Muutama kysymys tähän niin saadaan taas puhtia debattiin.
1. Ilmakehän koostumus? Hapen, typen, argonin ja hiilidioksidin osuudet prosentteina? Niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen? Niiden lämmönvarauskapasiteetti eriteltynä?
2. Vesistöt ovat maapallon merkittävin ja suurin lämmönvaraaja? Totta vai tarua?
3. Päästääkö hiilidioksidi lämpösäteilyä ilmakehästä avaruuteen vaiko ei? Kyllä, ei, todennäköistä vaiko uskoa?
Eikä mitään Wikipedia linkkejä, pojat. Kiitos.
1. Ilmakehän koostumus? Hapen, typen, argonin ja hiilidioksidin osuudet prosentteina? Niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen? Niiden lämmönvarauskapasiteetti eriteltynä?
2. Vesistöt ovat maapallon merkittävin ja suurin lämmönvaraaja? Totta vai tarua?
3. Päästääkö hiilidioksidi lämpösäteilyä ilmakehästä avaruuteen vaiko ei? Kyllä, ei, todennäköistä vaiko uskoa?
Eikä mitään Wikipedia linkkejä, pojat. Kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
1. Ilmakehän koostumus? Hapen, typen, argonin ja hiilidioksidin osuudet prosentteina?
Happea n 15-25%
Typpeä suhteellisen vakaasti 75-80%
Argonista en tarkemmin tiedä
Hiilidioksiidia paikasta riippuen 0 -5 %
Ja sitten muita saasteiksi luokiteltavia kaasuja on 0 - 10 %, jossain paikassa myrkkyjä voi olla tilavuusprosentteina huomattavasti enemmänkin
Niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen?
Ilma eli kaasujen seos on paikasta riippuen kokoajan muutostilassa ja eri kaasuilla on erilaiset merkitykset riippuen siitä missä kohtaa Ilmakehää ne milloinkin ovat. Asia ei ole siksi yksiselitteinen. Kaasut pyrkivät samaan osapaineeseen ja siksi sekottuvat kokoajan. Sekoittuminen ja pitoisuudet ovat myös riippuvaisia kellon ajasta ja vuoden ajasta.
Niiden lämmönvarauskapasiteetti eriteltynä?
Enemmän on merkitystä ilmamassan ja laajemmin biosfäärin johon luetaan myös maankuoresta muutama metri - eli niiden energiasisällöstä.
2. Vesistöt ovat maapallon merkittävin ja suurin lämmönvaraaja? Totta vai tarua?
Vesistöt ja vesi kaikissa muodoissaan. Se varaa ja sitoo ja luovuttaa energiaa mutta yhteinen tekijä on se että se vaatii aina lisää lämpöä. Muuten joko jäädyt tai kastut. Thats simple.
3. Päästääkö hiilidioksidi lämpösäteilyä ilmakehästä avaruuteen vaiko ei?
Ei päästä. Se ei myöskään siroa IR eikä UV sätelyä mihinkään suuntaan. Se on vain suuri huijaus. CO2 on elämälle elintärkeä kaasumolekyyli ja mitä enemmän sitä on niin sitä enemmän se mahdollistaa elämää Maapallolla ja sitä varmemmin luonnon varamme ehtyvät, työttömyys lisääntyy, sodat lisääntyvät.
Kyllä, ei, todennäköistä vaiko uskoa?
Eikä mitään Wikipedia linkkejä, pojat. Kiitos.
Ole hyvä.
* typpeä 78,084 %
* happea 20,946 %
* argonia 0,934 %
* hiilidioksidia 0,038 %
* neonia 0,001818 %
* heliumia 0,000524 %
* metaania 0,0001745 %
* kryptonia 0,000114 %
* vetyä 0,000055 %
Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1%
Wikipedian esittämät arvot ovat vain = ymmärrettävästi teoreettisia ts. eivät perustu tosiasioihin vaan samanlaiseen keskiarvoistamiseen kuin muukin Ilmastouskovaisten eli Disasternistien keskiarvot.
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, alkuainekaasut kuten happi ja typpi eivät sido itseensä lämpöä. Se, että lämpötila maapallolla yleensä on -273:n yläpuolella johtuu molekylaaristen kaasujen lämpöä sitovista ominaisuuksista ja näitä ovat mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja vesihöyry.
Vaikka niiden pitoisuus ilmakehässä on pieni, koko ekosysteemi on riippuvainen niiden lämpöä sitovista ominaisuuksista. Nyt kun hiilidioksidin pitoisuus on noussut 40 % ja metaaninkin määrä on nousussa, se voi merkitä suurtakin keskilämpötilan nousua.
Minkään teorian perusteella ei ilmakehän koostumusta lasketa. Kaikki arviot (todellakin siis arviot) siitä ovat kokeellisia, eli on otettu näytteitä ja tehty analyysi näytteen sisällöstä. Kokeisiin liittyy aina epävarmuutta. Mikään mittari ei mittaa absoluuttisen tarkasti (fysiikan laboratoriotöistä tuttu juttu kaikille teknisen/luonnontieteellisen koulutuksen saaneille). Tämän lisäksi sisältö muuttuu jossain määrin ajan ja paikan suhteen. Tämän takia keskiarvot ovat ainoa mielekäs tapa ilmaista koostumus (tietyllä korkeudella, esim: http://www.eoearth.org/article/Atmospheric_composition). Mitään kiveen hakattua absoluuttista vastausta tähän ei siis ole.
Niin ja mitähän edellinen kirjoittaja halusi sanoa?
Jöns ihmetteli:
"Niin ja mitähän edellinen kirjoittaja halusi sanoa?"
Tarx kirjoitti:
"Wikipedian esittämät arvot ovat vain = ymmärrettävästi teoreettisia ts. eivät perustu tosiasioihin vaan samanlaiseen keskiarvoistamiseen kuin muukin Ilmastouskovaisten eli Disasternistien keskiarvot."
Humpuukia siis.
Jos lämmönvarauskapasiteetti on kömpelö tapasi sanoa lämpökapasiteetti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpökapasiteetti), niin sillä ole kasvihuoneilmiön kanssa mitään tekemistä. Osaatko tarkentaa?