todettu juuri-tupen ahtautuma ja hermo oli puristuksessa, minkä lääkäri sanoi aiheuttavan kipua.
No sairaalassa ei moista hyväksytty, vaan ehdottivat leikkausta niskan ja kaulan alueelle.
En suostunut, koska seuraus olisi saattanut olla todella kehno.Tilanteeni huononi nopeasti, ja luulivat, että suostun mihin vaan, koska olin niin kipeä ja ehdottivat aivo leikkausta, vaikka aivo-kuvassa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Siirsivät minut toiselle osastolle, jossa leikkaava lääkäri alkoi valmistella leikkausta. Näin osastolla muutamia potilaita, joille oli tehty aivotutkimus leikkaus huonolla menestyksellä. Sanoin lääkärille, että mun aivoja et leikkaa ennen, kun mut tuodaan jalat edellä tänne sairaalaan. ja lähdin lätkimään koko sairaalasta. Lääkereseptin antoivat mukaan.
Mulla oli sairaalasta lähtiessä hirveitä pakko liikkeitä, jotka johtui lääkkeistä. Sairaalassa söin neljää eri lääkettä. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli karkotettu, niin en saanut vastausta. Lähtiessäni sain osaston lääkäriltä lääkereseptin. Katsoin lääkkeen haittavaikutukset, ja siinä luki että ne voi aiheuttaa pakko liikkeitä, kuten minulle oli tullut. Silloin tajusin, että ei mua ollut kaiketi tarkoitus parantaa, vaan tehdä aivotutkimus potilas. Raskaan työntekijänä hekin ymmärsivät, että ei voi saada mua työ kuntoon, niin olisinpa ollut sentään hyödyksi yhteiskunnalle aivotutkimuksessa, joka toden näköisesti olisi vienyt mun hengen.Kukaan lääkäri ei uskalla ottaa kantaa mun tilanteesee, jos ottaisi tosissaan , niin tuskin on sen jälkeen enää lääkäri
Korppi ei korppia noki. En jaksa enempää valittaa, mutta voin toisten kirjoittaa, jos jollakulla on hyviä ehdotuksia, tai neuvoja. Valitusaika korkeimpaan oikeuteen on mennyt jo ohi, joten se siitä.

Tämmöinen tapaus kirjoitti:

Olen tehnyt koko valituskierroksen, mutta mistään en ole saanut apua.
Yksikään lääkäri ei myönnä, eikä anna kirjallista lausuntoa, että tämä vaikea tilanteeni johtuisi lääkkeistä.
Itse olen aivan varma. Menin sairaalaan neurologian osastolle tutkimuksiin, niin siellä alettiin heti syöttämään lääkkeitä. Ehdotin lääkärille, että eikö ensin tutkita ja sitten vasta lääkitään, kun sairaus on selvinnyt. Kysyin myös, että mikä tämän kivun aiheuttaa, niin sain vastauksen.("Kyllä minä itse mukamas tiedän") Olin aivan pihalla moisesta vastauksesta. Kun tilani huononi nopeasti. Vaikka menin sairaalaan kovien rinta ranka/kaularanka kivun takia, niin tutkimus kohdistui lopulta päähän. Vuosia aiemmin olin kuvauttanut kaula/rinta rangan, jossa oli todettu juuri-tupen ahtautuma ja hermo oli puristuksessa, minkä lääkäri sanoi aiheuttavan kipua.
No sairaalassa ei moista hyväksytty, vaan ehdottivat leikkausta niskan ja kaulan alueelle.
En suostunut, koska seuraus olisi saattanut olla todella kehno.Tilanteeni huononi nopeasti, ja luulivat, että suostun mihin vaan, koska olin niin kipeä ja ehdottivat aivo leikkausta, vaikka aivo-kuvassa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Siirsivät minut toiselle osastolle, jossa leikkaava lääkäri alkoi valmistella leikkausta. Näin osastolla muutamia potilaita, joille oli tehty aivotutkimus leikkaus huonolla menestyksellä. Sanoin lääkärille, että mun aivoja et leikkaa ennen, kun mut tuodaan jalat edellä tänne sairaalaan. ja lähdin lätkimään koko sairaalasta. Lääkereseptin antoivat mukaan.
Mulla oli sairaalasta lähtiessä hirveitä pakko liikkeitä, jotka johtui lääkkeistä. Sairaalassa söin neljää eri lääkettä. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli karkotettu, niin en saanut vastausta. Lähtiessäni sain osaston lääkäriltä lääkereseptin. Katsoin lääkkeen haittavaikutukset, ja siinä luki että ne voi aiheuttaa pakko liikkeitä, kuten minulle oli tullut. Silloin tajusin, että ei mua ollut kaiketi tarkoitus parantaa, vaan tehdä aivotutkimus potilas. Raskaan työntekijänä hekin ymmärsivät, että ei voi saada mua työ kuntoon, niin olisinpa ollut sentään hyödyksi yhteiskunnalle aivotutkimuksessa, joka toden näköisesti olisi vienyt mun hengen.Kukaan lääkäri ei uskalla ottaa kantaa mun tilanteesee, jos ottaisi tosissaan , niin tuskin on sen jälkeen enää lääkäri
Korppi ei korppia noki. En jaksa enempää valittaa, mutta voin toisten kirjoittaa, jos jollakulla on hyviä ehdotuksia, tai neuvoja. Valitusaika korkeimpaan oikeuteen on mennyt jo ohi, joten se siitä.

Antti Heikkilän kantaa tilanteeseen? www.anttiheikkila.com

Tämmöinen tapaus kirjoitti:

Olen tehnyt koko valituskierroksen, mutta mistään en ole saanut apua.
Yksikään lääkäri ei myönnä, eikä anna kirjallista lausuntoa, että tämä vaikea tilanteeni johtuisi lääkkeistä.
Itse olen aivan varma. Menin sairaalaan neurologian osastolle tutkimuksiin, niin siellä alettiin heti syöttämään lääkkeitä. Ehdotin lääkärille, että eikö ensin tutkita ja sitten vasta lääkitään, kun sairaus on selvinnyt. Kysyin myös, että mikä tämän kivun aiheuttaa, niin sain vastauksen.("Kyllä minä itse mukamas tiedän") Olin aivan pihalla moisesta vastauksesta. Kun tilani huononi nopeasti. Vaikka menin sairaalaan kovien rinta ranka/kaularanka kivun takia, niin tutkimus kohdistui lopulta päähän. Vuosia aiemmin olin kuvauttanut kaula/rinta rangan, jossa oli todettu juuri-tupen ahtautuma ja hermo oli puristuksessa, minkä lääkäri sanoi aiheuttavan kipua.
No sairaalassa ei moista hyväksytty, vaan ehdottivat leikkausta niskan ja kaulan alueelle.
En suostunut, koska seuraus olisi saattanut olla todella kehno.Tilanteeni huononi nopeasti, ja luulivat, että suostun mihin vaan, koska olin niin kipeä ja ehdottivat aivo leikkausta, vaikka aivo-kuvassa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Siirsivät minut toiselle osastolle, jossa leikkaava lääkäri alkoi valmistella leikkausta. Näin osastolla muutamia potilaita, joille oli tehty aivotutkimus leikkaus huonolla menestyksellä. Sanoin lääkärille, että mun aivoja et leikkaa ennen, kun mut tuodaan jalat edellä tänne sairaalaan. ja lähdin lätkimään koko sairaalasta. Lääkereseptin antoivat mukaan.
Mulla oli sairaalasta lähtiessä hirveitä pakko liikkeitä, jotka johtui lääkkeistä. Sairaalassa söin neljää eri lääkettä. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli karkotettu, niin en saanut vastausta. Lähtiessäni sain osaston lääkäriltä lääkereseptin. Katsoin lääkkeen haittavaikutukset, ja siinä luki että ne voi aiheuttaa pakko liikkeitä, kuten minulle oli tullut. Silloin tajusin, että ei mua ollut kaiketi tarkoitus parantaa, vaan tehdä aivotutkimus potilas. Raskaan työntekijänä hekin ymmärsivät, että ei voi saada mua työ kuntoon, niin olisinpa ollut sentään hyödyksi yhteiskunnalle aivotutkimuksessa, joka toden näköisesti olisi vienyt mun hengen.Kukaan lääkäri ei uskalla ottaa kantaa mun tilanteesee, jos ottaisi tosissaan , niin tuskin on sen jälkeen enää lääkäri
Korppi ei korppia noki. En jaksa enempää valittaa, mutta voin toisten kirjoittaa, jos jollakulla on hyviä ehdotuksia, tai neuvoja. Valitusaika korkeimpaan oikeuteen on mennyt jo ohi, joten se siitä.

söit ja kuinka kauan?

Mitä lääkkeitä kirjoitti:

söit ja kuinka kauan?

Tohon kysymykseen on vaikea vastata.
Sairaala ei anna tietoja, mitä lääkkeitä minulle annettiin. Purkissa oli 3-4pilleriä, jotka otin säännöllisesti aamullla ja illalla. Mutta kun pääsin sairaalasta, niin Norflex resetti annettiin kouraan. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli, niin en saanut vastaussa. Olin tosi huonossa kunnossa ja lekuri vaati mua tulemaan sairaalaan takaisin heti, kun olin hoitanut tärkeät kotiasiat joiden perusteella pääsin kotiin sairaalasta
Kotona alkoi kovat vieroitusoireet. Vapisin ja tutisin, enkä millään pysynyt pystyssä, vaikka otin Norfleksia.
Koska mulla ei ollu aiemmin moisia oireita, niin arvelin oireiluni johtuvan sairaalan lääkkeistä johtuvist vieroitusoireista. En mennyt sairaalaan takaisin sovittuna aikana.
Vieroitusoireet kesti monta viikkoa ja välillä kävi mielessä että menen takaisin sairaalaan.
Mielestäni tein oikein kun en mennyt.

lääkkeitä paljon kirjoitti:

Tohon kysymykseen on vaikea vastata.
Sairaala ei anna tietoja, mitä lääkkeitä minulle annettiin. Purkissa oli 3-4pilleriä, jotka otin säännöllisesti aamullla ja illalla. Mutta kun pääsin sairaalasta, niin Norflex resetti annettiin kouraan. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli, niin en saanut vastaussa. Olin tosi huonossa kunnossa ja lekuri vaati mua tulemaan sairaalaan takaisin heti, kun olin hoitanut tärkeät kotiasiat joiden perusteella pääsin kotiin sairaalasta
Kotona alkoi kovat vieroitusoireet. Vapisin ja tutisin, enkä millään pysynyt pystyssä, vaikka otin Norfleksia.
Koska mulla ei ollu aiemmin moisia oireita, niin arvelin oireiluni johtuvan sairaalan lääkkeistä johtuvist vieroitusoireista. En mennyt sairaalaan takaisin sovittuna aikana.
Vieroitusoireet kesti monta viikkoa ja välillä kävi mielessä että menen takaisin sairaalaan.
Mielestäni tein oikein kun en mennyt.

lääkäri Antti Heikkilän kantaa tilanteeseesi?

Aivotutkimuksiin kirjoitti:

Minä olen kärsinyt tardiivi dyskinesiasta yli kymmenen v.
Yksikään lääkäri, jonka vastaanotolla ei ole myöntänyt, että minun sairauteni aiheuttaja on lääke.
Aina vain usutetaan syömään yhä enemmän lääkkeitä.
Itse löysin netistä tämän sairauden aiheuttajan, enkä näinollen ole hyväksyny lääkäreiden määräämiä psyykelääkkeitä/mieliala.
Olin aikoinani psykiatrisessa sairaalassa tutkimuksissa, ekä minua luokiteltu psyykkisesti sairaaksi.
Onko joku hakenut korvauksia, kun on saanut lääkkeestä ikuisen vaivan.(Tardiivin dyskinesian)
Viimeksi kun kävin neurologilla, niin sairauteni nimettiin Dystoniaksi. Ei siis sama sairaus kun tardiivin dyskinesia.
Onko tämä yleinen käytäntö, kun potilas saa lääkkeestä ikuisen vamman, niin peitellään tosiasiat ja kirjataan uusi diaknoosi, vai kirjataanko sairaskertomukseen, että potilas on saanut lääkkeestä parantumattoman vaikean sairauden.
Kirjoitan lisää, jos joku on kiinnostunut keskustelemaan tästä aiheesta.

myönnä syiden olevan lääkkeissä, sillä he elävät kuten lääketehtaatkin lääkkeiden kirjoittamisella.

Tämmöinen tapaus kirjoitti:

Olen tehnyt koko valituskierroksen, mutta mistään en ole saanut apua.
Yksikään lääkäri ei myönnä, eikä anna kirjallista lausuntoa, että tämä vaikea tilanteeni johtuisi lääkkeistä.
Itse olen aivan varma. Menin sairaalaan neurologian osastolle tutkimuksiin, niin siellä alettiin heti syöttämään lääkkeitä. Ehdotin lääkärille, että eikö ensin tutkita ja sitten vasta lääkitään, kun sairaus on selvinnyt. Kysyin myös, että mikä tämän kivun aiheuttaa, niin sain vastauksen.("Kyllä minä itse mukamas tiedän") Olin aivan pihalla moisesta vastauksesta. Kun tilani huononi nopeasti. Vaikka menin sairaalaan kovien rinta ranka/kaularanka kivun takia, niin tutkimus kohdistui lopulta päähän. Vuosia aiemmin olin kuvauttanut kaula/rinta rangan, jossa oli todettu juuri-tupen ahtautuma ja hermo oli puristuksessa, minkä lääkäri sanoi aiheuttavan kipua.
No sairaalassa ei moista hyväksytty, vaan ehdottivat leikkausta niskan ja kaulan alueelle.
En suostunut, koska seuraus olisi saattanut olla todella kehno.Tilanteeni huononi nopeasti, ja luulivat, että suostun mihin vaan, koska olin niin kipeä ja ehdottivat aivo leikkausta, vaikka aivo-kuvassa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Siirsivät minut toiselle osastolle, jossa leikkaava lääkäri alkoi valmistella leikkausta. Näin osastolla muutamia potilaita, joille oli tehty aivotutkimus leikkaus huonolla menestyksellä. Sanoin lääkärille, että mun aivoja et leikkaa ennen, kun mut tuodaan jalat edellä tänne sairaalaan. ja lähdin lätkimään koko sairaalasta. Lääkereseptin antoivat mukaan.
Mulla oli sairaalasta lähtiessä hirveitä pakko liikkeitä, jotka johtui lääkkeistä. Sairaalassa söin neljää eri lääkettä. Kun kysyin, mihin sairauteen ne oli karkotettu, niin en saanut vastausta. Lähtiessäni sain osaston lääkäriltä lääkereseptin. Katsoin lääkkeen haittavaikutukset, ja siinä luki että ne voi aiheuttaa pakko liikkeitä, kuten minulle oli tullut. Silloin tajusin, että ei mua ollut kaiketi tarkoitus parantaa, vaan tehdä aivotutkimus potilas. Raskaan työntekijänä hekin ymmärsivät, että ei voi saada mua työ kuntoon, niin olisinpa ollut sentään hyödyksi yhteiskunnalle aivotutkimuksessa, joka toden näköisesti olisi vienyt mun hengen.Kukaan lääkäri ei uskalla ottaa kantaa mun tilanteesee, jos ottaisi tosissaan , niin tuskin on sen jälkeen enää lääkäri
Korppi ei korppia noki. En jaksa enempää valittaa, mutta voin toisten kirjoittaa, jos jollakulla on hyviä ehdotuksia, tai neuvoja. Valitusaika korkeimpaan oikeuteen on mennyt jo ohi, joten se siitä.

tarkoittaa LÄÄKITSEMISTÄ. Lisäksi voisi vahvistaa totuuden,...LÄÄKETIEDE TARKOITTAA KEMIALLA LÄÄKITSEMISTÄ.

lääkärinpakkovala kirjoitti:

myönnä syiden olevan lääkkeissä, sillä he elävät kuten lääketehtaatkin lääkkeiden kirjoittamisella.

emeritusprofessori Thomas Szászin mukaan psykiatria häviäisi maapallolta jos psykiatreilta poistettaisiin oikeus vangita ihmisiä ja monopoli psyykelääkkeisiin.

Psykiatrian kirjoitti:

emeritusprofessori Thomas Szászin mukaan psykiatria häviäisi maapallolta jos psykiatreilta poistettaisiin oikeus vangita ihmisiä ja monopoli psyykelääkkeisiin.

ja itseasiassa psykiatrit olisivat mennyttä kamaa, jos eivät saisi määrätä myrkkyjään ja kemioitaan.

http://www.youtube.com/watch?v=UHu7Ik36128&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=tlR4pntJboI
http://www.youtube.com/watch?v=FPUHUpfDVgY&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=47Z_KLGZ8Kw&feature=related

rahanhimo on pakkomielle. Milainen hoito auttaa rahanhimoon. Onko AA- kerho oikea paikka vai onko jokin muu loossi, mikä auttaa eroonpääsemisessä.

Kysyisin vielä, kirjoitti:

että onko sinulla halua/kykyä kirjoittaa kokemuksistasi (tuleville) kansanedustajille/ehdokkaille jotta he tietäisivät miten suuri ongelma psykiatria on?

Käyttävät itsekin psyykenlääkkeitä.

ttyyy.puh.kot. kirjoitti:

ja itseasiassa psykiatrit olisivat mennyttä kamaa, jos eivät saisi määrätä myrkkyjään ja kemioitaan.

http://www.youtube.com/watch?v=UHu7Ik36128&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=tlR4pntJboI
http://www.youtube.com/watch?v=FPUHUpfDVgY&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=47Z_KLGZ8Kw&feature=related

rahanhimo on pakkomielle. Milainen hoito auttaa rahanhimoon. Onko AA- kerho oikea paikka vai onko jokin muu loossi, mikä auttaa eroonpääsemisessä.

On mulle aivan sama kun sain mielialalääke Efexorista apua ja paljon.

venla72_ kirjoitti:

On mulle aivan sama kun sain mielialalääke Efexorista apua ja paljon.

Ei nouse paino, lähtee ennemminkin näläntunne.

ttyyy.puh.kot. kirjoitti:

ja itseasiassa psykiatrit olisivat mennyttä kamaa, jos eivät saisi määrätä myrkkyjään ja kemioitaan.

http://www.youtube.com/watch?v=UHu7Ik36128&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=tlR4pntJboI
http://www.youtube.com/watch?v=FPUHUpfDVgY&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=47Z_KLGZ8Kw&feature=related

rahanhimo on pakkomielle. Milainen hoito auttaa rahanhimoon. Onko AA- kerho oikea paikka vai onko jokin muu loossi, mikä auttaa eroonpääsemisessä.

saisivat maistaa (jättiannoksella) omia lääkkeitään.

venla72_ kirjoitti:

On mulle aivan sama kun sain mielialalääke Efexorista apua ja paljon.

voida ostaa kemikaalisi vapailta markkinoilta.