... en tiedä liittyykö mitenkään ilmastonmuutokseen. Kun vertaa jakson 1951-1980 lämpötiloja koko ajanjakson lämpötiloihin 1881-2008/9 on niiden erotus huomattavan pieni, globaalisti ero on vain asteen sadasosia.
Suurimmat erot vuositasolla löytyvät siitä, että jaksolla 1951-1980 maa-alueiden lämpötilat olivat noin kymmenyksen viileämpiä ja merten vastaavasti lämpimämpiä kuin 1881-2009 keskimäärin.
Talvilämpötilat tuolla jaksolla olivat lämpimämmät Labradorin ja länsi Grönlannin alueella, mutta viileämpiä Skandinaviassa, Siperiassa ja Alaskassa. Maalämpötilat globaalisti olivat 0.1 astetta viileämmät.
Kevätlämpötiloissa näkyy pari yksittäistä selkeästi liian lämmintä asemaa Novaja Zemljalla Antarktiksella. Globaalisti maalämpötilat olivat 0.9 astetta viileämmät.
Kesälämpötiloissa sama tilanne, samat kaksi asemaa Novaja Zemljalla ja Antarktiksella erottuvat hotspotteina, Maalämpötilat viileämmät 0.9 astetta (vrt. 1881-2009).
Syyslämpötilat taas 0.11 astetta viileämmät. Novaja Zemljan ja Antarktiksen hotspot asemat häviävät.
Suurimmat erot vuositasolla löytyvät siitä, että jaksolla 1951-1980 maa-alueiden lämpötilat olivat noin kymmenyksen viileämpiä ja merten vastaavasti lämpimämpiä kuin 1881-2009 keskimäärin.
Talvilämpötilat tuolla jaksolla olivat lämpimämmät Labradorin ja länsi Grönlannin alueella, mutta viileämpiä Skandinaviassa, Siperiassa ja Alaskassa. Maalämpötilat globaalisti olivat 0.1 astetta viileämmät.
Kevätlämpötiloissa näkyy pari yksittäistä selkeästi liian lämmintä asemaa Novaja Zemljalla Antarktiksella. Globaalisti maalämpötilat olivat 0.9 astetta viileämmät.
Kesälämpötiloissa sama tilanne, samat kaksi asemaa Novaja Zemljalla ja Antarktiksella erottuvat hotspotteina, Maalämpötilat viileämmät 0.9 astetta (vrt. 1881-2009).
Syyslämpötilat taas 0.11 astetta viileämmät. Novaja Zemljan ja Antarktiksen hotspot asemat häviävät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hommaa voi tietysti kokeilla oma-aloitteisesti tuolta:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/maps/
Tuollako sitä voi itekukin manipuloida lätkämailaa mieleisekseen?