Keskustelin taannoin yhden kirkosta eronneen kaverini kanssa ja sain kipinän tälle aloitukselle. Vapaa-ajattelijat ovat kovasti rummuttaneet kirkosta eroamisen puolesta ja kamppanja on tuottanut tulostakin, koska evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on pudonnut alle 80%:in väestöstä, samoin kastettujen määrä.
Kaverini esitti metkan kysymyksen. Entä jos kirkko erotettaisiin valtiosta ja kukaan ei enää automaattisesti olisi kirkon jäsen vaan siihen pitäisi itse liittyä. Vanhemmat eivät voisi liittää lapsiaan automaattisesti kirkkoon, vaan siihen voisi liittyä itse vasta 15-vuotta täytettyään. Eli nykyinen käytäntö käännettäisiin päälaelleen. Kirkko ei enää saisi yheisöveroa vaan toiminta pitäisi rahoittaa erikseen perittävällä kirkollisverolla liittyviltä jäseniltä. Nythän kirkko kerää verotuloja 872 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 175 euroa per jäsen.
Eli varsinainen kysymys kuuluu: Paljonko kirkolla olisi jäseniä vaikkapa viiden vuoden kuluttua, jos kaikkien siihen todellakin pitäisi uudelleen liittyä?
Kaverini esitti metkan kysymyksen. Entä jos kirkko erotettaisiin valtiosta ja kukaan ei enää automaattisesti olisi kirkon jäsen vaan siihen pitäisi itse liittyä. Vanhemmat eivät voisi liittää lapsiaan automaattisesti kirkkoon, vaan siihen voisi liittyä itse vasta 15-vuotta täytettyään. Eli nykyinen käytäntö käännettäisiin päälaelleen. Kirkko ei enää saisi yheisöveroa vaan toiminta pitäisi rahoittaa erikseen perittävällä kirkollisverolla liittyviltä jäseniltä. Nythän kirkko kerää verotuloja 872 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 175 euroa per jäsen.
Eli varsinainen kysymys kuuluu: Paljonko kirkolla olisi jäseniä vaikkapa viiden vuoden kuluttua, jos kaikkien siihen todellakin pitäisi uudelleen liittyä?
Vastaukset 39
Vanhimmat
olisi paljon vähemmän jäseniä kuin nyt.
Kysymys ei mielestäni kuitenkaan asetu tuolle akselille. Kysehän on uskosta ja totuudesta.
Kirkon totuus oli joskus muinoin dominoiva totuus ja sitä opetettiin kaikille. Nyt dominoiva totuus on - tiede? Ja sitä opetetaan kaikille. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että ihminen saa ottaa vastaan valtion organisoimaa opetusta vasta 15 vuotta täytettyään, koska perusopetus on valtion omistaman totuuskäsityksen mukaista. Kyllä ihmisen täytyy saada itse harkita, ottaako moista pakkosyöttöä vastaan vai ei.
En oikein tiedä, miksi juuri kirkon opettama totuus nousee aina ongelmaksi. Miksi ei koko totuus-instituutiota kyseenalaisteta samalla tavalla?
Kirkon jäsenyys sinänsä ei ole mulle mikään kysymys, erottuani kirkosta noin vuonna 1983. Ehkä se usko sinänsä olisi puhtaampaa, jos sitä tunnustaisivat vain ne jotka siihen todella haluavat uskoa.
"Ehkä se usko sinänsä olisi puhtaampaa, jos sitä tunnustaisivat vain ne jotka siihen todella haluavat uskoa."
Eihän monet uskovaisetkaan halua oppiriitojen vuoksi kuulua kirkkoon. Ja minä taasen kuulun, vaikken usko jumalaan.
Totuus-instituutio liittyy mielestäni tieteeseen ja sen oikeellisuuteen. Siihen, että sama temppu voidaan toteuttaa uudelleen. Noin niin kuin yksinkertaistaen.
jotka eivät oikeastaan kuulu yhteen: kysymys kirkon verotusoikeudesta ja kysymys siitä, miten usko eläisi, jos sitä ei opetettaisi lapsille.
En kannata valtion kirkkoa, eli mulle sopii hyvin se, että kirkko menettäisi verotusoikeutensa. Se on vastaus ensimmäiseen kysymykseen. Kirkon ei tarvitse ylläpitää kaikkia tämänhetkisiä toimintojaan. Se voisi mitoittaa toimensa esim. seurakuntalaisten vapaaehtoisen avutuksen - kolehdin - kokoiseksi.
Toinen kysymys on se vaikea kysymys. Esität tieteellisen totuuden määritelmäksi sen, että "sama temppu voidaan toteuttaa uudelleen". Eli empiristisen totuuskäsityksen. Moni asia maailmassa taipuukin empirian alle, mutta maailmaan jää kosolti seikkoja, joita ei voi empiirisesti kokeilla ja todentaa. Esimerkiksi kysymykset oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.
Etiikka vastaa noihin kysymyksiin, mutta etiikka ei käsittääkseni ole empiirinen tiede. Käsitellään siis totuuksia, joita ei voi empiirisesti todentaa. Kristinusko ei ole ainoa etiikan lähde, mutta luulen, että kaikki etiikka maailmassa perustuu historiallisesti johonkin uskontoon. Voin olla väärässäkin: kertokaa mulle, jos näin on.
Sitten voi kysyä, miksi etiikan perusteet on sijoittuneet uskonnon alueelle, irti empiirisestä totuudesta"? Tähän saa vastata ihan vakavasti, jos tahtoo.
En tiedä miksi sinä kuulut yhteisöön, jonka arvoja et tunnusta tai koe omiksesi.
No niinpä esitinkin ja tietoisesti. Koska uskonnollisuus liittyy kirkkoinstituutiossa maalliseen valtaan, kuten verotusoikeuteen.
Ensinnäkin suuri osa ihmisistähän väittää edelleenkin olevan uskonnollisia. Edes tiede ei ole onnistunut kumoamaan ihmisen tarvetta uskoa johonkin suurempaan voimaan. Siksi kai uskonto on "keksitty" erilaisissa kulttuureissa.
Sitten tuosta etiikasta. Minusta ihmisissä on sisäänrakennettu moraali. Suurin osa maailman ihmisistä erottaa oikean ja väärän toisistaan samalla tavalla maailmankatsomuksesta huolimatta. Minusta nämä etiikan perusteet on ennemminkin omittu osaksi uskontoja kuin että ne olisivat uskonnoista lähtöisin.
Ja kirkkoon kuulun siksi, että se on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Pidän kirkollisista seremonioista, olen kummisetä jne...
koodattu etiikka? Pelkään pahoin että olet nyt itse astumassa uskon alueelle :-) Onko sulla mitään näyttöä asiasta?
Olen kyllä samaa mieltä sikäli, että kaikki kulttuurit ovat kehittäneet uskontoja, joten voisi kuvitella, että taipumus siihen on geneettistä. Olkoon sitten kummin päin tahansa: että etiikka on saanut uskonnon muodon, tai uskonto ominut geneettisen etiikan. Jonkunlainen taipumus etiikkaan voisi olla geneettistä.
Ilman että pystyn esittämään mitään lähteitä, esitän näkemyksen: korkeakulttuurien uskonnot ovat kehittyneet aika samankaltaisiksi eettisesti. Ne sisältävät samantapaisia "universaaleja" eettisiä näkemyksiä. Nykyinen maallinen etiikka nodattelee näitä uskontojen sisällä syntyneitä eettisiä ohjeita.
Etiikka haluttaisiin erottaa uskonnoista, mutta luulen, että maallinen etiikkakin elää uskonnollisen etiikan varassa. Jos "ihmistä korkeampi etiikka" poistettaisiin eettisestä keskustelusta, porukka olisi aika eksyksissä oikean ja väärän kanssa. Maallista etiikkaa voi promotoida kyllä, mutta se elää nykymuotoisena juuri siksi, että on olemassa uskonnon tarjoama etiikka, johon maallista etiikkaa voi peilata. Jos uskonnon etiikka kielletään, arvot murenevat.
Pelottava esimerkki on neuvostokommunismi, jossa uskonnon kieltämisen myötä katosi myös kristillinen etiikka. Sen tilalle tuotiin "tieteellinen massojen etiikka", joka ei tunnustanut yksilön arvoa mitenkään. En usko että sinäkään arvostat tuota neuvostoetiikkaa sen uskonnottomuuden tahden.
"Geneettisesi koodattu etiikka? Pelkään pahoin että olet nyt itse astumassa uskon alueelle :-) Onko sulla mitään näyttöä asiasta?"
Ei tietenkään ole, koska en ole tutkija. Mutta minusta lähestulkoon jokainen ihminen maailmankatsomuksesta riippumatta osaa halutessaan kääntään asian toisin päin: Ihminen toimii ylensä universaalin etiikan mukaisesti, jos tekee asiat niin kuin toivoisi muiden tekevän itselleen.
Neuvostokommunismikin perustui Marxin ja kumppanien ajatukselle, että jokainen tuottaisi kykyjensä ja kuluttaisi tarpeidensa mukaan. Tämähän toimii vaikkapa perhepiirissä oikein mainiosti. Mutta yhteiskunnallisesti oman edun tavoittelu ajaa edelle, mikä on mielestäni inhimillinen, ihmisessä asuva heikkous. Sitä suitsimaan tarvittiinkin jo pakkokoneistoa.
Puoliakaan mutta n. 10v kuluttua alkaisi se todellisuus tosissaan näkyyn, kun lapsia ei aivopestäisi lapsesta lähtien, vaan niiden pitäisi tuossa vaiheessa mennä itse.
Silloin alkaa todellinen pudotuskamppanja.
Kaikki uskonnot pelaa nimenomaan juuri sen vuoksi vieläkin, että aina uusia syntyviä aivopestään siihen joten jäseniä piisaa jotka eivät yhtään mieti mitä tekevät. Ei islamilaisetkaan noi hyvin edustettuina olisi ellei siellä olisi todellakin valtio, kulttuuri ja uskonnot yhtä ja samaa sekametelisoppaa jossa ei toisiajattelijaa hyvällä silmällä katsota. Ne kasvaa siihen syntymästään saakka eikä totuutta tule ikinä näkemäänkään.. ja jos näkee niin se luultavasti tapetaan heti.
Uskonto on niin mahtava joukkotuhoase ja massojen hallitsemisväline ettei sen lipeämistä vallantavoitelijoiden ahneista käsistä katsota hyvällä.
Ajatteles miten kävis jos lapsille ja nuorille ei saisi opettaa eikä mitään muutakaan uskontoon liittyvää höpistä ennenkuin ne on tarpeeksi kypsiä henkisesti eli vaikkapa 20v.
Kuinkakohan monta 20v ne saisi käännytettyä. Varmaan pari valmiiksi mielenterveydeltään häiriintynyttä, mutta muut nauraisi ne ulos.
Uskonnot saisi tuolla tempulla häviämään miltei kokonaan jo 20v, ja maailma muuttuisi paljon paremmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi.
Tai katsonut sen pohjalta tehtyä elokuvaa?
Niistä joku osa olis niitä uskovia. Loput sitten kirkkohäitä haluavia naisia puolisoineen. =)
Mut eihän kirkkoon kuulumattoman nykyäänkään tarvii veroja maksaa. Vai pitääkö?
Olisi muutenki oikein hyvä asia jos uskonnollisia tunnusmerkkejä saisi olla ainoastaan kotioloissa sekä paikoissa joissa harjoittaa uskontoaan.
Minä luulen, että kirkkohäätkin menettäisivät suosiotaan ja häitä alttaisiin pitää jenkkimeiningin mukaan muissa juhlapaikoissa. Eihän päivään prinsessana kirkkoa tarvita. ;-)
Ja oikeassa olet, kirkkoon kuulumattomien ei nytkään tarvitse maksaa kirkollisveroa.
mutta kuinka kävisi kirkollisten pyhien ja vapaitten..??..=o)
saisiko nekin pitää vain kirkkoon kuuluvat..??
Minä luulen, että kirkolliset vapaat päinvastoin poistuisivat. Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja valtiovalta määrittelisivät todennäköisesti pidemmän vuosiloman, jolla kompensoitaisiin kirkolliset juhlapyhät ja ne saisi pitää kuka milloinkin haluaisi. Sitä paitsi kolmasosa työvoimasta jo nyt tekee epätyypillistä työaikaa, eli myöskin juhlapyhinä.
Vastaus tuli otsikossa, en osaa sen enempää tarkentaa..
Ehkäpä kantaa pitäisi ottaa ennen rippikouluikää: käyt rippikoulun jos liityt kirkkoon, muuten et. Riparilla on käsittääkseni edelleen vetovoimaa, vaikka uskonto ja kirkko muuten ovat ihan totaalisen out.
Niin kai monet nykyäänkin tekevätkin; kirkkoon liitytään siksi aikaa että saa käydä riparin, pitää kirkkohäät tai lapsensa kastejuhlan kirkossa. Jotkut liittyvät kirkkoon siksi hetkeksi että voivat olla virallisena kummina kun siskon lapsi kastetaan.
Samoin monet menevät kyllä mielellään joulukirkkoon / joululaulutilaisuuksiin vaikka muut sen lystin maksavatkin, ja seurakunnan päiväkerhoja käytetään käsittääkseni ilmaisina / naurettavan halpoina lastenhoitopaikkoina kirkollisveron maksajien kustannuksella. Rusinat pullasta -meininkiä jota mielestäni saisi jotenkin suitsia. Sitoudutaan vaikkapa viieksi vuodeksi, jos kerraan kirkkoon liitytään tms.
Kirkko ja henkilökohtainen usko ovat erillisiä asioita. Kirkossa on, kaikista negatiivisuuksistaan huolimatta, mielestäni asioita jotka ovat tärkeitä jo kulttuurillisistakin syistä ja siksi maksan kirkollisveroa.
Annoit tismalleen saman selityksen kirkkoon kuulumisellesi kuin minä Ukolle.
Tuota aikuisena uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymistä on pohdittu paljon monikulttuurisessa ystäväpiirissäni. Kumman vanhemman uskontokuntaan lapsi liitetään vai liitetäänkö kumpaankaan. Edellisen johdosta minä kannatan lämpimästi vaihtoehtoa, että lapsi valitkoot itse aikuisena. Eikä se minusta olisi mikään este tutustua eri uskontojen tapoihin. Olenhan minäkin vieraillut niin kirkoissa, moskeijoissa kuin monenmoisissa muissakin temppeleissä. Se kuuluu mielestäni yleissivistykseen.
Jos lapsen vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin, on seurakuntaan liittyminen vasta aikuisena varmasti neutraalein vaihtoehto. Miksei voisi liittyä lapsenakin, jos lapsi jossain vaiheessa selkeästi ilmaisee halunsa kuulua jomman kumman vanhemman seurakuntaan, eikä kummallakaan vanhemmalla ole mitään lapsen toivetta vastaan.
Minusta lapsena kastaminen on ihan o.k. Seurakuntaan liittäminen ei ole kovinkaan julmaa aivopesua; vanhemmat hoitavat sen puolen kuului lapsi kirkkoon tai ei ja aihe voi olla myös joku ihan muu kuin usko. Liitetäänhän lapsia urheiluseuroihin ja ties mihin poliittisiin järjestöihinkin joissa sitten toimitaan aktiivisesti, (toisin kuin perus tapakristitty seurakunnassa).
Lapset voivat päättää kirkkoon kuulumisen tai -kuulumattomuudn aikanaan itse, mutta nyt kun ovat lapsia, vanhemmat määräävät. Meillä lapset kastettiin, enemmän ehkä isän toiveesta mutta ei minullakaan ollut mitään vakaumuksellista tai periaattellista syytä kastetta vastaan. Ollaan toistaiseksi kaikki tyytyväisiä tähän ratkaisuun ;) .
Jos meillä olis varaa siihen että toinen vanhemmista jäisi kotiin hoitamaan lapsia, veisin pojat myös seurakunnan päiväkerhoon muutamaksi tunniksi viikossa; siellä saisivat paitsi temmeltää ikäisessään seurassa, myös kosketuksen tähän meidän kultuuriamme huimasti muokanneeseen uskontoon. Kotona kun uskontoon / Raamattuun liittyviä juttuja ei todennäköisesti tulla hirveästi opettelemaan vanhempien aloitteesta.
Vaikka minäkin olen sisareni esikoisen sylikummi, minua kiusaa tässä perinteessä se, ettei lapsen mielipidettä kysytä. Jep, ei kysytä monessa muussakaan asiassa. Se tosin alentaa kirkon näiden mainitsemiesi puolueiden, urheiluseurojen ja ties mnkä yhdistysten tasolle.
Pomoni kertoi joskus tarinan muksuistaan ja niiden seurakunnan kerhossa käynnistä. Hänet olisi haluttu johonkin luottamustoimeen, jonka seurauksena olisi selvinnyt, ettei hän edes kuulu kirkkoon. Minusta se on tekopyhää. Palveluiden käyttäminen maksutta. Vähän kuin pummilla ajaminen.
sitä en osaa sanoa, mutta luulisin, että saldo vain jakaantuisi tasaisemmin eri kristillisten yhteisöjen kesken.
että moni kuitenkin liittyis kirkkoon. Ehkä jäsenmäärä vois olla luokkaa 60-70%:a.
Toisaalta, kun oikein asiaa pyörittelee ja ajattelee, niin se jäsenmäärä vois jopa kasvaa nykyisestä, koska siitä häviäis se nk. pakollisuus.
Ensin jäsenmäärä laskisi paljonkin, mutta ajan myötä tasoittuisi just tuohon 60%:iin.
Ihmisillä yleensä on kuitenkin tarve jonkinlaiseen uskontoon. Evankelisluterilainen uskonto on kuitenkin aika suvaitseva ja armollinen. "Pakollisuuden" ja itsestäänselvyyden poistuessa se myös antaisi mahdollisuuden valita tietoisesti sen uskonnon, joka lähinnä vastaa omaa uskoaan.
Kirkkokin varmaan panostaisi enemmän seurakunnan tarpeiden tyydyttämiseen kun itsestäänselvyys poistuisi.
Olet ensimmäinen, joka uskalsi lyödä prosenttiluvun pöytään. Tosin minusta arviosi 60-70% on melko optimistinen ajatellen, että jäsenmäärä putosi 2009 jo alle 80%. Arvioisi mukaan heistä neljä viidestä liittyisi siis uudelleen. Minä veikkaan, että puolet jättäisisi liittymättä, jonka jälkeen ev.lut-kirkkoon kuuluisi noin 40% väestöstä. Useampi toki elämänsä aikana erilaisten elämäntilanteiden vuoksi, kuten Katarzyna sanoi, mutta noin keskimäärin.
ja kyllä ihmiset haluaa aina kuulua johonkin yhteisöön, eikä ev.lut. seurakunta kuitenkaan ole kaikkein pahimpia sellaisia. Uskoo sitten jumalaan tahi ei. Kirkko tarjoaa kuitenkin paljon muutakin hyvää.
ehkä siinä on sellainen riski olemassa, että ihmiset liittyy ennemmin vaikka miehen logiikka palstalaisiin kuin ev.lut seurakuntaan, koska ensin mainittu ei maksa rahaa. Eikä vertaus ole tarkoitettu vitsiksi, vaikka se ehkä siltä voi joista kuista kuulostaa. Yhteisö tämä jo on, joka on jo jonkinlaisia uskonnollisia piirteitä saanut.
Epäilemättä kirkko on ollut, ja on edelleenkin yhteisö ja ihmiset ovat usein yhteisöllisiä. Moni maksaa sitä paitsi monille hyväntekeväisyysjärjestöille paljon enemmän kuin keskimääräisen, vuositaisen kirkollisveron verran.
Tosin ML:n verrastaminen kirkkoon ontuu siinä mielessä, ettei täällä ainakaan minun havaintojeni mukaan ole yhtä totuutta. Päinvastoin täällä on seinät leveällä ja katto korkealla.
Mun mielestä tällä palstalla osataan aika hyvin erotella kirjoittajat niihin, joiden kanssa keskustellaan ja niihin, joiden kanssa ei viitsitä keskustella.
Minusta täällä on ennemminkin erilaisia ryhmiä, joiden jäsenet mieluusti keskustelevat keskenään. Vähän kuin oikeassakin elämässä; en minä kaikkien kanssa viitsi keskustella eikä kaikki viitsi keskustella minun kanssani. Terapeutit sitten erikseen, jotka rahaa vastaan keskustelevat (lähes) kenen kanssa tahansa. Onko tässä meiningissä joku mielestäsi pielessä?
"Minusta täällä on ennemminkin erilaisia ryhmiä, joiden jäsenet mieluusti keskustelevat keskenään."
Sitä just tarkoitin. Suvaitsemattomuus ei liity pelkästään kirkkoon ja uskontoon.
Todennäköisesti kirkolla olisi rutkasti vähemmän jäseniä jos olisi tosiaan niin, että sinne pitäisi itse liittyä. Se kuulostaisi aivan liian hyvältä ollakseen totta :) Ei sillä, että kirkkoon ei saisi kuulua mutta sillä, että siihen kuuluisivat vain ja ainoastaan ne, ketkä kokevat sen ja uskonnon tärkeäksi itselleen.
Saisiko sinne silti liittyä kaltaiseni, joille kirkkoon kuulumisen motiivi on joku muu kuin uskonto?
Tietty voit laittaa rahasi sinne minne haluat :D Jos kirkko olis se sun juttu vaikket olisi millään tavalla uskovainen niin miksi et voisi liittyä. Lähinnä tarkotin äskeisellä sitä, että ihmiset jotka ei usko ja ajattele moisia asioita maksavat "ihan turhaan" elleivät itse tajua erota ja sulkea rahahanaa, koska musta on tylsää joutua automaattisesti maksamaan. Vähän sama, jos olet syntynyt kännykkä kädessä ja siinä on joku tietty palveluominaisuus ollut aina, mitä et ole ikinä käyttänyt ja minkä olemassaolosta et ole tietoinen, mutta olet kaiken aikaa joutunut maksamaan siitä. Tosi mälsää :/
Tuskin evankelisluterilainen kirkko estäisi mahdollisuuden päästä osalliseksi jumalan hyvyydestä?
Nokkela oivallus tuo kännykkäpalvelusta maksaminen. Tuohon oikeastaan kiteytyy koko ajatus. Pitäisikö ihmisen olla vain sellaisten yhteisöjen jäsen, joihin hän oikeasti haluaa kuulua eikä kuulua pelkästään laiskuuttaan tai tietämättömyyttään?
Tosin, jos valtio ja kirkko erotettaisiin toisistaan, kirkko taatusti radikalisoituisi. Minäkin varmaan saisin potkut koko lafkasta, koska en allekirjoittaisi oppia. ;-)
Koska sinä ja kaltaisesi vääristätte tilastoja.
Kun lasketaan esim. paljonko kristittyjä on suomessa niin kirkkoon kuuluvat lasketaan kaikki mukaan, joten sinäkin pienellä panoksellasi olet mukana esim. wikipedian "kuinka monta kristinuskoa harjoittavaa suomessa on".
Noh, ei kai tuo iso synti ole mutta voit sä ne rahat suoraankin niille antaa, ilman pysyttelyä tilastoissa joilla uskikset hakkaa muita päihin "NIIN MUTTA KUN MEILLÄ ON NÄIN MONTA KANNATTAJAA"
tämä toinen hankala yhteisö, jota monet haukkuvat, mutta johon kaikki tahtomattaan kuuluvat: Suomi. Kansalaisuuden saa syntyessään, ja vaikka siitäkin voi erota, niin ei liene paljon mahdollisuuksia olla kuulumatta johonkin samankaltaiseen aatteellisesti kilpailevaan yhteisöön.
Semmonen taitaa olla kuin kansainvälinen passi, mutta tarkoittaako se, että ei ole minkään valtion kansalainen ja saako sellaisen aatteellisista syistä?
Valinnan vapaus olis se juttu, ehdottomasti. Mun mielestä jokainen saisi itse päättää, mihin kuuluu ja mihin ei, se vahvistaa identiteettiä kun on tietoinen valinnoistaan ja omaksuu jotain omakseen sekä ikään kuin harrastaa sitä tietoisesti. Silloin niistä yhteisöistä olisi enemmän hyötyä ihmiselle, kirkkojen kohdalla se on ihmisen sielulle hyödykkäämpää olla tietoisesti sellaisen asian kannattajana.
Jos toteutuisi valinnan vapaus ja ketään ei enää liitettäisi tiettyihin yhteisöihin automaattisesti, yhteisöt varmaan joko kiristäisi "pääsyvaatimuksiaan" tai päin vastoin antaisivat kenen tahansa tuoda rahaa sisään, siinähän tässä eniten on kyse. Toisaalta, jos otetaan huomioon _tosi_uskovaiset_ perheet, niiden lapsi ei saisi kuulua kirkkoon kuten he ilman hänen suostumustaan... Se olis myös aika mälsää heidän kannalta.
Uskon, että moni muukin saisi fudut alta aikayksikön jos kirkko joutuisi valitsemaan ketkä sinne uskonsa puolesta kuuluis ja ketkä ei :D Aika moni asia voisi olla toisin, jos kirkko menettäisi verotulojaan. Ja ajattele niitä, ketkä ei maksais.. Esim. mihin heidät haudataan? Jos 90% suomenkansalaisista ei enää kuuluisi mihinkään kirkkoon 5 vuoden päästä vois olla aikamoinen ruuhka tuhkauspajoissa mutta ne työllistäis ja kas.. :D
Jep, muukalaispassi. Toisena ääripäänä varmaan vielä suurempi joukko ihmisiä, joilla on kaksoiskansalaisuus.
No, minusta tässä taas verrataan valtiota ja kirkkoa ja niiden lähtökohtainen erilaisuushan on koko ongelman ydin. Vatikaanissa ovat vissiin aika yksimielisesti yhdistäneet nuo kaksi asiaa, eikä muualla tule onnistumaan.
"Jos 90% suomenkansalaisista ei enää kuuluisi mihinkään kirkkoon 5 vuoden päästä vois olla aikamoinen ruuhka tuhkauspajoissa mutta ne työllistäis ja kas.. :D"
Minä luulen, että päättäjät äkkiä keksisivät, että tuhkaus olisi kansalaisoikeus, mikä maksettaisiin yhteisistä veroeuroistamme.
Aivan, eli oli niin tai näin, veronmaksajat maksaa lystin. Mutta sitten ei tarttis enää huolehtia kaukaisen sukulaisen kalliista hautausmenoista mitkä venyy äkkiä tooodella pitkäksi penniksi, nekin olis periaatteessa jo valmiiksi maksettuja koska joka tapauksessahan me täältä kuollaan pois.
Kuten jo sanoin, minä haluan kuulua kirkkoon mm. kummiuden, häiden, hautajaisten ja muiden bileiden vuoksi.
Japanissa on 125 miljoonaa ihmistä ja 150 miljoonaa uskontokuntien jäsentä. Ne kun varmuuden vuoksi kuuluvat useampaankin. ;-)