Luonnollisesti vesipisarat putoilevat ilmassa nopeammin alas kuin lumihiutaleet,sillä sehän johtuu luonnonlaista
a = B x 4,2 x i x r
Jos käytämme liikettä a = ms ,grammat on silloin rinnastettava metreihin myös materian tiheyksissä B.
Yhtälö a = B x 4,2 x i x r on johdettu pallon tilavuuden yhtälöstä,kun pienin valohiukkanen i on 3,3
nanogrammaa.Ja luonnonlaki tarkoittaa
a = sateen putomisnopeus ms
B = veden tai lumen tiheys grammoja kuutiometrissä
4,2 x i = 13,9 nanometriä eli painovoimavakio
r = sadepilven korkeus metreissä
a = B x 4,2 x i x r
Jos käytämme liikettä a = ms ,grammat on silloin rinnastettava metreihin myös materian tiheyksissä B.
Yhtälö a = B x 4,2 x i x r on johdettu pallon tilavuuden yhtälöstä,kun pienin valohiukkanen i on 3,3
nanogrammaa.Ja luonnonlaki tarkoittaa
a = sateen putomisnopeus ms
B = veden tai lumen tiheys grammoja kuutiometrissä
4,2 x i = 13,9 nanometriä eli painovoimavakio
r = sadepilven korkeus metreissä
Vastaukset 12
Vanhimmat
N = B x V
N = aineen paino grammoissa
B = tiheys grammoja kuutiometrissä
V = tilavuus kuutiometreissä
Kuutiometrissähän on 1000 kilogrammaa vettä,jonka tiheys on siis 1000000 g/m3
Sen sijaan lumen tiheys on noin 10 prosenttia pienempi.
Tropopaussi tarkoittaa sitä korkeutta,jota ylempänä höyry ei muutu enää vedeksi.Sen sijaan putomis-
nopeus a ei voi olla ilmakehässä suurempi kuin 116 ms yhtälössä
a = B x 4,2 x i x r
Jossa saamme
a = 116 ms (putomisliike)
B = 1000000 g/m3 (veden tiheys)
4,2 x i = 13,9 nanometriä (painovoimavakio)
r = 8345 m (tropopaussin korkeus)
Tällä luonnonlailla voimme laskea esimerkiksi maapallon keskitiheyden B = 1116 g/m3 ,kun maapallon säde on suuri ilmakehä mukaan luettuna 7500000 metriä,
Kun edellisessä yhtälössä käytän painovoimavakiota i ,se lasketaan voiman luonnonlaista
F = m x a
Jos käytämme liikettä metriä sekunnissa ms ,tällöin grammat on rinnastettava metreihin jopa aineiden
tiheyksissä B.Sitten lasken valohiukkasen,elektronin tai kvantin massan ja pituuden
F = 1 g (valovoima)
a = 300000000 ms (valon huippunopeus)
m = 3,3 nanometriä- tai grammaa on painovoimavakio eli i
Esimerkiksi tuulet noudattavat voiman F luonnonlakia.Sen lisäksi kaikki sääilmiöt perustuvat myös
avaruuskulman luonnonlakiin
A = d x r
Jossa merkitsemme
A = puolipallon pinta-ala neliömetreissä
d = aineen tai säärintaman paksuus metreissä
r = pituus tai etäisyys metreissä
Avaruuskulma lasketaan aina tangentista
d / r = tan
Kaikki sääilmiöt noudattavat verrantoa
m / a = d / r
luonnontieteen alkeet olla sinulle kovastikin vieraita.
Et liene koskaan kuullut ilmanvastuksesta?
Ei kappaleen paino vaikuta putoamiseen vaan kappaleen tiheys B ,joten ei luonnontieteissä tarvita fysikaalista eli keinotekoista käsitettä ilmanvastuksesta,sillä ilmakehän tiheys on lähellä merenpintaa noin 1430 grammaa kuutiometrissä ja pienenee jatkuvasti ilmassa ylöspäin mentäessä.Oleellista meidän on siis muistaa,että luonnonvalot ja tietokonevalot ovat kaksi eri asiaa.
tuolta, mikä vaikuttaa putoamisnopeuteen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus
Ilmanvastus aiheuttaa eron putoamisnopeudessa - tyhjöissä kaikki esineet putoavat yhtä nopeasti - ja se ei riipu esineen tiheydestä, mutta kylläkin ilmantiheydestä.
Turha sinun on yrittää kehittää uutta fysiikkaa, kun tuolla fysiikan alueella on fysiikka jo paljon käsityskykyäsi pitemmällä.
"Ei kappaleen paino vaikuta putoamiseen vaan kappaleen tiheys B "
vetäisit tuon painon? Minä kun kirjoittelin ilmanvastuksesta.
Luonnontieteen perusteiden lisäksi sinulta näyttää olevan halusessa myös looginen ajattelukyky ja keskustelutaito.
Koska aineetonta tyhjöä ei voi olla tilassa,ei luonnossa ole sähkömagnetismia,atomeja,painetta tms.
aivan sekopää!
Puhalla vittuus porvarispuntti !
mites kun vesipisara on tipan muotoinen ja lumihiutale on... no hiutale. Eikö hiutale olie sellanen levy???
hiutale putoaa nopeammin jos se on niinku pystyssä, mut jos se on vaaka-asennossa niin tippuminen on hitaampaa. eli sekin on varmaan muuttuja???
entäs tuuli???? on se aika hidasta se tippuminen jos on kova tuuli. Joutuu kulkemaan pidemmän matkan alas.
No entäs jos maa on lämmin ja lämmin nousee ylöspäin, niin eikö se vaikuta ikäänkuin vastavoimana???
Onneksi olen tavis :-)
Ei hiilidioksidipäästöt lämmitä maapallon ilmastoa,koska hapen ja oksi(di)n tiheys on kaikissa olomuodoissa
1430 g/m3.Sen sijaan hiilidioksidin tiheys on niin suuri,ettei se edes nouse ilmassa ylöspäin vaan hajoaa
ennen kaikkea tuulessa.Se todistetaan luonnonlailla
a = B x 4,2 x i x r
Sitten saamme esimerkin hiilidioksidikaasun osalta
a = 0,028 ms (putoamisnopeus)
B = 2000 g/m3 (hiilidioksidikaasun tiheys)
4,2 x i = 13,9 nanometriä (painovoimavakio)
r = 1000 m (hiilidioksidin korkeus)
Mitä korkeammalla hiilidioksidi on ilmassa,sitä nopeammin se putoaa siis alas ja hajoaa.Kyllä kaupunkilaiset saavat syyttää savusumuista vain itseään.Siitä huolimatta maapallon ilmasto ei ole lämpiämässä,sillä myös rajattoman universumin jalokaasujen keskilämpötila on nolla celsiusta.