Jostain vain kuulin tuosta grafiinista, hiilen uudesta allotrooppisesta (eli polymorfisesta) muodosta. Voiko se olla muka kovempaa kuin timantti? Ja jos on, niin pitäisikö sen muuttaa mineralogiassa paremmin tunnettua Mohsin kovuusasteikkoa, joka siis perustuu siihen, että talkin kovuus 1 ja timantin 10. Ja millainen kovuus sitten sillä olisi Rockwellerin asteikolla. Timantilla taisi olla jotain 140 000 siellä, kun taas talkilla 0,03
(vaikkakaan noista viimeisistä luvuista en ole varma.) Ja sitten, millainen hilarakenne sillä on?
Vai olenko ihan hakoteillä koko aineesta? Kaikki tieto auttaisi!
(vaikkakaan noista viimeisistä luvuista en ole varma.) Ja sitten, millainen hilarakenne sillä on?
Vai olenko ihan hakoteillä koko aineesta? Kaikki tieto auttaisi!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Googlekin sen tuntee
http://www.hilavitkutin.com/2008/08/07/grafeeni-on-uusi-maailman-kestavin-materiaali/
http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/321/5887/385
Olisiko siitä alle viisi vuotta kun tuo "eristettiin".
Kyllä se on kovempaa, tutkijat osaavat mitata. Kovuusasteikon uudelleenskaalaamisesta en tiedä, ehkä ei ensimmäinen prioriteetti. Jos minerologiaa mietitään, niin kaikki Mohs:n vertailuaineet ovat luonnosta löydettäviä mineraaleja ilman erityiskäsittelyjä, grafeeni ei tällainen oikein ole.
Kiderakenne on ns. 2-ulotteinen verkko (vrt. kanaverkko) ja 2D siksi, että on kolmanteen suuntaan vain atomin paksuinen. Parhaiten sitä kuvaa grafiitin yksi kerros. Erittäin vaikea valmistaa, sovellusideoita olisi vaikka kuinka mutta toistaiseksi on puuhattu ylipäätänsä noiden valmistusprosessien kanssa. Ironista kyllä, teippimenetelmä taitaa vieläkin olla yksi parhaimmista (eli grafiitista "revitään" ohuita kerroksia)
Vain atomin paksuinen? Mutta miten niitä voidaan sitten hyödyntää, jos korkeus on vain atomin verran?
Sitähän tarvitaan silloin monta liuskaa päällekkäin, mutta silloinhan siitä muodostuu tavallista grafiittia. Vai ovat grafiinin liuskat kiinni toisissaan erilaisilla sidoksilla? (Grafiitissahan oli ne van der waalsin voimat, eikö?)
Noh, en ole tämän alan ekspertti, joku korjatkoon: ensinnäkin, sovellukset "kaikkein kestävimpänä materiaalina" eivät ole erityisesti intohimon kohteena. Enemmän kiinnostvat sen mahdolliset sovellukset/toimivuus elektroniikassa (spintroniikassa) jne. jolloin tuollainen atomikerros löytää käyttönsä.
Kerroksia päällekkäin lyödessä ei pitäisi muodostua uusia sidoksia, sillä silloin hiilistä tulisi sp3-hybridisoituneita (timantti) sp2:n sijaan ja materiaali menettäisi erityisiä ominaisuuksia (erinomainen sähkönjohtavuus, kovuus). Kuitenkaan, ei voida suoraan ajatella, että kaksi (tai enemmänkin) grafeenikerrosta olisi sama asia kuin grafiitti. Tällöin puhutaan edelleen niin pienistä skaaloista, että siellä jylläävät ihan eri voimat kuin suuremman mittaskaalan materiaaleissa (silmillä nähtävissä yksinkertaistaakseni, ns. bulkissa).