Energy Tribune -lehden mukaan energiateollisuuden vuosittainen liikevahto on 5 biljoonaa dollaria eli se on ylivoimaisesti suurin teollisuudenala. 4,4 biljoonaa tulee suoraan kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta, joten siirtymä pois niistä ei ole arvattavasti ihan helppo. Pelkästään uusien investointien osuuden arvioidaan olevan biljoonien dollarien luokkaa siirryttäessä uusiutuviin ja ei-hiilipohjaisiin energialähteisiin (kuten ydinvoimaan):
http://www.energytribune.com/articles.cfm?aid=2746
http://www.energytribune.com/articles.cfm?aid=2746
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se tietää tulevaisuudessa paljon ydinvoimaloita ja paljon erilaista puhtaan energia tuotantolaitosta, isoa ja pientä.
Ei kannata kuvitella että työ olisi 20-30 vuodessa tehty ja lisähankaluudeksi nousee vielä kehitysmaiden köyhtyminen ja liikakansoittuminen ja öljyn ehtyminen.
Ruuantuotannon kriisejäkin tulee tulevaisuudessa esiintymään sillä esim fosforilannoitteen raaka-aineita ei riitä nykykulutusta suurempaan määrään ja kuljetuskustannukset tulevat nousemaan öljyn huvetessa.
Niin se mahdollinen ilmaston lämpenemien. No, se auttaisi pohjoista pallonpuoliskoa tuottamaan enemmän ruokaa etelän liikakansoitetuille alueille.
Että tämmöisiä muutoksia.
nooh, eiköhän se uraanikin louhita ihan fossiilisen energian avuin, et todellakin, vaikeata tulee olemaan. kun tuo fosfori itsessään ei ole ainoa ongelma ruuan tuotannossa. käytämme myös fossiilista energiaa typen tuottamiseen joka myöskin on lannoite.. jos ei energiaa, ei ruokaa..
tässä on edessä todella tiukat paikat, eikä asiaa auta lainkaan talouskasvatus.
Typpeä valmistetaan ilmasta joten raaka-aine riittää ja valmistukseen voidaan käyttää Suomen olosuhteissa siirtymävaiheessa vaikkapa turve-energiaa.
Uraania on laskettu maapallosta löytyvän 63 biljoonaa tonnia ja sen louhintaa voi suorittaa ilman öljyä.
En halua näillä tiedoilla väheksyä siirtymävaiheen ongelmia, mutta tosiasiat on otettava toisiasiona.
Turha panikointi näissä asioissa ei tee muuta kuin nostaa ruuan ja energian hintaa.
Kun etenemme viisaasti ja hötkyilemättä tulevaisuuteen niin myös ympäristö että maailmantalous voivat hyötyä muutoksesta.
Todellinen tulvaisuuden uhka on kehitysmaiden liikaväestö joka saa ruuantuotantomme koville ja tekee kulutustavarat länsimaille puoli-ilmaiseksi (ilmainen työ ja länsimaiden ostovoima eli vahvat valuutat) ja kuluttaa liikaa maapallon raaka-ainevaroja.
Näyttääkö tämä nykyinen tie kauhean viisaalta toimelta? :)
Nämä maapallon nykyiset "ilmastojohtajat" pitäisi siirtää joukolla vilttiketjuun ja tilalle asettaa tuoreemmat omilla aivolla ajattelevat johtajat.
Tämähän ei tietenkään onnistu ennenkuin ensimmäinen suuri ravintopula laajamittaisine ruokamellakoineen, hamstrauksineen yms. yms. on koettu.
Vituttaa se näin viisaana miehenä seurata hommaa sivusta, mutta näinhän se homma globaalisti toimii ja "bisnesmiehet" vetävät löysät rahat välistä pois.