Ylempi AMK

On se että yliopiston käyneet pitävät kynsin hampain kiinni kuvittelemastaan asemasta, ja yrittävät kaikkensa ettei korkeampaa tutkintoa voisi muualla suorittaa..
Ratkaisu tähän olisi, yksinkertaisesti, muuttaa AMK:t korkeakouluiksi.

ero??? kirjoitti:

On se että yliopiston käyneet pitävät kynsin hampain kiinni kuvittelemastaan asemasta, ja yrittävät kaikkensa ettei korkeampaa tutkintoa voisi muualla suorittaa..
Ratkaisu tähän olisi, yksinkertaisesti, muuttaa AMK:t korkeakouluiksi.

Lue lisää

No mitäs ne nyt sitten ovat?

..melkein kaikki ylemmän amk:n suorittaneet, joita tiedän, ovat töissä siellä amkilla. Joko opettajana tai sitten muissa töissä. Yhden amiksen opettajan tiedän suorittavan ylempää, mutta ei hän aio niistä hommista ainakaan näillä näkymin mihinkään lähteä. Ehkä opettajaksi ammattikouluihin olisi enemmän paikallaan tuo amk, koska siihen pitää kuitenkin olla työkokemusta. Tutkijan uraa tähtääville suosittelisin taas yliopistoa. Moniin valtion virkoihin taas usein vaaditaan se muodollinen ylempi korkeakoulututkinto.

emmämiittätiiämut kirjoitti:

..melkein kaikki ylemmän amk:n suorittaneet, joita tiedän, ovat töissä siellä amkilla. Joko opettajana tai sitten muissa töissä. Yhden amiksen opettajan tiedän suorittavan ylempää, mutta ei hän aio niistä hommista ainakaan näillä näkymin mihinkään lähteä. Ehkä opettajaksi ammattikouluihin olisi enemmän paikallaan tuo amk, koska siihen pitää kuitenkin olla työkokemusta. Tutkijan uraa tähtääville suosittelisin taas yliopistoa. Moniin valtion virkoihin taas usein vaaditaan se muodollinen ylempi korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Pistän tähän pätkän korkeakoulutukintoja koskevasta asetuksesta. Se kertoo, että ylempi amk kelp kelpoisuudeksi siinä kuin ylempi kk-tutkintokin

10 §
Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

-- kirjoitti:

Pistän tähän pätkän korkeakoulutukintoja koskevasta asetuksesta. Se kertoo, että ylempi amk kelp kelpoisuudeksi siinä kuin ylempi kk-tutkintokin

10 §
Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

Lue lisää

kun joku alkaa kovinkin virallisena luetella lakipykäliä,tulee hieman sellainen olo että ihan varmalla määperällä ei olla.. :)

Alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että mielestäni yliopistotutkinto on parempi vaihtoehto. Ei tarvitse sitten selitellä niin paljon.

Ei ylempi AMK varmasti huono ole sekään, mutta jos halu on sellaisiin tehtäviin jossa "ylempi korkeakoulututkinto" on tarpeen, niin ainoana tutkintona tuo yAMK on suoraan sanottuna vähän liian epämääräinen. Minulla on maisterin tutkinto AMK-koulutus, olen ajatellut joskus suorittaa ylemmän AMK:n ikäänkuin tuon amkkitutkinnon päivitykseksi. Suoraa hyötyä siitä ei työtä ajatellen minulle tosin olisi, mutta omaksi virikkeeksi.

33andlife kirjoitti:

kun joku alkaa kovinkin virallisena luetella lakipykäliä,tulee hieman sellainen olo että ihan varmalla määperällä ei olla.. :)

Alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että mielestäni yliopistotutkinto on parempi vaihtoehto. Ei tarvitse sitten selitellä niin paljon.

Ei ylempi AMK varmasti huono ole sekään, mutta jos halu on sellaisiin tehtäviin jossa "ylempi korkeakoulututkinto" on tarpeen, niin ainoana tutkintona tuo yAMK on suoraan sanottuna vähän liian epämääräinen. Minulla on maisterin tutkinto AMK-koulutus, olen ajatellut joskus suorittaa ylemmän AMK:n ikäänkuin tuon amkkitutkinnon päivitykseksi. Suoraa hyötyä siitä ei työtä ajatellen minulle tosin olisi, mutta omaksi virikkeeksi.

Lue lisää

Koska eräät eivät usko, että ylempi amk-tutkinto on samanarvoinen kuin ylempi korkeakoulututkinto silloin, kun on menossa esim. kunnan tai valtion töihin, joissa on kelpoisuusvaatimukset, kopioin eo. pykälän.

Kyllä tässä ollaan ihan varmalla maaperällä.

-- kirjoitti:

Koska eräät eivät usko, että ylempi amk-tutkinto on samanarvoinen kuin ylempi korkeakoulututkinto silloin, kun on menossa esim. kunnan tai valtion töihin, joissa on kelpoisuusvaatimukset, kopioin eo. pykälän.

Kyllä tässä ollaan ihan varmalla maaperällä.

Lue lisää

Itsellän ei ole kokemusta yliopistosta, mutta meidän pieni amk päästää kyllä aika helpolla läpi. Olen se, joka toisessakin ketjussa kirjoitti, että vuosia sitten yritin käydä insinööriksi opistossa, eikä älli riittänyt vaan heikoilla mentiin läpi. Nyt olen amk:ssa ja aika helpolla mennään läpi. On annettu koekysymyksiä etukäteen, joista saa valita, matikan tehtävät ovat numeroarvoja myöten olleet samoja kuin kotitehtävät..vain joissain yksittäisissä aineissa on ollut vaativuutta. Fysiikka tuntui vaikealta, mutta lukioikäisen poikani kirjassa oli samoja laskuja, olin totaalisesti unohtanut millaista se silloin oli. No se oli minulle lukiossakin vaikeaa. Kuitenkin, fysiikan tentissäkin oli aina kaksi läpilaskua, joista vain todella heikoimmat pääsivät läpi. Parissa aineessa on ollut vaativuustasoa ja niissä sitten on tullutkin vähän heikompia arvosanoja, tosin lukeminenkin jäi vähemmälle juuri niihin.

Minusta on omituista, että kun insinööriopinnot ovat helpompia kuin ennen, niin yhtäkkiä ollaankin pätevyysvaatimuksissa samalla tasolla kuin alempi korkeakoulututkinto. Ehkä sekin on helpottunut? Aion kyllä kokeilla sitäkin koulutusta vielä, nuorena jäin pisteen päähän opiskelupaikasta ja neljännellä kerralla luovutin, osittain puolison työpaikan ja hänen toiveidensa vuoksi. Puolisoni on vanhan kansan opistoinsinööri ja mm. tuossa fysiikassa hän on neuvonut paljon. Puolisoni oli poikaystävänä neuvomassa jo silloin opistoaikaankin, enkä silloin oppinut.

No älkää vetäkö hernettä nenään, minusta on vain outoa että pätevyys nousee pelkkää nimeä muuttamalla. Kun tuntimäärääkin katsoo, niin ei läsnäolotunnit oikeasti ole lisääntyneet yhtään. Ainoa muutos on raportit, joita kirjoitetaan monin verroin enemmän kuin ennen. Labratöitä kyllä oli enemmänkin, meillä ainakin joka viikko kahtena ensimmäisenä vuonna. Niistä oli koe, ei voinut mennä ryhmän siivellä, kuten nykyään voi selostusten ansioista. Meillä ei ainakaan ole labroista enää kokeita, vaan tehdään selostukset. Työt myös piti selittää ja kaikilta kysyttiin. Nuoret ovat suuttuneet minulle näistä kommenteista, mutta minä olen ollut näkemässä molemmat. Tosin erotuksena, molemmat insinööriopintoni olen pienissä kouluissa käynyt, tai siis siinä toisessa en saanut opintoja päätökseen. Nyt saan, noin nelosen keskiarvolla. Vaikka saisin lopuista tenteistä ykköset, niin ei paljon enää laske, enkä kyllä noista tenteistä pysty saamaan ykkösiä. On jäljellä enää kahden opettajan kursseja ja näiden kokeista en kyllä lukemattakaan osaa kolmosta huonompaa saada.

emmämiittätiiämut kirjoitti:

..melkein kaikki ylemmän amk:n suorittaneet, joita tiedän, ovat töissä siellä amkilla. Joko opettajana tai sitten muissa töissä. Yhden amiksen opettajan tiedän suorittavan ylempää, mutta ei hän aio niistä hommista ainakaan näillä näkymin mihinkään lähteä. Ehkä opettajaksi ammattikouluihin olisi enemmän paikallaan tuo amk, koska siihen pitää kuitenkin olla työkokemusta. Tutkijan uraa tähtääville suosittelisin taas yliopistoa. Moniin valtion virkoihin taas usein vaaditaan se muodollinen ylempi korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Missähän amk:ssa on tuo tilanne, että opettajat suorittavat ylempää amk-tutkintoa? Tarkoitit varmaan ammattikoulua - menikö nyt ammattikorkeakoulu ja ammattikoulu sekaisin?

Meillä ainakin opettajalta vaaditaan minimissään maisterin pätevyys (tai yamk), monilla lehtoreilla on lisurit tehtynä ja yliopettajilla se lisuri on minumi, monella on tohtorin tutkinto. Yliopistoon siis kannattaa hakeutua myöskin, jos aikoo opettajaksi ammattikorkeakouluun, ja varsinkin, jos aikoo edetä opettajanuralla.

Vation virkoihin taas yleensä ei ole väliä, onko se ylempi korkeakoulutuksinto vai yamk-tutkinto, molemmilla saa pätevyyden.

amk vai amis? kirjoitti:

Missähän amk:ssa on tuo tilanne, että opettajat suorittavat ylempää amk-tutkintoa? Tarkoitit varmaan ammattikoulua - menikö nyt ammattikorkeakoulu ja ammattikoulu sekaisin?

Meillä ainakin opettajalta vaaditaan minimissään maisterin pätevyys (tai yamk), monilla lehtoreilla on lisurit tehtynä ja yliopettajilla se lisuri on minumi, monella on tohtorin tutkinto. Yliopistoon siis kannattaa hakeutua myöskin, jos aikoo opettajaksi ammattikorkeakouluun, ja varsinkin, jos aikoo edetä opettajanuralla.

Vation virkoihin taas yleensä ei ole väliä, onko se ylempi korkeakoulutuksinto vai yamk-tutkinto, molemmilla saa pätevyyden.

Lue lisää

Lehtori ei voi olla, mutta tuntiopettajana on meillä insinöörejäkin. Ei ole montakaan viikkoa, kun eräs työelämästä tullut henkilö, ammattikorkeakoulun opettaja sanoi käyneensä ylemmän tutkinnon, että saa opettajan tutkinnon.

Ei todellakaan mene koulut sekaisin, itselläni on jo työkokemusta ja ikää sekä koulutusta sen verran, että tiedän tarkasti ja täsmälleen mitä kirjoitan, olen myös sen ikäinen, että tunnen henkilökohtaisesti opettajia. Olen myös ollut koulumaailmassa töissä, joten järjestelmä on tuttu sitäkin kautta.

emmää..jne kirjoitti:

Lehtori ei voi olla, mutta tuntiopettajana on meillä insinöörejäkin. Ei ole montakaan viikkoa, kun eräs työelämästä tullut henkilö, ammattikorkeakoulun opettaja sanoi käyneensä ylemmän tutkinnon, että saa opettajan tutkinnon.

Ei todellakaan mene koulut sekaisin, itselläni on jo työkokemusta ja ikää sekä koulutusta sen verran, että tiedän tarkasti ja täsmälleen mitä kirjoitan, olen myös sen ikäinen, että tunnen henkilökohtaisesti opettajia. Olen myös ollut koulumaailmassa töissä, joten järjestelmä on tuttu sitäkin kautta.

Lue lisää

Edellinen oli ajatusvirhe, siis opettajan pätevyyden.

emmää..jne kirjoitti:

Lehtori ei voi olla, mutta tuntiopettajana on meillä insinöörejäkin. Ei ole montakaan viikkoa, kun eräs työelämästä tullut henkilö, ammattikorkeakoulun opettaja sanoi käyneensä ylemmän tutkinnon, että saa opettajan tutkinnon.

Ei todellakaan mene koulut sekaisin, itselläni on jo työkokemusta ja ikää sekä koulutusta sen verran, että tiedän tarkasti ja täsmälleen mitä kirjoitan, olen myös sen ikäinen, että tunnen henkilökohtaisesti opettajia. Olen myös ollut koulumaailmassa töissä, joten järjestelmä on tuttu sitäkin kautta.

Lue lisää

Ei ainakaan täällä pääkaupuniseudulla pääse opettamaan ilman pätevyyttä. Korkeintan voi olla vieraileva luennoitsija tms. ihan satunnaista ilman pätevyyttä. Tai jos on päätoiminen, niin sitten se on assistentti, harjoitteluinsinööri tai laboratorioinsinööri. Ei pääse meillä opettajaksi insinööripohjalta, meillä on tuntiopettajina dippainssejä ja lisureitakin.

Tuo oli minulle ihan uutta, että jossain otetaan opettajaksi ilman pätevyyttä. Eikö teillä ole päteviä hakijoita?

-- kirjoitti:

Pistän tähän pätkän korkeakoulutukintoja koskevasta asetuksesta. Se kertoo, että ylempi amk kelp kelpoisuudeksi siinä kuin ylempi kk-tutkintokin

10 §
Tutkinnon tuottama kelpoisuus
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut:

1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon;


--------------------------------------------------------------------------------

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

Lue lisää

Käytännössä julkisia virkoja harvoin laitetaan hakuun siten, että vaatimuksena olisi vain ylempi korkeakoulututkinto.

Vaatimus on usein täsmennetty esimerkiksi diblomi-insinööriksi. Tällöin kelvollinen on vain diblomi-insinöörin tutkinnon suorittanut.

aare- kirjoitti:

Käytännössä julkisia virkoja harvoin laitetaan hakuun siten, että vaatimuksena olisi vain ylempi korkeakoulututkinto.

Vaatimus on usein täsmennetty esimerkiksi diblomi-insinööriksi. Tällöin kelvollinen on vain diblomi-insinöörin tutkinnon suorittanut.

Lue lisää

Kullakin alalla tietysti pitää olla sopiva tutkinto, ei kai sitä teologian tohtorinakaan ole pätevä tekniselle alalle. Mutta dipl.insinöörin asemesta kelpaa insinööri ylempi amk. Heitä tosin ei taisa olla vielä kovinkaan paljon.

insnyöri kirjoitti:

Kullakin alalla tietysti pitää olla sopiva tutkinto, ei kai sitä teologian tohtorinakaan ole pätevä tekniselle alalle. Mutta dipl.insinöörin asemesta kelpaa insinööri ylempi amk. Heitä tosin ei taisa olla vielä kovinkaan paljon.

Lue lisää

"Mutta dipl.insinöörin asemesta kelpaa insinööri ylempi amk."

Ei kyllä varmasti kelpaa! Jos vaatimus virkaan on diblomi-insinöörin tutkinto niin se tarkoittaa diblomi-insinööriä. Kuvitteletko todella, että insinööri ylempi AMK olisi sama kuin DI?

Esimerkiksi useisiin yli-insinöörin virkoihin edellytetään DIn tutkintoa eikä niihin voida nimittää millään AMKn jatkotutkinnolla.

Missä maalla olet? kirjoitti:

Ei ainakaan täällä pääkaupuniseudulla pääse opettamaan ilman pätevyyttä. Korkeintan voi olla vieraileva luennoitsija tms. ihan satunnaista ilman pätevyyttä. Tai jos on päätoiminen, niin sitten se on assistentti, harjoitteluinsinööri tai laboratorioinsinööri. Ei pääse meillä opettajaksi insinööripohjalta, meillä on tuntiopettajina dippainssejä ja lisureitakin.

Tuo oli minulle ihan uutta, että jossain otetaan opettajaksi ilman pätevyyttä. Eikö teillä ole päteviä hakijoita?

Lue lisää

..silloin kun paikka on jossain virallisesti auki, niin vaaditaan tiettyä pätevyyttä. Mutta moni on tullut takaportin kautta, yksi oli mm. projekti-inssinä, sitten sai opetustunteja pikkuhiljaa lisääntyvässä määrin ja taitaa nyt suorittaa sitä ylempää ja opettaa samalla. Tiedätkö kaikkien opettajiesi tutkinnot? Amiksessa on ollut teknikoita ja merkonomejakin opettajana. Yksi tuntemani merkonomi oli aikoinaan kauppiksessa opettamassa konekirjoitusta ja opettaa näitä aineita amk:ssa yhä, en itse asiassa tiedä onko hankkinut pätevyyden tällä välin. Tietotekniikkaa itselleni opetti tradenomi, hänkin oli kauppiksen aikaan kauppiksen ope vielä merkonomina ja tämän tutkinnon tiedän, kun on sen verran tuttu ihminen.

emmää.. kirjoitti:

..silloin kun paikka on jossain virallisesti auki, niin vaaditaan tiettyä pätevyyttä. Mutta moni on tullut takaportin kautta, yksi oli mm. projekti-inssinä, sitten sai opetustunteja pikkuhiljaa lisääntyvässä määrin ja taitaa nyt suorittaa sitä ylempää ja opettaa samalla. Tiedätkö kaikkien opettajiesi tutkinnot? Amiksessa on ollut teknikoita ja merkonomejakin opettajana. Yksi tuntemani merkonomi oli aikoinaan kauppiksessa opettamassa konekirjoitusta ja opettaa näitä aineita amk:ssa yhä, en itse asiassa tiedä onko hankkinut pätevyyden tällä välin. Tietotekniikkaa itselleni opetti tradenomi, hänkin oli kauppiksen aikaan kauppiksen ope vielä merkonomina ja tämän tutkinnon tiedän, kun on sen verran tuttu ihminen.

Lue lisää

Ilman muuta konekirjoituksen opettajalta tulee vaatia ylempi korkeakoulututkinto...

fdgdsfg kirjoitti:

Ilman muuta konekirjoituksen opettajalta tulee vaatia ylempi korkeakoulututkinto...

Niinpä, otinkin tahallani tämän esimerkin. Tosin nykyään ei enää opeteta konekirjoitusta, vaan tekstinkäsittelyä, mutta sitäkin kaupan puolella opetetaan ja niin pitääkin. Ei monelle insinöörillekään konekirjoitustaito pahaksi olisi.