" Vedetyn kappaleen lujuus ei riipu ollenkaan sen pituudesta, vaan ainoastaan sen poikkipinta-alasta (Paksu köysi kestää enemmän vetoa kuin ohut, mutta köyden pituus ei vaikuta vetolujuuteen)."
Eli jos laskeudutaan linnantornista liian ohuella köydellä, katkeaako se vasta, kun on pisimmillään vai jo heti alussa? Esittäkää jotkut laskukaavat tai huomioon otettavat perusteet esim. maan vetovoima? En oikein osaa muotoilla tätä kysymystä, mutta miten olisi esim. laskettavissa kuinka korkea "linna" tai pitkä ja ohut köysi, että katkeaa tai ei..
Apua!
Kiitos :D
Eli jos laskeudutaan linnantornista liian ohuella köydellä, katkeaako se vasta, kun on pisimmillään vai jo heti alussa? Esittäkää jotkut laskukaavat tai huomioon otettavat perusteet esim. maan vetovoima? En oikein osaa muotoilla tätä kysymystä, mutta miten olisi esim. laskettavissa kuinka korkea "linna" tai pitkä ja ohut köysi, että katkeaa tai ei..
Apua!
Kiitos :D
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pituuksista, jolloin köyden oma paino alkaisi vaikuttaa. Pitkässä köydessä on helpommin niitä hieman heikompia kohtia, jos köyden kestävyys on tarkalla. Pidempi katkeaa siksi helpommin, kun mahdollinen heikko kohta on kuormaa kannattamassa.
Mutta jos kyseessä on mielikuvitus köysi, joka ominaisuudet ovat ideaaliset, lyhyt pätkä katkeasi siinä kuin pitkäkin köysi.
Radiotekniikkaan vihkiytyneet ovat puhuneet siitä, kuinka tärkeää radiolähettimen maadoittaminen on.
Jos radiolähetysaseman pystyttäisi Kuuhun, olisi sen maadoittaminen käytännössä mahdotonta. Tarvittava maajohtokieppi olisi ohuenakin niin tautisen painava, ettei sitä saataisi juuri millään opilla irti Maan vetovoimakentästä. Äärimmäisen ohuen johtimen resistanssi olisi äärimmäisen suuri, jolloin maadoittamisen idea vesittyisi pahan kerran. Maan pyörimisliike vaikeuttaisi huomattavasti liittämistä maanpuoleisessa päässä. Ja ellei ohut piuha katkeaisi näissä operaatioissa, katkeaisi se viimeistään omasta painostaan Maan vetovoimakentässä.
Kuuhun rakennettava radioasema kannattaa siis tyytyä kuudoittamaan maadoittamisen asemesta!
eikö teillä ollut intissä muuta mietittävää, kuin miten radioliikenne hoidetaan puolustettaessa Suomea mahdollisilta alienien hyökkäyksiltä kuun tuolla puolen.... 8D
olikohan kyseinen nimi, ominaisuudelle,kun jostain aineesta tehty tanko katkeaa omasta painostaan.teoriassa. paksuntaminen ei auta,painoa tulee samaatahtia. mäntyrima päihittää helposti teräksen. näin aikanaan jonkin taulukon.
Olkoon laskeutujan massa M, köyden halkaisija d, köysimateriaalin tiheys r ja köyden murtolujuus S ja g = 9,81. Tällöin maksimaalinen köyden pituus (jotta vielä kestää) on saatavissa kaavasta:
L = (S - 4Mg/(pii x d^2))/(rg)
Jos esimerkiksi S = 100 MPa, M=100kg, d=5 mm, r=1500 kg/m3, niin L = 3400 metriä
Siis aika pitkä se köysi saa olla, ennen kuin se katkeaa. (esitän kaavan johdon tarvittaessa).
mutta g ei ole vakio silloin kun etäisyys maanpinnasta ei ole vakio.
Eipä niin, mutta jos maapallon säde on 6370 km ja ollaan keskimäärin 3,4/2=1,7 km korkeudessa, niin tällöin g:n arvo on kuitenkin keskimäärin noin 99,973 % luvusta 9,81 eli 9,8074 m/s^2. Joten virhe on aika pieni...
Siis g:n arvo on 1,7 km korkeudessa 99,947 % luvusta 9,81 eli 9,8048 m/s^2 (g on tietysti kääntäen verrannollinen etäisyyden NELIÖÖN).
Se johto olisi tarpeellinen, siinä mielessä että ilmiön (venyminen) käsittelyyn tarvittava fysiikka kävisi ilmi.
Millainen köysi tarvitaan?
Pyhäjärvella olevaan kaivokseen laskeutuessa huomaa venymisen kun hissi pysähtyy, eikä ovet ole vielä auki. Tuntee kuinka hissi pomppii ylös alas ja kun ovi aukeaa liike on noin 30cm vielä silloin, onhan yläpuolella vaijeria 1400m.
äkkinäinen luulee,että johtuu venymisestä.Vaan pomppiminen johtuu,vaijerin aaltomaisesta liikkeestä.tietenkin tuntemus on samanlainen.SE ON SE MUTU.
Mihin suuntaan vaijerisi aaltoilee?